The Project Gutenberg eBook, Hauska asunto, by Wilho Ranta
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
Title: Hauska asunto
Huvin�ytelm� yhdess� n�yt�ksess�
Author: Wilho Ranta
Release Date: November 17, 2015 [eBook #50467]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HAUSKA ASUNTO***
E-text prepared by Tapio Riikonen
HAUSKA ASUNTO
Huvin�ytelm� yhdess� n�yt�ksess�
Kirj.
WILHO RANTA
Alfred Lagerborg, Hamina, 1899.
Haminan Kansankirjapainossa.
HENKIL�T:
ROUVA PERONIUS, leski, 55 v. vanha.
AILI, 20 v. vanha, | h�nen tytt�ri��n.
AINO, 15 v. vanha, |
ARVO KUNNAS, konttoristi, 25 v. vanha.
HETA, palvelustytt�, 25 v. vanha.
MIKA KARPPANEN, kuleksiva kanteleensoittaja. 60 v. vanha.
(Tapaus Mikkeliss�.)
(N�ytt�m� esitt�� pient� salia, joka on yksinkertaisesti, mutta
siististi sisustettu. Oikealla ja per�ll� ovi. Vasemmalla t�ytetty
sohva, jonka edess� py�re�, isonlainen p�yt�. P�yd�ll� kirjoja,
valokuvia puitteissa ja ompeluksia sek� ompelukori. Aili istuu sohvassa
ommellen jotakin koruompelua.)
Ensimm�inen kohtaus.
Aili ja Aino.
AINO (tulee juosten sis��n heti esiripun noustua, sanomalehti k�dess�).
Katsoppas Aili, t�ss� on jo kihlausilmoituksenne (n�ytt�� Ailille).
AILI (iloisesti): N�yt�pp�s, kun katson!
AINO (per�ytyen). Enp�s anna ennenkuin luen itse oikein kovaan, ett�
�itikin her�� makuukamarissa ja ett� kuuluu ky�kkiin asti. (Lukee
kovalla ��nell�): Kihloissa -- (erikseen). Kuinka juhlallista!
(niinkuin ennen). Kihloissa Aili Peronius ja Arvo Kunnas, Mikkeli.
(Ojentaa lehden Ailille). Nyt saat lukea itsekin.
AINO. Voi kuinka suurilla kirjaimilla ovat panneet!
AINO. Paremmin n�kev�t! Ja min�h�n ne k�skin suurilla panemaan!
AILI. Sin�! K�vitk� kirjapainossa?
AINO. Enk� k�ynyt, mutta eilen n�in faktori Granfelfin...
(veitikkamaisesti), sen sinun entisen...
AILI (keskeytt�en �kki�). Mit� sin� taas...
AINO. Niin, eilen n�in h�nen, tuli vastaani Seurahuoneen nurkalla, ja
sanoin h�nelle, ett� pankaa se Ailin ja Arvon kihlausilmoitus niin
suurilla kirjaimilla kuin sopii.
AILI (nauraen). Ai, ai sin� tytt�, mink�lainen sin� olet! Joka paikassa
sin� olet ensim�isen�. No, mit� hra Granfelt sanoi?
AINO. H�n lupasi toimittaa niin, ett� ne tulevat oikein suurilla ja
sitten h�n kumarsi (kumartaa) niin viehke�sti ja k�ski sanomaan sinulle
terveisi� ja lupasi tulla onnittelemaan jonakuna p�iv�n�.
AILI. Mutta eth�n sin� ole minulle virkkanut mit��n.
AINO (py�r�ht�� pari kertaa kantap�ill��n ymp�ri). Enh�n min�
muistanut.
AILI (nauraen). Milloinka sin� Aino oikein tasaannut?
AINO (niinkuin edell�, k�det sel�n takana). Sitten, kun menen kihloihin
min�kin.
AILI. Mutta mit� sin� oikein puhut?
AINO (hypp�� nuoraa). Kuulithan! (hyr�ilee). "Se rakkauden kipin�"
j.n.e.
AILI. Viidentoista vuoden vanha ja puhuu semmoisia!
AINO (niinkuin edell�). Eih�n se niin vaarallista ole.
AILI. Mutta sinun pit�� ajatella...
AINO. Mit�?
AILI. ... ett� sin� olet viel� lapsi, etk� semmoisia asioita saa edes
ajatellakaan.
AINO (tulee Ailin viereen; totisena). Kuulehan Aili! Onkos hauskaa olla
kihloissa?
AILI. Joko siihen taas? Mit� varten sin� sit� kysyt?
AINO. Ilman vaan. Sanohan nyt!
AILI. On, kun...
AINO. Kun -- sano pois!
AILI. Kun molemmat rakastavat toisiaan puhtaasti.
AINO (nauraa). Mutta on se sent��n hassua, ett� ruveta pit�m��n
vieraasta ihmisest�? Eik�s ole?
AILI. Onhan se hassua, kun sin� et viel� ymm�rr� avioliiton tarkoitusta
ja...
AINO (keskeytt�en �kki�). Min�k�? Johan nyt! Onhan se selv��n bibliassa
ett� lis��ntyk��...
AILI. Mit� sin� rupatat siin� joutavia!
AINO. Ei se ole joutavia! Lis��ntyk�� ja t�ytt�k�� maata, sanotaan
siell�!
AILI (nauraen). Voi sinua veitikka! Onhan sill� jalompikin tarkoitus
kuin se!
AINO. Mik� se olisi?
AILI. Sinun ei sit� tarvitse tiet��.
AINO. Vai niin! (k�velee edestakaisin; erikseen). Kyll�p�h�n min�
ymm�rr�n v�h�n! Uneksia jostakin kauniista nuoresta herrasta... se
mahtaisi olla jotakin vieh�tt�v�n suloista! suloista!
AILI. Mit� sin� siell� puhut?
AINO (katsellen ikkunasta ulos). Ilman min� vaan sanoin, ett� ulkona on
eritt�in kaunis ilma! Kuu paistaa niin kirkkaasti ja t�hdet taivaalla
v�lk�htelev�t niin vieh�tt�v�sti!
Toinen kohtaus.
Edelliset. Heta.
HETA (tulee oikealta kirje k�dess� ja l�hestyy k�mpel�sti Ailia). T�ss�
on ry�kin�lle kirje! Taitaa olla silt� sulhopojalta.
AILI (katsellen p��llekirjoitusta). Kuka t�m�n toi?
HETA (niist�� nen��ns�). Eik� se lie ollut Hakmannin puotipoika, joka
sen ky�kkiin oli tuonut (per�ytyy ovelle).
AINO (Ailin vieress�). Onko se Arvolta?
HETA (ovensuussa). Silt�h�n se lie!
AINO (k��ntyen vihaisesti Hetaan). Enh�n min� sinulta sit� kysynyt! Ja
mene ky�kkiin siit� toljottamasta!
AILI. NO, no, Aino!
HETA. �l� �ysk� siin� mokomakin kakara! (menee).
AINO. Se on niin tuhma tuo Heta! (Ailille). Mit� Arvo kirjoittaa?
AILI (iloisesti). Hauskoja uutisia! Ai, ai, kuinka min� nyt olen
iloinen! (ly� k�si��n yhteen).
AINO. Anna kun min�kin luen!
AILI (nauraen). Sin�! Mit� sin� niill� tiedoilla teet?
AINO (kiert�en k�tens� Ailin kaulaan). No, anna nyt hyv� Aili! Sitten
kun min�kin rupean saamaan kirjeit�, niin min�kin annan ne sinun lukea!
AILI. Kas, kas, kun osaatkin olla viekas!
AINO. Ei se ole mit�� viekkautta. (Rukoilevalla ��nell�). Anna nyt hyv�
Aili!
AILI. No, pit��h�n sinulle nyt antaa, kun osaat noin kauniisti pyyt��
(antaa kirjeen Ainolle).
AINO (per�ytyen keskelle n�ytt�m��; lukee): "Rakas Aili!" (erikseen
Ailille, nauraen): Hm! Ymm�rr�tk�s -- "rakas Aili" -- (tavallisesti):
"Ilosia uutisia tytt�seni on minulla sinulle nyt kerrottavana: muistat
kai, kun kerran sinulle juttelin, ett� set�ni lupasi minulle hyvill�
ehdoilla kauppaliikkeens� luovuttaa, kun tulen perheelliseksi mieheksi
eli kun menen naimisiin? Nyt sain h�nelt� kirjeen, jossa h�n
ensim�iseksi onnittelee kihlauksemme johdosta ja sitte h�n --
lupaustaan muistaa -- tarjoo kauppaliikkeens� minulle Sortavalassa
'niin hyvill� ehdoilla, ett'et voi uskoakaan', kuten h�n sanoo. Hinta
on 40,000 markkaa, josta vaan 3,000 markkaa on vuosittain suoritettava.
Se on todellakin hyv� ehto, jota harvoin tarjoutuu. Ainoana takauksena
vaatii set� minulta, ett� edeskinp�in pysyisin ehdottomasti raittiina,
sill�, kuten h�n huomauttaa: 'juomarille ei ole paljon uskomista
takauksienkaan kautta, etenk��n mit��n suurempaa liikett�'. T�st�
puhelemme sitten tarkemmin kun tulen luoksesi t�n� iltana. -- N�kem��n
asti! Sinun Arvosi". (Antaa kirjeen takaisin Ailille; iloisesti): Voi
kuinka hauska tulevaisuus sinulle tulee!
AILI (iloisesti). Kuules Aino!...
AINO. No?
AILI. Mit�s sanoisit, jos muuttaisimme sitte kaikki Sortavalaan?
AINO (k�si��n yhteen ly�ten; iloisesti): Voi kuinka se olisi hauskaa!
�iti, min�, t�ti, Eino ja... ja...
AILI (nousee ja j�rjest�� p�yt��; asettaa tuolia paikoilleen; Ainolle):
Muuttaisitko sin� mielell�si t��lt� pois?
AINO. Muuttaisin kyll�!
AILI. Mutta jos �iti ei haluaisikaan t��lt� muuttaa pois?
AINO. �itik�? Mielell��n h�n muuttaa! Kerran h�n puhui t�din kanssa,
ett� sitten kun sin� menet naimisiin, niin h�n muuttaa sinun luoksesi.
AILI. Puhuiko h�n niin!
AINO. Puhui kyll� ja t�ti lupasi my�s muuttaa, jos nimitt�in te h�net
ottaisitte.
AILI. Miks'emme h�nt� ottaisi... T�ti on ollut niin hyv� minua kohtaan!
AINO (k�vellen edestakaisin). Kuules Aili! Onko sinne Sortavalaan
pitk�kin matka?
AILI. On sinne matkaa -- parisataa kilometri� ainakin, mutta sinneh�n
p��see jo rautateitse.
AINO. Eik�s siell� p�in asu niit� runolaulajia ja kanteleen soittajia?
AILI. Siell�p�inh�n niit� taitaa asua -- syvemm�ss� Karjalassa.
AINO. Sitten min� opettelen kanteletta soittamaan ja niit� vanhoja
runoja laulamaan. Ne laulut ovat minusta niin kauniita, -- eik�s ne ole
sinustakin, Aili?
AILI. Onhan ne olleet, mit� olen kuullut.
AINO (k�si��n yhteen ly�ten). Ja se kanteleen soitto! Voi, kuinka se on
kaunista ja niin juhlallista!
AILI. Siell� saat sitten opetella molempia.
AINO (iloisesti). Niin teenkin! Kes�ll� min� kiertelen siell�
maakyliss� niiden runolaulajien luona ja... ja... (tanssien). Voi, kun
voisimme jo pian sinne muuttaa!
AILI (py�r�ytt�en Ainoa ymp�ri k�sist�). Ehk� jo ensi kes�n� muutamme!
AINO (ilosena). Joko?
AILI. Luulen ainakin!
AINO. Mutta siell� meille vasta hauskaa tulee! Sitten kun sin� Aili
saat pienen pojan, niin min� sit� hoidan ja...
AILI (keskeytt�en). Hyi sinua Aino, mit� sin� taas juttelet!
AINO (totisena). Ka! Onko se niin vaarallista? Saavathan kaikki, jotka
ovat naimisissa...
AILI. Mutta mist� sin� kaikki tied�t...
AINO. Onhan Selma Nordensvanilla ja Anna Pylkk�sell� ja... ja...
AILI. Olkoon, olkoon! Mutta ei nyt jutella semmoisista! Sin� olet niin
lapsellinen ja suusi k�ypi kun...
AINO (�kki�). No, itke�k� minun pit�isi!
AILI (hyv�illen). Ei itke�k��n, mutta sinun pit�isi jo ruveta
tarkemmin ajattelemaan, mit� kaikkia sin� puhut. (Hetken kuluttua).
Menepp�s kutsumaan Hetaa lakasemaan! On karttunut taas niin paljon
roskaa lattialle.
AINO. Nytk�?
AILI. Niin! Kohtahan se Arvo tulee (katsoo kelloon). Kello onkin jo
seitsem�n. (Hetken kuluttua). �l� menek��n sin� Aino! Min� menen itse
ja her�t�n �idin samassa.
(Ottaa sanomalehden ja menee oikealle).
Kolmas kohtaus.
Aino. (Sitten) Heta.
AINO. Voi, kuinka hauskaa tuleekin viel� olemaan, kun p��semme
Sortavalaan! �iti, Aili, Eino, t�ti ja set�, kaikki yhdess� ja
jokaisella eri kamarinsa: (Iloisesti). Ja min�kin saan oman pienen
kamarini. Sen min� j�rjest�n oikein siev�sti: pieni piironki yhteen
nurkkaan ja kirjoitusp�yt� yhden ikkunan alle, kukkia ikkunalle ja
sitten viel� pieni s�nky, (nauraa ilosesti) jossa min� vaan yksin
makaan! Ja sitten min� hankin kanteleen ja opettelen soittamaan sill�!
(Hetken kuluttua). Nyt vaan minun t�ytyy opetella tanssimaan, ett�
osaisin Ailin h�iss� jo hyv�sti. Valssia min� v�h�n jo osaan, mutta
tyskapolkkaa en osaa. Sit� minun t�ytyy harjoitella. N�inh�n ne
askeleet taitavat menn� (tanssii k�mpel�ill� liikkeill�).
HETA (tulee oikealta vasta k�dess�, seisahtuu ovelle kun n�kee Ainon
tanssivan; nauraa). Katsoppas Aino-ry�kkin�t�, kun panee ihan
ty�skapolskaksi!
AINO (taukoo tanssimasta, kun kuulee Hetan ��nen). Kuules Heta! Osaatko
sin� tanssia tyskapolkkaa?
HETA (panee mattoja kokoon). Osaanhan min� sill� tavalla kun maalla
sit� tanssitaan!
AINO. N�yt�pp�s minulle, miten se oikein menee.
HETA. Ett�k� min� rupeaisin opettamaan? Mit�s varten sit� nyt pit�isi
oppia?
AINO. Ailin h��t tulevat kohta ja minun pit�isi oppia sit� tanssimaan!
Ja kuuleppas! Me muutamme sitten Ailin luo Sortavalaan asumaan -- min�,
�iti, t�ti, Eino-veli ja set�!
HETA. Vai sill� tavalla! Milloinkas ne h��t jo ovat?
AINO. En min� viel� varmaan tied�, mutta luulen, ett� ne ovat jo kohta,
ehk� t�n� talvena.
HETA. Vai sill� tavalla! Siit�p�s sitten tulee hauska asunto, kun
kaikki muutatte sinne.
AINO. Niin tuleekin! Ja tiet�pp�s, kun min�kin saan oman, erityisen
kamarini!
HETA. Vai sill� tavalla! (korjaa matot per�oven viereen nurkkaan).
AINO. No, tanssippas nyt ett� n�en, miten ne askeleet otetaan.
HETA, T�ss�k�?
AINO. Niin!
(Nostaa p�yt�� syrjemp��n).
HETA. Enh�n min� viitsi,
AINO, Miks'et viitsi? Tanssi pois vaan!
HETA. Jos rouva sattuu tulemaan, niin on h�n vihainen.
AINO. Eih�n �iti ole viel� ylh��ll�k��n. Ja kyll� min� otan syyn
p��lleni. Aiota pois vaan?
HETA. Sit� tyskanpolkkaako?
AINO. Niin?
HETA. No, voinhan min� nyt n�ytt�� (nostaa hameensa helmat ylemm�ksi ja
tanssii k�mpel�sti sek� rallattaa).
AINO. Tanssitaanpas, nyt yhdess�! Sin� viet.
(Tanssivat yhdess� k�mpel�ill� liikkeill�. Heta rallattaa,
ensin hiljaa, mutta sitte kovemmin ja kovemmin. Per�puolella
kaatuvat p��llekk�in).
Nelj�s kohtaus.
Edelliset. Aili ja rouva Peronius. (Tulevat h�t�isesti oikealta).
ROUVA PERONIUS. Mik� ruske t��lt� kuului? (H�mm�styy kun n�kee Ainon ja
Hetan lattialla). Taivaan Jumala! Mit� ihmett� te siin� ketturoitte!
Etteh�n vaan lie tapelleet kesken�nne.
(Aino ja Heta nousevat yl�s; h�mill��n molemmat).
ROUVA PERONIUS (�k�isesti). Mit� t�m� oikein tiet��! Ettek� saa sanaa
suustanne!
AINO (nauraen). Meh�n vaan tanssimme v�h�n, niin satuimme kaatumaan!
(Nykii Hetaa ja viittaa ett� rupeaisi lakasemaan).
AILI. Eik� ole huonetta viel� puhdistettu! Ai, ai, sin� Ainokin kun
olet v�h�mielinen! Rupeat joutavia hyppim��n ja tied�t, ett� huone
olisi pit�nyt olla jo puhdistettu. Arvo voi tulla mill� hetkell�
hyv�ns�.
ROUVA PERONIUS (ottaen luudan ja antaa sen Ainolle). Lakase nyt
rangaistukseksi vallattomuudestasi. (Hetalle): Sin�kin... Mene nyt jo
sukkelaan puistelemaan ne matot! siit� nurkasta!
HETA. Ainohan se pyysi minua opettamaan tyskapolkkaa!
(Ottaa matot kainaloonsa ja menee per�ovesta).
AINO (lakasee). Minun syynih�n se oli!
(Rouva Peronius ja Aili istuutuvat sohvaan).
ROUVA PERONIUS (Ainolle). Sinun pit�� jo tasaantua, olethan jo niin
vanha ett� ymm�rr�t mik� on soveliasta ja mik� ei. (Ailille). Niin --
mihink� se j�ik��n meid�n keskustelumme? -- Niin todellakin! Ensi
sunnuntaina voitte pyyt�� t�nne tuttavianne, niin pid�n teille pienet
kihlajaiset, ja mit� siihen tulee, josta �sken puhelimme, niin min�
olen ajatellut, ett� se sopii vallan hyvin, ett� me muutamme luoksesi.
Onhan sinullakin rattoisampi olla ja en luule, ett� Arvollakaan on
siihen mit��n vastaansanomista.
AILI (virkkaa). En min�k��n luule sit�. Siihen luulen h�nen suostuvan
varsin mielell��n.
ROUVA PERONIUS. Saammehan sitten kuulla, kun Arvo tulee. En luule h�nen
muuten olevan vastaan, jos ei siin� suhteessa, kun h�n on niin tarkka.
AILI. Sit� h�n ei viitsi osoittaa teille -- etenk��n nyt.
ROUVA PERONIUS. Ja olisihan tuo suoraan sanoen tuhmuutta, jos h�n sit�
vastustaisi.
Viides kohtaus.
Edelliset. Heta.
HETA (tulee per�ovesta matot kainalossa). Saapihan n�m� panne jo
lattialle?
AILI (nousee). Kyll� min� panen ne Ainon kanssa. Mene sin� ky�kkiin
katsomaan, ett� vesi kiehuu.
ROUVA PERONIUS (nousee my�s). Aino my�s saa menn� ky�kkiin Hetan
avuksi. (Ainolle). Muista tulla ilmoittamaan, kun n�et Arvon tulevan!
(Aino ja Heta poistuvat oikealle.)
Kuudes kohtaus.
Rouva Peronius. Aili. (Asettavat mattoja lattialle)
ROUVA PERONIUS. Niin, tullaksemme entiseen asiaan, sanon viel� ett� se
on Arvolta tuhmasti ajateltu, jos ei h�n sit� kunniata minulle suo,
ett� saan vanhoilla p�ivill�ni asua tytt�reni kanssa, niinkuin nytkin.
Se olisi eri asia, jos mieheni viel� el�isi, -- sit�h�n emme
silloin vaatisikaan, mutta nyt, kun olen leski, niin katsonpa
velvollisuudekseni seurata lapsiani ja...
AILI (keskeytt�en). No, �idin ei huoli sit� asiaa nyt niin vakavalta
kannalta ottaa esille, sill� luulenpa, ett� Arvo t�m�n huomaa itsekin
ja ett� sen my�s ensimm�iseksi ehdottelee niin tapahtuvaksi. (Hetken
kuluttua). Kas niin, nyt on matotkin paikoillaan! Nyt nostan t�m�n
p�yd�n vaan paikoilleen, niin sitten onkin kaikki reilassa ja hyv�ss�
kunnossa. Eik�s ole �iti?
ROUVA PERONIUS (tarkastelee ymp�rilleen). Kyll� minustakin n�ytt��
kaikki olevan paikoillaan.
(K�velee edestakaisin).
AILI. Tiet��k�s �iti, mit� Aino sanoi hommailevansa kes�-aikoina?
ROUVA PERONIUS (pys�htyen). Enh�n min� ole kuullut!
AILI. H�n sanoi kulkevansa siell� maakyliss� etsim�ss� niit� vanhoja
runolaulajia ja soittajia...
ROUVA PERONIUS (nauraen). Voi sit� lasta, mit� se ajattelee! Tokko
niit� semmoisia en�� l�ytynee Karjalassa!
AILI (nauraen). Riitt��h�n sill� Ainolla puhetta! (�itiins� k��ntyen).
Mutta kyll� me saamme Ainosta hauskan toverin tulevassa kodissamme. Ei
sielt� ilo lopu niinkauvan kun Aino on siell�!
ROUVA PERONIUS. Ja mit�s t�tisi viel�?
AILI. Niin t�ti todellakin! H�n joka my�s osaa puhella niin, ettei
h�nen kanssaan ik�v� tule! Ja set� my�s!
ROUVA PERONIUS. Einonkin luulen mielell��n vuodeksi tai pariksi ottavan
vapautta toimestaan ja siirtyv�n pienemp��n kaupunkiin lep�ilem��n, ja
sopiihan se vallan hyvin, ett� h�nkin tulee luoksemme -- oma perheen
j�sen.
AILI. Sopii kyll�! Min� kirjoitan siit� Einolle tuonnenpana. Mutta min�
ihmettelen, h�n kun ei ole vastannut viimeiseen kirjeeseeni, jossa
ilmoitin kihlaukseni Arvon kanssa!
ROUVA PERONIUS. Eih�n vastine nyt viel� ole enn�tt�nyt saapua. Ehk�p�
h�n on ollut matkoilla nyky��n.
AILI. Sinnep�in min�kin v�h�n olen ajatellut. Mutta onhan h�n Uudessa
Suomettaressa tai P�iv�lehdess� n�hnyt kihlausilmoituksemme! Seh�n oli
niiss� jo viime keskiviikkona.
ROUVA PERONIUS. Ei sit� tied�, jos se on niit� lehti� n�hnyt, matkoilla
kun on, niin ei siell� joka paikassa ole lehti�. Ja eih�n ne ole
t��ll�k��n viel� �lynneet jokainen kihlausilmoitustanne niist�
lehdist�.
AILI. Niin todellakin! Olihan molemmilla lehdill� sen p�iv�n numeroilla
painoeste! Vastahan ne saapuivatkin t�n� aamuna t�nne.
(Sis�st� kuuluu kanteleensoittoa).
ROUVA PERONIUS (kuuntelee). Kanteleensoittoa! Vai mit� se on?
AILI (on aukaissut oikeanpuoleisen oven, kuuntelee ovella). Niin on.
Ky�kist� se kuuluu.
Seitsem�s kohtaus.
Edelliset. Aino.
AINO (tulee juosten k�si��n yhteen ly�den; iloisesta). �iti!...
Aili!... Kuulitteko kanteleen soittoa?
ROUVA PERONIUS. Kuka se on, joka siell� soittaa?
AINO (hyppien ja tanssien). Se semmoinen kuleksiva kanteleen soittaja
-- vanha, harmaapartainen mies. H�n soittaa niin kauniita kansanlauluja
ja... ja...
AILI. No, mist�s sin� sen tapasit?
AINO. H�n tuli itse ky�kkiin ja kysyi, saako h�n herrasv�elle...
ajatelkaapas! herrasv�elle h�n sanoi... Min� tietysti lupasin, kun niin
paljon pid�n kanteleensoitosta ja kun aina olen ik�v�inyt semmosia
saapuvan.
ROUVA PERONIUS (ottaa taskustaan rahakukkaron ja antaa 50 penni�
Ainolle). Vie nyt t�m� h�nelle, kun olet pyyt�nyt kerran soittamaan.
AINO (iloisesti hyppien ja tanssien). Kiitoksia �iti! Kyll� h�n viel�
soittaa jonkun kauniin laulun.
AILI (�idilleen). Emmek� pyyd� h�nt� t�nne sis�lle soittamaan? Arvokin
voipi jo kohta tulla ja...
AINO (iloisesti). Samaa min�kin aijoin sanoa. Arvo kun niin pit��
soitosta...
ROUVA PERONIUS (nauraa). Mutta kyll� Ainolla nyt on hauska. Voithan
h�net nyt pyyt�� v�h�ksi aikaa t�nne soittamaan.
AINO (iloisesti k�si��n paukuttaen). Ai, ai! Nyt vasta tulee hauska
vastaanotto Arvolle.
(Juoksee oikealle).
AILI (nauraen). Sit� on vaan rasavilli! Milloinhan se lukee l�ksyns�.
ROUVA PERONIUS (nauraen). Saapi aamulla nousta taasen viiden aikana
yl�s.
Kahdeksas kohtaus.
Edelliset. Aino ja Mika Karppanen.
MIKA KARPPANEN (tulee Ainon seuraamana oikealta, pys�htyy oven suuhun).
Hyv� ilta, herrasv�ki! T�m� nuori neiti...
AINO (kantaen kanteletta, iloisesti). T�ss� h�n on. Katsokaa, kuinka
kaunis t�m� kantele on. (Mika Karppaselle). T�ss� on tuoli. (Antaa
kanteleen h�nelle). Ja nyt soittakaa ensim�iseksi se ihmeen surullisen
kaunis: "Sen kukkasen, jonk' istutin" j.n.e. Sanoittehan sen olevan
Karjalassa suosituimpia lauluja.
MIKA KARPPANEN (viritt�� kanteletta). Onhan se nuorien keskuudessa.
(Alottaa, mutta keskeytt��). Ei ole kantele nyt oikein virityksess�
(viritt�� muutamia kieli�).
(Rouva Peronius ja Aili istuutuvat sohvaan; Aino ottaa tuolin
ja asettaa sen vastap��t� Mika Karppasta; istuu siihen.)
MIKA KARPPANEN. No, ehk� se nyt on virityksess�. (Soittaa:)
"Sen kukkasen, jonk' istutin
Ja laitoin kasvamaan;
Se ompi mulle saattanut
Vaan sy�mmein suremaan" j.n.e.
(Viimeisi�, s�keit� soittaessa on per�ovi avautunut ja
Arvo Kunnas seisoo ulkopuolella kuunnellen. Sis�ss� olijat
eiv�t huomaa h�nt�, ennenkuin h�n v�h� kerrallansa avaa
ovea ja viimein astuu sis��n.)
Yhdeks�s kohtaus.
Edelliset. Arvo Kunnas.
AILI (menee Arvoa vastaan, tervehtiv�t). Sin�k�! Olemme odottaneet
sinua kauan aikaa.
ARVO (tervehtien rouva Peroniusta ja Ainoa, jotka ovat nousseet
seisalleen ja l�hestyneet h�nt�). En joutanut ennen tulemaan.
(Katsahtaen Mika Karppaseen, joka on lopettanut soittamisen.) Mutta
teill�h�n on ollut hauska, kun olette saaneet kuulla kanteleen soittoa.
AILI (iloisena). K�y t�nne istumaan (ohjaa Arvon sohvan luo). On
todellakin hauska kuunnella kanteleensoittoa. No kuinka olet voinut?
Hyv�sti tietysti!
(Istuu h�nen viereens�.)
ARVO. Vallan hyvin min� olen voinut! (K��ntyen Ainon puoleen, joka
seisoo l�hell�.) Ent� t�m� pikku neiti? Miten olet jaksanut?
AINO. Tied�th�n sen ilman kysym�tt�kin, ett� hyvinh�n min� aina jaksan!
ROUVA PERONIUS (on jutellut Mika Karppasen kanssa, joka on noussut
seisomaan, ��neen). Niin tulkaa t�nne ky�kin puolelle, niin saatte
sy�d�?
MIKA KARPPANEN (kumartaen). Kiitoksia paljon, hyv� rouva.
(Ottaa kanteleen ja seuraa rouva Peroniusta oikealle).
ARVO (on ottanut Ainon syliins�, joka rimpuilee pois p��st�kseen). No,
istu pois vaan. Ei sinulla ole mihink��n kiirett�.
AINO (koettaa p��st� pois Arvon sylist�). Jos et laske, niin min� revin
sinulta nuo viikset (ottaa Arvon viiksist� kiinni).
ARVO. Ai, ai! �l� hyv� tytt� revi niit� irti! Seh�n koskee, ai, ai!
AINO (pidellen viiksist�). No, lasketko irti?
AILI. Aino sin�!
AINO. Min� ved�n niin kauvan kun h�n laskee irti!
AILI. Laske h�net irti, Arvo.
ARVO (laskien Ainon). Oikein tuntuu kipe�lt� j�lkesi!
AINO (nauraen). �h�! Olisit laskenut enemmin.
AILI (toruen). Mit� sin� Aino siin�...
AINO (matkien). �y, �y, �y! (juoksee oikealle nauraen).
AILI. Aino! Hyi, kun sin� olet tuhma!
Kymmenes luku.
Aili ja Arvo.
ARVO (nauraen). Mutta sit� on tytt�! Ei sen seurassa ik�v� tule.
AILI (nauraen). Kyll�h�n se on koko rasavilli!
ARVO (siirtyen l�hemm�ksi Ailia; ottaa h�nt� k�dest� kiinni). No, miten
se minun "tytt�ni" on jaksanut?
AILI. Hyvinh�n min�! Miten olet itse voinut? Eth�n mit��n uutta tied�?
ARVO (leikkisesti). No niinkuin rasvapalaa... Kas, tottakin! Tied�nh�n
min� er��n suuren asian... en tahtonut muistaakaan!
AILI. Mik� se on?
ARVO. T�m�n p�iv�n lehdess� oli kihlailmoitus! (Nauraa.)
AILI (nauraen). �lysinp� min�kin sen! Kerroithan siit� jo kirjeess�si.
ARVO. Vai �lysit. (Painaen sormensa Ailin syd�men kohdalle.) Eik�
silloin tuosta syd�men kohdalta v�h�n niinkuin...
AILI. Hyi sinua.
ARVO. Mutta kyll� sin� olet kovin arka!
AILI. Niin olenkin (v�istyen v�h�n etemm�ksi). Ollaan nyt hyvin
vakavia. Ei meid�n sovi en��n leikitell�.
ARVO. Niin todellakin! Olemme jo p��sseet likelle sit� el�m�n
k��nnekohtaa, jossa...
AILI. Mit� jossa?
ARVO. Luomme viel� silm�yksen entiseen huolettomaan el�m��n ja...
AILI (keskeytt�en). Ja alamme vaeltaa sit� monimutkaista avioliiton
tiet�, jossa huolet ja vastoink�ymiset selvemmin tuntuvat. (Nauraen).
Eik� niin?
ARVO. Totta se on, ett� huolet lis��ntyv�t ja vastoink�ymiset silloin
alkavat, jos emme...
AILI (nauraen). Ota vakavalta kannalta ja...
ARVO (keskeytt�en). Mutta sin�h�n taasen otat kaikki asiat
leikilliselt� kannalta, vaikka �sken juuri sanoit, ett� ollaan hyvin
vakavia ja ettei _meid�n_ en�� sovi leikitell�. --
AILI. Min� arvaan, ett� sin� taasen alat ruveta selitt�m��n
avioliittokysymyst� silt� synk�lt� kannalta, niinkuin aina ennenkin,
niin sill� min�...
ARVO. Synk�lt� kannalta sanoit. Mutta enh�n min� muista ottaneeni sit�
kysymyst� silt� kannalta! P�invastoinhan olen aina koettanut sit�
kuvitella sinulle mit� kirkkaammassa valossa.
AILI. Kirkkaammassa valossa! Ha, ha, ha!
ARVO. Niin, niin!
AILI. Arvo hyv�! Jos tahdomme jatkaa kiistaamme siit�, niin eik�h�n
olisi parasta ett� j�tt�isimme sen toiseen kertaan, sill� eih�n meid�n
nyt sovi ruveta kiistelem��n, kun olisi muutakin kertomista.
ARVO. Niin todellakin. Onhan meill� sitten aikaa siit� kiistell�, kun
el�m�ss� ensin todeutamme sen.
AILI. Niin kyll�. Onhan aikaa viel�!
(Kanteleen soittoa kuuluu sis�huoneesta.)
ARVO.. Mutta sill� Ainolla mahtaa olla nyt hauska tuolla sis�ss�, kun
saapi kuunnella kanteleensoittoa.
AILI. Tietysti h�nell� on! Mutta kerroppa nyt niist� hommistasi.
ARVO. Tulehan ensin likemm�ksi istumaan!
AILI (siirtyy v�h�n). No!
ARVO. Viel�!
AILI. Jo riitt��.
ARVO. Eih�n minun sanani viel� kuulu sinne asti!
AILI. Ha, ha, ha! Eik� kuulu. Luuletko minua sitten kuuroksi?
ARVO. Enh�n kuuroksikaan, mutta tied�th�n...
AILI. Ett� et ennen juttele, jos en ole ihan vieress�si!
ARVO. Niin.
AILI (siirtyen Arvon viereen). Nyt ala jo kertoa.
ARVO. Kas niin! Siell� on hyvin pakkanen, nimitt�in tuolla ulkona.
AILI. Tied�nh�n min� sen. Mutta enh�n min� t�t� pyyt�nyt sinua
kertomaan!
ARVO. Mist� sitten!
AILI. Niist� hommistasi, joita kerroit kirjeess�si.
ARVO. Niin todellakin. Muutatko sin� mielell�si sinne Sortavalaan?
AILI. Muutanhan sitte kun...
ARVO. Kun olemme vihitty, kai aijoit sanoa? Enh�n min� ennemmin
pyyd�k��n.
AILI. Ja kun olet ensin sinne kodin laittanut.
ARVO. Tietysti ensin. Sitten tulet?
AILI. Tulenhan sitten.
ARVO. No niin. Nyt alamme vasta vakavasti kertoa.
AILI. Etk� naura ollenkaan?
ARVO. En! Tunnethan luontoni?
AILI. Tunnenhan sen jo tarpeeksi: toisinaan liian itsep�inen; toisinaan
taas on liian...
ARVO. No, no! Ei en��! Itsep�isyysh�n kuuluu oikeastaan miehen
parhaimpiin hyveisiin.
AILI. Niink� luulet?
ARVO. Tietysti. Monessa asiassa on miehen itsep�isyys tarpeeseen.
AILI. Ja sin� tuota uskot!
ARVO. Uskon! Mutta jos taasen alamme niist� kertoa, niin meille tulee
tuo tuttu sanasota, ja sit� en nyt tahdo jatkaa... Kuulehan siis kun
kerron niist� hommistani.
AILI. No kerro.
ARVO. Etk� naura ollenkaan?
AILI. En!
ARVO. No niin! Niinkuin kirjeess�ni ilmoitin, antaa set�
kauppaliikkeens� ja talonsa hyv�ll� ehdolla (nousee k�velem��n) jota ei
suinkaan vierailta ihmisilt� luulisi tapahtuvan, Ainoana takauksena h�n
vaatii, niinkuin ilmoitin, ehdottoman raittiuden, joka, Jumalan kiitos,
minulla on. Mutta yksi asia siin� kuitenkin on, joka panee minut v�h�n
miettim��n. H�n n�et vaatii siit� talostaan itselleen kaksi huonetta ja
keitti�n, "jossa", kuten h�n lopussa kirjett� ilmoittaa, "min� saisin
ilman hyyri� asua niin kauvan, kun velka on maksettu".
AILI. Ehk� h�n siit� vaatimuksestaan luopuu, kun ilmoitat h�nelle...
ARVO. Niin ajattelen min�kin! Jos h�n nyt niin likell� minua tahtoisi
asua, h�n on n�et v�h�n semmoinen... niinkuin ehk� ymm�rr�t, joka
tahtoo tarkastaa, ettei mit��n ylellisyytt� ilmestyisi... niin voipihan
h�n vuokrata likelt� pari huonetta ja keitti�n itselleen, josta kyll�
minuakin sopisi pit�� silm�ll�...
AILI. Niin, sen voipi h�n kyll� tehd� ja min� varmasti luulen ett� h�n
siihen suostuu, kun h�nelle oikein kirjoitat. Tarvitaanhan ne huoneet
kyll� itsekin k�ytt��.
ARVO. Tarvitaan kyll�.
AILI. Ja eik�s ne ole ensist��n kaikki laitettava hyv��n kuntoon, ett�
niiss�...
ARVO. Tietysti! Set�h�n on pit�nyt niiss� hyyryl�isin� yksinomaan
k�sity�l�isperheit�... ajatellen kai, ettei ne niin suuria vaadi
huoneiden korjausten suhteen.
AILI. Johan sen arvaa sitte, miss� kunnossa ne ovat.
ARVO. Laitettavathan ne ovat ihan ensiksi, sek� ulkoa ett� sis�lt� ja
se vet�� jo paljon...
AILI. Mutta kyll� se sinun set�si mahtaa olla hyvin tarkka, p��tt�en
siit�, ettei h�n ole edes korjauttanut niit� huoneita.
ARVO. Tarkka h�n on, se on totta. Mutta eip�h�n ilman olisi niin
menestynytk��n. Ajatellaan, ett� h�n k�yh�n�, niinkuin min� nyt,
aloitti liikkeens�, ensin pienesti ja ett� h�n nyt on hankkinut
semmoisen kartanon ja kauppaliikkeen, niin kyll� siin� on saanut...
AILI. Mutta olla niin itara, ettei ole uskaltanut edes vaimoakaan
ottaa, se on jo -- miten min� sanoisin -- niinkuin h�n pit�isi rahojaan
ja tavaroitaan jumalanaan, joita yksin palvelee ja...
ARVO. Totta on, ett� h�n on liian tarkka ollut, etenkin siin�, kun ei
ole vaimoa itselleen ottanut -- sen kautta ainakin is�ni kertoi h�nen
j��neen vanhaksi pojaksi -- mutta kyll� se on hyv� tarkkuuskin!
AILI. Hyv� se on, kun ei ole liian itara, etenk��n semmoinen kun
set�si. (Nauraa hyvin ivallisesti.) Pit�� nyt rahojaan tavaroitaan
mammonanaan, joita ei paljon uskalla liikuttaakaan, kas siihenp�
vaaditaan jo luonne, joka ei en�� ole tavallinen ihmisluonne.
ARVO. Mutta Aili hyv�! �lk��mme nyt set�� liioin tuomitko...
AILI. En min� ainakaan h�nt� siit� tuomitse, mutta sanon vaan, ett�
kyll� siihen vaaditaan erilainen luonne, joka ei v�h��k��n ole
sopusoinnussa minun luonteeni kanssa.
ARVO (istuu j�lleen Ailin viereen). Tied�nh�n min� sinun luonteesi,
ett� se hyvinkin paljon edustaa set�ni luonnetta.
AILI. Mist�p� sen niin voit tiet��?
ARVO. Tunnenhan sinun jo tarpeeksi! Viel�k� enemp�� vaadittaisi
luonteen tuntomerkki�.
AILI. Sin� taitaisit sitten viel� enemm�n pit�� minusta, jos omistaisin
todellisuudessa semmoisen luonteen?
ARVO (ottaa h�nt� k�dest� kiini). Sinusta pid�n ja sinua rakastan,
vaikka omistaisit mink�moisen luonteen tahansa.
AILI (leikillisesti). Ett�k�?
ARVO. No, viel�k� sit� ep�ilet?
AILI. Enh�n min� juuri ep�ilekk��n, mutta...
ARVO. Kuitenkin v�h�n! (Ottaa h�nt� vy�t�isilt� kiini ja suutelee.)
J�t� pois kaikki ep�ilyksesi!
AILI. No, no! Johan sin�...
ARVO (suudellen uudelleen ja uudelleen). Minun pikku...
Yhdestoista kohtaus.
Edelliset. Aino (oikealta).
AINO, (pys�htyen ovelle). Ha, ha, ha! Maistuikos hyv�lt�! Ha, ha, ha!
AILI (h�mm�styen). Mit� sin� siell� taas?
AINO. Enh�n min� mit��n niin erityist�.
ARVO. Tule pois peremm�ksi, Aino.
AILI. No, mit�s sin� siell� niin seisot! Onkos sinulla mit��n asiaa?
AINO. On.
AILI. No, mik� se on!
AINO. Tule t�nne, niin sanon.
ARVO. Tule vaan t�nne sanomaan.
AILI. Niin, tule vaan t�nne l�hemm�ksi sanomaan. Eih�n se nyt niin
salaper�inen mahtane olla.
AINO. Jos ei Arvo ota minua kiinni?
ARVO. Tule vaan huoleti, en ota... en koskekaan sinuun.
AINO (tulee ep�r�iden). Muistakin olla koskematta minuun!
ARVO (k��nt�� p��ns� pois). En katsokaan edes sinuun.
AINO (hiipii Ailin luo). Onko sinulla piirongin avaimet?
AILI (koettaa taskuaan). T��ll� ne ovat! Joko teevesi on valmis?
AINO. Johan se alkaa olla. Kohta tuodaan. (Menee hiipien Arvon
sivuitse; sitten juoksemalla.) �h�, etp�s saanut syliisi.
(Poistuu.)
Kahdestoista kohtaus.
Aili ja Arvo.
ARVO. Johan se kerkisi menn�.
AILI. Kyll� et h�nt� nyt tavannut kiini.
ARVO. Eih�n sit� mik� kerki� kiini saada, etenk��n nyt, kun en
koettanutkaan.
AILI. Niin, tullaksemme taasen entiseen asiaan, niin...
ARVO (ottaa vy�t�isist� Ailia kiini). Emme huoli ruveta en�� set�st�
juttelemaan. Onhan meill� muutakin kertomista (vet�en Ailin polvilleen
istumaan). Kun joutuisi pian se hetki, ett� saisin sinut vied� omaan
kotiini.
AILI. Laske pois hyv� Arvo! �iti voipi pian tulla...
ARVO. En laske viel�! (Suutelee.) Voi kuinka kaunis sin� olet, Aili!
AILI. Laske pois jo! Enh�n viel� ole omasi!
ARVO. Minun olet ij�ti.
(Suutelee.)
AILI. Johan se riitt��... (Vet�isten irti itsens�). Jopas p��sin!
ARVO. Kun laskin. Eth�n olisi ilman p��ssyt.
AILI. Istu nyt siivolla, tai menen muuanne istumaan.
ARVO. Kyll� min� istun, kun olet vaan siin� vierell�ni. Sitten kun
kahden saamme olla siell� uudessa kodissamme, niin emme tarvitse
peijata ket��n.
AILI. Erehdyt Arvoseni! �itih�n tulee...
ARVO. Silloinhan meille tulee hauska kun �itisi tulee k�ym��n hauskaan
asuntoomme...
AILI. Suuri erehdys poikaseni! �itih�n tulee kanssamme sinne asumaan
ja...
ARVO (h�mm�styen). Oh...!
AILI (iloisena). Ja tied�tk�s viel�! Aino tietysti my�s joka...
ARVO (yh�ti h�mm�styen). Oh!... Oh!...
AILI (yh�ti iloisemmasti). Ja t�tin olen my�s luvannut ottaa kanssamme
asumaan. H�n on niin hyv� ollut minulle...
ARVO. Ett�k� asumaan?...
AILI. Niin Arvoseni! Eik�s meille tule v�h�n hauskat hetket, kun �iti,
Aino ja t�ti sek�...
ARVO (yh�ti kasvavalla h�mm�styksell�). Min�h�n ajattelin...
AILI (huomaamatta mit��n Arvon h�mm�styksest�). Sen min� kyll�
ymm�rr�n, ett� sin� ajattelet samaa. Ajatteleppas, kuinka hauskaa se
on.
ARVO. Mutta Aili hyv�...
AILI. Niin Arvoseni, ajattelepas sit� hauskuutta.
ARVO. Eth�n totuudessa tarkoittane...
AILI. Ett� ne tulevat, kai ajoit sanoa? Tuleehan ne, siit� min� pid�n
huolen ja olen pit�nyt �idin ja Ainon kanssa.
ARVO (on noussut yl�s). Min� luulin sinun...
AILI. Valetta laskevan, varmaan aijoit sanoa. �l� luule, ett� nyt olen
sill� p��ll�! Ja Eino ja set� unhottuivat...
ARVO (yh�ti kasvavalla h�mm�styksell�). Oletko niit�kin pyyt�nyt?...
AILI. Tietysti! Kuinkas sit� viel� kysyt! Ajatteleppas, kuinka
��rett�m�n hauska asunto siit� tulee, kun min�, sin�, �iti, Aino, Eino,
t�ti ja...
ARVO. Mutta min� meinasin....
AILI. Jo ennemmin heille sen ilon ilmoittaa! �l�p�s luulekaan, ettei
tytt�si sit� jo ajoissa ennemmin huomannut. Kyll� huomasin jo aikoja
sitte, ett� sinulla on samat ajatukset, antaa koko meid�n perheeseen
kuuluville yhteisen ilosanoman...
ATVO. Ei mutta t�m�h�n...
AILI (keskeytt�en). On koko ilo. Eik�s sitten ole. Ajattelepas vaan...
ARVO. Olen ihan p��st�ni sekaisin...
AILI. Tiesinh�n sen, ett� sin� olet niin ilon vallassa silloin, kun sen
sinulle ilmoitan ja sill�h�n en ollut viel� ennemmin siit�
hiiskaustakaan...
ARVO. Mutta pilkkaatko sin� minua, eli mit� t�m� oikeastaan...
AILI. Luuletko, ett� sinua voisin pilkata, kun sinua rakastan.
ARVO. Eih�n t�m� ole sinulta rak...
AILI. Se on jo jumaloimista! Se on ylemp�n� rakkautta.
ARVO. Nyt vasta minun silm�ni avautuvat n�kem��n...
AILI. Voi, rakas Arvo! Jospa voisit aavistaa kuinka sinua lemmin!
ARVO (selviten v�h�n kerrallaan h�mm�styksest�). Onko t�m� ihan totta,
ett� kaikki ne nimitt�m�si henkil�t tulevat...
AILI. Tulevat ihan varmaan. Saat luottaa minuun.
ARVO (ottaa sormuksen sormestaan). Silloin minun t�ytyy antaa t�m�
takaisin, sill� min� en ajatellut niit� huoneita muille kuin
hyyryl�isille.
(Ojentaa Ailille sormusta.)
AILI (h�mm�styen). Mit�?... Sormusko...
(P��t�ns� pidellen ja hoipertellen vaipuu sohvaan.)
Kolmastoista kohtaus.
Edelliset. Heta (oikealta). Sitte rouva Peronius ja Aino.
HETA (tulee tarjottimen kanssa Arvoa kohti, seisahtuu Arvon luokse).
Ka, mik�s sit� ry�kkin�t� vaivaa, kun on sohvassa pitk�ll��n?
ARVO (ei ole huomannut Hetaa, vaan per�ytyy ja ty�nt�� sel�ll��n kumoon
tarjottimen Hetan k�sist�). No, mik�s siell� oli?
HETA (s�ik�ht�en). Herra Jumala tuota herraa! (Itkee.) Mit�s se rouva
nyt sanoo!
AILI (kohottaa p��t��n). Mik�s siell� nyt tapahtui?
(Rouva Peronius ja Aino tulevat oikealta.)
ROUVA PERONIUS (k�si��n yhteen ly�den). Herra Jumala!
AINO. Miten sin� nyt sen pudotit...
HETA (itkien). Tuo herrahan se t�yt�si sel�ll��n.
ROUVA PERONIUS (toruu Hetaa). Mit�s varten sin� niin varomattomasti...
Arvo t�m�n ik�v�n tapahtuman antaa meille anteeksi, kun tuo...
ARVO (h�mm�styksiss��n). Hyv� rouva (kumartaa). Se on hyvin ik�v�
ett�...
AINO (on l�hestynyt Ailia, joka viel� makaa sohvalla itkien). �iti!
Aili itkee!
(Arvo hiipii ulos kenenk��n huomaamatta.)
ROUVA PERONIUS (l�hestyen Ailia). Mik� sinulle lapseni on tapahtunut.
(Silitt�� h�nen p��t��n).
AILI (kohottaa itkettyneet silm�ns� yl�s). Voi �iti! Kaikki on
mennytt�!
ROUVA PERONIUS (h�mm�styen). Mit�?
AILI. Arvo on hylj�nnyt minun hauskan asunnon t�hden!
AINO ja ROUVA PERONIUS. Hylj�nnyt! Miss� Arvo on?
(Katsahtavat sinne p�in miss� Arvo seisoi).
HETA (joka kokoaa lasinpalasia lattialta). Uloshan tuo pujahti,
niinkuin pahantekij� ainakin.
ROUVA PERONIUS. Mit� ihmeit� t��ll� oikeastaan on tapahtunut? Nouse
Aili yl�s ja kerro.
AILI (kohottaa p��t��n). Voi hyv� Jumala!
(Vaipuu alas itkien.)
AINO. Tekik� Arvo sinulle pahaa? Sano!
ROUVA PERONIUS. Kyll� min� otan t�st� selon!
(Aikoo l�hte�).
AILI (huomattuaan �itins� aikeen, nousee yl�s). Ei �iti! Kyll� min�
selit�n.
ROUVA PERONIUS. Se hunsvotti!
HETA (nauraen). Juuri kun minun suustani.
AILI. Ei �idin pid� olla niin vihainen.
ROUVA PERONIUS (vihaisesti). Ei, kyll� minun t�ytyy menn� sen Arvon
luo! T�t� h�pe�t� en voi k�rsi�.
(Aikoen l�hte�.)
AILI (pit�en �iti��n k�dest� kiinni). �lk�� hyv� �iti menk�! Min�
rukoilen teit�. L�htek��mme �idin kamariin, niin kerron koko jutun.
(Menev�t oikealle.)
AINO (itkien Ailin kainalossa). Etk� sin� menek��n sinne Sortavalaan?
(Poistuvat.)
HETA. Ha, ha, ha! Taisi j��d� koko naimahommat sikseen kaikkine
hauskoine asuntoineen! Ha, ha, ha!
Esirippu alas.
***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HAUSKA ASUNTO***
******* This file should be named 50467-8.txt or 50467-8.zip *******
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/dirs/5/0/4/6/50467
Updated editions will replace the previous one--the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
law means that no one owns a United States copyright in these works,
so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
States without permission and without paying copyright
royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
specific permission. If you do not charge anything for copies of this
eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
performances and research. They may be modified and printed and given
away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
Gutenberg-tm electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
electronic works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
works in the collection are in the public domain in the United
States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
United States and you are located in the United States, we do not
claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
displaying or creating derivative works based on the work as long as
all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
in a constant state of change. If you are outside the United States,
check the laws of your country in addition to the terms of this
agreement before downloading, copying, displaying, performing,
distributing or creating derivative works based on this work or any
other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
representations concerning the copyright status of any work in any
country outside the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
performed, viewed, copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you'll have to check the laws of the country where you
are located before using this ebook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
contain a notice indicating that it is posted with permission of the
copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
the United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
posted with the permission of the copyright holder found at the
beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
any word processing or hypertext form. However, if you provide access
to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
provided that
* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
within 60 days following each date on which you prepare (or are
legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
payments should be clearly marked as such and sent to the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation."
* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or destroy all
copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
works.
* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
receipt of the work.
* You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
electronic works, and the medium on which they may be stored, may
contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium
with your written explanation. The person or entity that provided you
with the defective work may elect to provide a replacement copy in
lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
or entity providing it to you may choose to give you a second
opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
without further opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of
damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
violates the law of the state applicable to this agreement, the
agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
volunteers and employees are scattered throughout numerous
locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
date contact information can be found at the Foundation's web site and
official page at www.gutenberg.org/contact
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
state visit www.gutenberg.org/donate
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations. To
donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search
facility: www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.