The Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org


Title: Korven kaikuja
       Hengellisi� lauluja

Author: Efraim Jaakkola

Release Date: May 2, 2011 [EBook #36019]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA ***




Produced by Tapio Riikonen






KORVEN KAIKUJA

Hengellisi� lauluja


Kirj.

EFRAIM JAAKKOLA


    Ei Jumalalle kelpaa ihmiselt� muuta
    kuin ihmisen kelvottomuus.


Turku,
G. W. Wil�n ja Kumpp. kirjapaino,
1888.



LAULUJEN LUETTELO:

N:o

68. Ah, kuinka ihmeellisesti
52. Armon lapset ahdistetut
54. Auta, Jesus, uskomahan
38. Ei muuta kuin
27. Ei niin huonoa
36. En paeta voi, Jumala
62. Hartaasti halaa syd�men'
51. Hengelliset matkaajat
37. Henki julkein
55. Herra t�ss� paikassa
25. Her��, her��, �l� makaa
63. Hyvin Herra kaikki teki
20. H�n, Jesus, on alku
24. Itse olet, ihminen
15. Jesus on mun terveyteni
 5. Jesus sielun tavara
10. Jesukselle olkoon kiitos
16. Jesuksen kiitos, kunnia
18. Jesuksen kuolo katkera
44. Jo t�n��n, sielunen
61. Joka luottaa Herraan taivaan
 8. Jos n�hd� saisin kerran
26. Jos s� Hengen uutisista
 2. Jos s� olet minussa
58. Jumala on rakkaus
14. Jumalalle olkoon kiitos
41. Kaikkinaisen kiusauksen
39. Ken Jumalast' ei luovu
53. Kerj�l�iset hengelliset
69. Kiitos Herran, joka tuulee
50. Koska loppui kirkkovuos
19. Koska lupaat, armaan'
21. Kristityn vain nimi kyll�
64. Kyll� Herra huolen pit��
48. K��nny, k��nny, syntinen
32. Maailman korpea matkustaissa
29. Mailma, sinust' eron ottaa
33. Mieli mull' on kirjoittaa
22. Monet m��kiv�iset ei
 6. Mun rauhani, leponi Jesus on vain
46. Murheella muistan el�m��ni
59. M� kaikkeni: sieluni, ruumihini
35. M� olen suuri syntinen
30. Niin moni taivaan-toivonsa
47. Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuulkaa
42. Oikea uskon el�m�
 3. Oi, kuin olet suloinen
13. Oi, s� k�yh� sielu kurja
28. Onneton on k�si se
 4. Pelikaani poveaan
11. Riemuitkaamme suuresti
66. Ruumihini riemuitsee
57. Sanastasi kiit�n sua
45. Sanoa tahtoisin
40. Sielu rukoilee
12. Sin� raukka syntinen
17. Sin� olet, Herra Jesus
65. Sit� suloisuutta, oi
49. Sodassa olen ollut
23. Sovinnosta soittaen
43. Surulliset Siionin
 1. Tule, Henki taivainen
56. T�nne, Jesus, sanaas pyh��
60. Usko on se kirkko
 7. Vaikka kunne kuljen, k��nnyn
31. Vapaakaupunkihin viiteen
67. Veisatkaamme
34. Voi, kuin nekin vaarass' on
 9. �l� usko j�rke�



ALKULAUSE.

T�ss� lasketaan maailman korpea matkustavan k�teen ennen h�nt�
taivaalliseen Kaanaasen p��sseen, aivan innollisen matkamiehen,
Efraim Jaakkolan, laulamia hengellisi� lauluja, opetukseksi,
lohdutukseksi ja kehoitukseksi matkan vaivoissa; sill�

    "Laulua h�n tarvitsee
    Riemuksensa t��ll�,
    Taivaan tiet� kulkeissaan
    Surun sumus��ll�."

N�it� lauluja ovat sanotun hengellisen runoilijavainajan omaiset
ja hengenheimolaiset mit� suurimmalla innolla, hartaudella sek�
kunnioituksella k�ytt�neet. Mutta suuremman yleis�n k�ytett�v�ksi
ei niit� ole t�h�n saakka edes tarjottu muita kuin joku laulunen,
painettuna n.s. arkkiveisujen joukkoon. Syyn� on ollut se, ett'ei niit�
alkuper�isess� muodossaan ole sopinut painaa, ne kun ovat melkein
puhdasta Efraim Jaakkolan kotoseudun murretta, ja h�nen kotonsa oli
Uudellakirkolla, noin puoli peninkulmaa Uudestakaupungista, siis maamme
sill� ��rell�, miss� katkotuinta kielt� puhutaan. T�ss� muutamia
el�m�kerrallisia tietoja h�nest�:

Uudenkirkon pit�j�n Orivon kyl�n Jaakkolan is�nn�ll� Erik Erikinpojalla
ja h�nen vaimollaan Maria Erikintytt�rell� oli kolme poikaa, Efraim,
Erik ja Josef, ja kolme tyt�rt�, Maria, Adonika ja Annaliisa. Runoilija
Efraim Erikinpoika syntyi Toukok. 27 p. 1791. Nuoruudessaan oli h�n
muun muassa palveluksessa er��ll� ruotsalaisella v�rj�rill�
Uudessakaupungissa ja oppi siell� Ruotsin kielt�. Pienen ajan oli h�n
my�s ollut merimiehen�, jolloin h�n sukunimen��n k�ytti Orre-nime�.
Merimatkallaan h�n j�i joksikin aikaa Saksaan asumaan ja oppi siell�
Saksan kielt� sek� puutarhan hoitoa. Ven�j�n kielt� h�nen my�skin
sanotaan taitaneen. Naimisissa h�n oli Johanna Heikintytt�ren kanssa,
joka oli syntynyt Toukok. 10 p. 1790. Heill� ei ollut yht��n lasta.
Vuonna 1834 kuoli runoilijan is� ja Jouluk. 8 p. 1848 h�nen puolisonsa.
H�n itse kuoli Toukok. 29 p. 1857. "El�m�kertani" nimisess� laulussa
mainitsee h�n viimeiseksi Kolminaisuuden p�iv�n ja lopettaa sen
laulunsa kiitoksella kolmeyhteiselle Jumalalle, ja h�n my�s haudattiin
Kolminaisuuden p�iv�n�, 7 p. Kes�kuuta.

H�nen jumalisuutensa oli yleens� tunnettu. Kun h�n k�veli
Uudessakaupungissa puutarhurin sakset k�dess��n, niin katupojat
sanoivat, h�nt� osoitellen: Tuo on se �ij�, joka syntej� leikkaa; --
hyvin kuvaava lause h�nest�, sill� h�n ei juuri synti� s��linyt.
Uskonnollisissa mielipiteiss��n h�n liittyi enemm�n Renqvistil�isiin
kuin Hedbergil�isiin. Yksinomaan Renqvistil�inen h�n ei kuitenkaan
ollut; vaan h�nest� sopinee paraiten sanoa, ett� h�n oli kasvanut
t�ydeksi mieheksi, Kristuksen t�ydellisen varren mitan mukaan,
mieheksi, jota eiv�t kaikkinaiset opetuksen tuulet vietelleet ja
horjumaan saaneet. H�n oli luonteeltaan vilkas ja ajatuksiltaan vapaa.
H�n k�ytti puheessansa sananlaskuja ja sopivaa leikki�. Jos y�ll� joku
runollinen ajatus syntyi h�nen p��ss�ns�, joku runons�e tahi muu
sellainen, niin h�n nousi yl�s sit� heti kirjoittamaan; sill� aamulla
ei h�n sit� en�� olisi muistanut. H�nell� kerrotaan olleen melkoinen
kirjavarasto, josta muut l�heiset lainaskelivat kirjoja, ja kuolemansa
edell� h�n teki m��r�yksen, ett� kukin lainaaja sai omanansa pit�� sen
tai ne kirjat, jotka kullakin sattuivat olemaan lainassa h�nen
kuollessaan. Vanhoina p�ivin��n h�n alkoi kunakin p�iv�n� kirjoittaa
lauseen tai pari uskonnollisia mietteit��n vihkoon, jolle nimeksi h�n
pani: "Joka p�iv� jotain", ja kirjoitti siihen viel� elonsa viime
aikoinakin, vaikka h�n silloin oli melkein sokea. H�n oli ainakin
vanhuudessaan ehdottoman raitis eik� my�s polttanut tupakkaa. Kahvia
h�n vihasi eik� maistanutkaan sit�, vaan sanoi sen synnytt�v�n
vesitautia, johon tautiin h�n itse kuitenkin kuoli. Jossakin seurassa,
jossa kahvia runsaasti juotiin, puhkesi h�n kerran sanoihin: "Kahvia
juodaan Niin paljon kuin tuodaan, Ja turmellaan ruumis Niiss' vesiss�
kuumiss'". -- Maanviljelyksen ohessa oli h�n uuttera ja taitava
puutarhan hoitaja. Omaan taloonsa h�n perusti suuren puutarhan, ja
Uudenkirkon kirkon ymp�rill� olevat puut ovat h�nen istuttamiaan.

T�m�n kirjoittaja, kauan asiata ajateltuaan, rohkeni vihdoin ryhty�
vaikeaan mielity�y�ns�: kokoomaan noita jo melkein unohduksiin
joutuneita Jaakkolan lauluja sek� muodostamaan niit� kirjakielen
s��nt�jen mukaisiksi. T�ss� nyt ovat tuon ty�n tulokset. Varmaankin on
monta ansiokasta laulua jo kokonaan hukkunut; sill� runoilijan
kuolemasta asti on aika saanut niit� rauhassa hajoitella, eik� h�n
itsek��n el�iss��n tainnut niit� pit�� tarkasti koossa muualla kuin
muistossaan, josta h�n niit� sopivissa tilaisuuksissa vilkkaalla
nuotilla lauloi ja sai siten yst�v�ns� niihin mielistym��n ja niit�
ulkoa muistamaan. Ainoaksi todistukseksi siit�, kuinka Unholaan
joutumaisillaan n�m�t laulut ovat olleet, mainittakoon, ett� pisin
n�ist� ei ole ollut saatavissa muualta kuin er��n miehen muistosta,
jossa se on s�ilynyt niilt� ajoilta, jolloin h�n sit� Jaakkolan on
laulavan kuullut.

Jaakkolan laulujen yst�v�t soisivat, ett� ne painettaisiin aivan siin�
muodossa, jossa h�n itse on niit� laulanut. Mutta seh�n on ihan
mahdotonta; sill� muodon t�ytyy olla sellaisen, ett� muutkin niit�
k�sitt�isiv�t ja ett� ne uusiakin yst�vi� saavuttaisivat. Mit� lukua
muutoin muodosta onkaan! Muuttukoon se kuinka hyv�ns�, jos _sis�lt� ja
henki_ vain muuttumatta ovat; sill�

    "Virret muut ne vanhenee;
    Karitsaa vain yh�
    Uusin virsin kiittelee
    Herran Siion pyh�."

N�iden laulujen kokooja rohkenee toivoa, ett� n�m�t t�ss� uudessakin
puvussaan saavat hartaita yst�vi�. Ainakin se ainoa henkil�, er�s
kirjallisella alalla perehtynyt ja tunnettu seurakunnan opettaja, joka
n�m�t t�ss� muodossa on n�hnyt ja arvollisia muistutuksia n�ihin
tehnyt, on n�ihin hyvin mielistynyt, miten n�kyy h�nen seuraavasta
lausunnostaan, jonka h�n on antanut luvan julkaista:

"Jaakkolan laulut ovat mielest�ni _hyvi�_. Tuota kallista totuutta,
ett� Jesus Kristus on syntivelkamme maksanut ja ett� H�ness� on maailma
Jumalan kanssa sovitettu, on autuuden perustuksena saarnattava ja
opetettava; sill� _muuta perustusta ei taida yksik��n panna_. Sen
totuuden vankalla pohjalla n�ytt�� Jaakkolakin olevan. Mutta se
autuaallinen totuus ei ole milloinkaan esitett�v� kurittavana ja
hempe�n� evankeliumina, jommoisena ei sit� Uudessa Testamentiss�k��n
ole esitetty, vaan sellaisena pyh�n� taivasten valtakunnan
evankeliumina, joka vaatii meit� itsi�llisen armon omistamiseen,
syd�men ty�h�n ja Jumalassa elett�v��n el�m��n. Mutta se el�m� on
rukouksen-el�m��; sill� rukouksessa, niin sanoakseni, tykkii tuon
ylimaailmallisen _valtakunta_-el�m�n valtasuoni. Jaakkolan lauluissa
kuulee tuon valtasuonen tykytt�v�n -- ilmaus, jota t�n'aikaisissa
hengellisiss� lauluissa ja laulukokoelmissa useinkin puuttuu, ne kun
kyll� tosin nousevat runollisessa mielikuvituksen rikkaudessa ehk�
Jaakkolan lauluja korkeammalle; mutta lausetavan luontevuudessa ja
suolon viljelemisess� eiv�t seuraa suoraan Raamattua likimainkaan
niinkuin n�m�t laulut. -- -- -- N�m�t Kaiut ovat siksikin
huomiota ansaitsevia, ett� ne ovat j�lkikaikua siit� vakavasta ja
todenper�isest� Johanneksen-��nest�, jota muutama vuosikymmen takaperin
kaikui kautta korpien ja salojen, vaikuttaen hengellist� her�tyst�
Suomen kansassa. Silloin tuommoinen Johanneksen ��ni, huutavaisen ��ni,
kuului 'korvessa', miss� henki-el�m�n kasvullisuus silloin oli kuoleman
ja n�ivettymisen tilassa. ��ni kuului kautta koko Suomen maan; ja jos
monin paikoin korpi ja er�maa nyt iloitsee, niin �lk��n ilossa
unhotettako niit� vakavia ��ni�, jotka pasuunan tavalla huusivat ja
her�ttiv�t 'Herran kansan' sen horrostilasta. T�m� Johanneksen-��ni
opetti her�tt�mi�ns� _rukoilemaan_, niinkuin Johanneskin opetti
opetuslapsiansa; mutta samalla kuin se painoi ihmisen maahan Herraa
kumartain rukoilemaan, samassa opetti se kohoovin silmin katsomaan yl�s
m�kihin ja osoitti yletyill� k�sill� Jumalan Karitsaa, joka kantaa ja
pois ottaa maailman synnit. -- T�lt� kannalta (luulisin) on
Jaakkolankin 'Kaikuja' katseltava; ne ovat kasvaneet senaikuisen
her�tyksen hedelm�llisest� maaper�st�, onpa niiss� todella paljo jo
kukkaan puhjennuitakin, viel�p� hengen hedelmi�kin. Niiss� kuvastuu
hengen el�m�n elimellist� kehkeymist� (Mark. 4: 26-29) siemenest�
alkain hedelm�n tuleentumiseen asti. Mutta se el�m� on mets�kukan
vaatimatonta el�m��, joka kehittyy mets�n huminassa ryhmyisen hongan
juurella Jumalan vapaassa ilmassa. Ei tee mets�kukka ter�� niin
kaunista ja prameaa kuin puutarhan ruusu, mutta tarkastelevalle
silm�lle kuvastaa se luonnon sopusointua yht� hyvin kuin keinollisesti
viljelty ruusukin, jopa 'linnea', tuo v�h�p�t�isen n�k�inen kasvi lemun
suloisuudessa voittaa komeat puutarhan kukat. -- -- Korven kaiku kulkee
jylh�in vuorien poikki, tuuheain mets�in l�pi, ja vehre�in nurmien yli
se kantaa luonnon teeskentelem�t�nt� sointua; ei se pyri kilpailemaan
urkujen ihanain s�velten kanssa, ei pyri se innostamaan hetkeksi
juhlailevia ihmisi� h�ik�isev�n valoisissa saleissa -- ei, se kaikuu
vaan, se kaikuu kautta korven, huomauttaen vaeltajalle, ett� ... kaiku
kiirii, her�tt��, saa kaipaamaan, antaa aavistuksia, panee arvoituksia,
rauhoittaa ... on ��ni, _huutavan_ ��ni korvessa.

"Siin� mielest�ni on jotenkin lausuttu Jaakkolan laulujen merkitys. Ne
ovat todella korven kaikuja, kuulukoon kaiku viel�, kuulukoon moniin
syd�miin, kuulukoon todistukseksi, ett� 'Huutava' on Suomen kansalle
huutanut ja viel�kin ��nens� kuulua antaa!

"Hyv� olisi, jos niille lauluille sopisi jollakin tavoin nuotin
ilmoittaa."

Lopuksi pyyd�n lausua sulimmat kiitokset niille jalon runoilijavainajan
sukulaisille, tuttaville ja naapureille, jotka ovat olleet avullisina
n�iden laulujen kokoon saamisessa sek� el�m�kerrallisia tietoja h�nest�
antaneet. Vasta mainittua n�iden laulujen taitavata tarkastajaa pyyd�n
my�s t�ten syd�mellisesti kiitt��; sill� ilman h�nt� olisi n�ihin
muutamia pahojakin virheit� j��nyt.

L�htek��t siis nyt n�m�t Korven Kaiut vanhoja yst�vi�ns� tervehtim��n
ynn� uusia etsim��n, ja tulkoot n�m�t monelle korpimatkailijalle
uskolliseksi toveriksi ja olkoot siten heille Jumalan avulla
ijankaikkisesti parhaaksi!

_Korven Kaikujen kokooja_.



    1.

              Vaeltakaamme Hengess�!
              Gal. 5: 16.

    (S�vel: Jolla raitis ruumia on).

    Tule, Henki taivainen,
    Taivahasta alas!
    Syd�meni vaivainen
    L�mmit� ja valas!
    Tule, lahjain antaja!
    Tule, k�yh�in is�,
    Sielun paras tavara,
    Lohdutusta lis��!

    Heltehess� virvoitus,
    T�iss� lepo n�yt�!
    Itkev�isten kirvoitus,
    Toivoni S� t�yt�!
    Sin� pyhin valkeus,
    T�yt� syd�npohjat,
    Uskovaisten odotus,
    Anna Hengen lahjat!

    Tule, sielun virvoitus,
    Lepo n��ntyneiden!
    Tule, k�yh�in rikkaus,
    Koto v�syneiden!
    Tule, elon uudistus,
    Rakkauden tuli!
    Tule, sielun puhdistus!
    Tule, armon tuuli!

    Tule, rauhan antaja,
    Itkuss' ilo jalo!
    Murheelliset lohduta,
    Vaipuneiden valo!
    Anna uskon vahvistus,
    Autuas loppu anna,
    Anna toivon todistus,
    Taivaan iloon kanna!



    2.

              Minun yst�v�ni on minun,
              ja min� olen h�nen.

    Jos S� olet minussa,
    Niin m� olen Sinussa,
    Rakkain Jesus!

    En m� muuta halaakkaan,
    Kun vain sinuss' olla saan,
    Kallis Jesus!

    Sin� olet tavarain,
    Sinua m� halaan vain,
    Herra Jesus!

    Sinussa on iloni
    Suloisin my�s toivoni,
    Kaunein Jesus!

    Sin� olet turvani,
    Sinust' el�� uskoni,
    Hyv� Jesus!

    Sin� olet rakkaus,
    Rakkauden perustus,
    Hurskas Jesus!

    Sin� olet lohdutus,
    Sin� olet huvitus,
    Vakaa Jesus!

    Auta viheli�isi�
    Armon kerj�l�isi�,
    Armias Jesus!

    Kirvoit' uskon el�m��,
    Ett'en Sinusta vain j��,
    Puhdas Jesus!

    En m� seuraa sinua,
    Jos et ved� minua,
    Laupeas Jesus!

    En my�s p��st� Sinua,
    Jos et siunaa minua. (1 Moos. 33: 26)
    Siunaa, Jesus!

    Kuoloon asti minua
    Maailmasta erota,
    Auta, Jesus!



    3.

              Ei terveet tarvitse
              parantajaa, vaan sairaat.

    Oi, kuin olet suloinen,
    Jesus rakas, armoinen:
    Syliss�si kannat, (Jes. 40: 11)
    Suuta viel� annat (Ps. 2: 12)
    H�ijyn syntisen!

    Kyll' on syntisi�, vaan
    Kaikki eiv�t tuntemaan
    Pysty rakkauttas,
    Suurta sulouttas.
    Mist' tuo tulleekaan?

    Siit�, ett� syntinen
    Mieless��n on entinen
    Eik� mielell�ns�
    My�nn� syd�nt�ns�
    Pes�ks syntien.

    H�nell� on povessa
    Pyhyytt' omatekoista,
    Hyv�elee t�t�
    Eik� tule h�t�
    H�lle turvasta. (Jes. 38: 17)

    Joka tuntee syd�men,
    Kuinka se on saastainen,
    H�n on ahkerana
    Avun hakijana,
    Kunnes l�yt�� sen.

    Tuota kiirein kulkevaa
    Jesus vastaan kiiruhtaa,
    Syliss�ns� kantaa,
    Suuta viel� antaa,
    Armoin armahtaa.



    4.

              Herra on meid�n Kuninkaamme,
              H�n meit� auttaa.

    Pelikaani poveaan
    Repii rikki - kerrotaan --,
    Ruoaks antaa poikasten
    Verens oman l�mp�isen.
    T�h�n rienn�n riemuiten
    Vertaamahan Jesuksen.

    Jesus rakkaudesta
    Avata soi rintansa.
    Siit� saan nyt ime�
    Jesukseni nime�;
    Siit' ei ime� voi muu
    Kuin el�v�n uskon suu.

    Min� olin h�d�ss�
    Ry�v�ritten k�dess�,
    Ei leviitta, pappikaan
    Mua tullut auttamaan;
    T�lt� Kuninkaalta vain
    H�d�ss�ni avun sain. (Luuk. 10: 30-35)

    Monet viel� varoittaa:
    "�l� huoli kirjoittaa
    Juutalaisten Kuningas!" (Joh. 19: 21)
    Jotta he sais kunnias;
    Mutta min� laulan vaan
    Kunniata Kuninkaan.

    Ved�, Jesus, minua,
    N�hd�kseni sinua
    Kuninkaana Siionin
    Kaupungissa Saalemin! (Ilm. K. 19: 16)
    Siell� ij�t' ilosta
    Veisaan sulle kiitosta.

    Jesus, rakas Josua,
    Minua nyt johdata,
    Kun ei Mooses huolikkaan...
    Ei h�n oikein kuollutkaan,
    Kosk' ei h�nt� haudata,
    Vaan h�n makaa laaksossa. (5 Moos. 34: 6, Juud. 1: 9)

    Laakso -- se on poveni.
    Viel� nyt h�n her��pi,
    Jos en aina ahkeraan
    Syntej� m� kartakkaan.
    Pian h�n mun tuomitsee,
    Kun vain vian huomaitsee.

    K�skee kansan kivitt��,
    Kansasta pois h�vitt��. --
    Surkea on asia,
    Uskovaisten seurasta
    Sielu pois jos suljetaan,
    Herrasta erotetaan!



    5.

              Min� olen A jo O,
              alku ja loppu.

    (S�vel: Ole, sielun', iloinen).
    (Tahi: Herra, Luoja taivasten).

    Jesus sielun tavara,
    Ilon aarre avara,
    Kaikki kaikissa H�n on,
    Lohdutus my�s loputon.

    Jos ken mailmaa rakastaa,
    Tyydytyst� ei h�n saa:
    Kallis veri Jesuksen
    Tyydytt��pi parhaiten.

    Vihamies jos viekkaasti
    Vihaa, vainoo, sortaapi,
    Jesus auttaa tuskista,
    Synnin, kuolon kahleista.

    Sairaus jos saavuttaa,
    Tauti tahtoo vaivuttaa,
    Jesus, paras l��k�ri,
    Tehd� taitaa terveeksi.

    Joskin k�yhyys kauhistaa,
    Onnettomuus ahdistaa,
    Jesus antaa ylt�iset
    Ruoan ja muut tarpehet.

    Jos maanpakoon joutuisin
    Taikka muihin murheihin,
    Jesus muistaa murheessa,
    Varjoo siipeins suojassa,

    Jos mun pilkkaa, h�pe��
    T�ytyy kest�� kipe��,
    Jesus auttaa k�rsim��n,
    Kantamaan ja kest�m��n.

    Hunaja ja metonen
    Ma'un antaa suloisen,
    Makeus vain verraton
    Rakas Jesukseni on.

    Siis, oi, Jesus, sulhasein,
    Sua halaa syd�mein,
    Sielu, suu ja kieleni
    Ik�v�i sua hartaasti.

    Jesus ilo korvissain,
    Silmiss�ni Jesus vain,
    Jesus maku kieless�in,
    Jesus kukka k�dess�in.

    Jesus ruokan', juomani,
    Jesus kiitosvirteni,
    Jesus kallein osani,
    Yst�v�ni, ylk�ni.

    Jesus rakas, laupeas,
    Kautta kipus, kuolemas
    Terveytt� sieluun tuo,
    Mulle ilo taivaan suo!



    6.

              Kuolema, kussa
              on sinun otas?

    Mun rauhani, leponi Jesus on vain:
    M� Jesuksen kuolosta el�m�n sain. (1 Piet. 2: 24)

    Se sielun ja ruumihin riemuittaa,
    Kun syntinen H�nt� nyt nautita saa. (Joh. 6: 51-58)

    Nyt murhe ja vaikea valitus j��,
    Kun j�sen m� olen, ja H�n on p��. (Es. 4: 15; 5: 23)

    P�� nousi, ja nousevi ruumis muu;
    Siit' on ilo sieluni, veisaa suu. (1 Kor. 15: 20-22, 55-57)

    Kas, rikkahat, viisahat j��v�t taa,
    Vaan vaivainen syntinen armon saa. (1 Kor. 1: 26-28, Luuk. 1: 53)

    Ken Jesuksess' on, h�n elohon j��, (Joh. 14: 19)
    Kun Jesus on el�m�n herra ja p��.



    7.

              Ilman minua te ette
              voi mit��n tehd�.

    (S�vel: Ell�s ole, ihmisparka).

    Vaikka kunne kuljen, k��nnyn,
    Niin m� n��nnyn
    Ilman Herraa Jesustain;
    Joka avunpyyntiin juoksee
    Muiden luokse,
    Sielunsa h�n hukkaa vain.

    �l� uskotonna est�,
    Ett'ei pest�
    Jesus syd�nt�si saa
    Verell�ns� virtaavalla,
    Puhtahalla,
    Joka sielun autuuttaa!

    Kuopasta H�n sielun nosti, (Ps. 116: 8)
    Omaks osti,
    Kantaa, hoitaa, pelastaa;
    H�n on viel� virvoittanut,
    Kirvoittanut
    Synnin koko velasta.

    H�nt� huutain p�iv�n alan,
    H�nt� halaan,
    Tarpeeni H�n antaapi,
    Hengest�ni huolen pit��,
    Turhaan siit�
    Murhetta muut kantaapi.



    8.

              Meill� on vapaus menn� pyh��n
              Jesuksen veren kautta.

    Jos n�hd� saisin kerran
    Avoimet haavat Herran, (Joh. 20: 29, 1 Piet. 1: 8)
    Joist' antoi veren vuotaa,
    Mi avun mulle tuottaa!
    Nuo terveelliset haavat
    Mun uskon' eloon saavat
    Ja auttaa tiet� kaitaa
    Mua kohden taivaan maita.

    Se n�it� turhaan kuulee,
    Ken hyv�ks itsens luulee,
    Ei tunne turmelustaan,
    Eik' �kk�� kadotustaan,
    On terve luulossansa,
    Ei tunne tautiansa,
    Ei Jesuksesta huoli,
    N�in uskosta pois kuoli.

    Monikin j�rjell�ns�
    Lohduttaa itse�ns�,
    My�s luottaa lunastukseen
    Ja Herran lupaukseen,
    Uskoksi sit� luulee,
    Ei sanaa tee vaikk' kuulee. (Jaak. 1: 22)
    Se j�rjen usko pett��
    Ja sielun kuoloon j�tt��.



    9.

              Armosta te olette autuaaksi
              tulleet uskon kautta.

    (S�vel: Ole, sielun', iloinen).

    �l� usko j�rke�,
    Ano Pyh�� Henke�!
    Yksin opettaa H�n vaan
    Is��, Poikaa tuntemaan. (Joh. 14: 26)

    Ota Jesus ilokses,
    Herran haavat turvakses,
    Herran veri voimakses,
    Suojaksesi, muurikses!

    Hyvin sitte sinun k�y,
    P�ivin, �in ei h�t�� n�y,
    Saat my�s maata turvassa
    Herran armohelmassa. (Ps. 4: 9)

    Vaan jos Herran unhotat,
    Omin voimin ponnistat,
    Niin s� n��nnyt, vaivut vaan,
    Hukut kerran kokonaan.

    Jesus Kristus, Herrani,
    Ved� puolees sieluni,
    Sido itses siteell�,
    Rakkautes ikeell�!

    �l� orvoks armostas,
    Leskeks l�sn� olostas
    J�t�, Jesus armoinen,
    Sielun sulo sulhanen!

    Mik��n muu ei minua
    Tyydyt�, ei lohduta;
    Jos s� minut j�t�t vaan,
    Kohta kaadun kuolemaan.

    Jesusta ei sulompaa
    Kanna taivas eik� maa;
    Sitte me sen tied�mme,
    Kun me H�net tunnemme.

    H�n niin mielen hell�ks saa,
    Syd�menkin sulattaa,
    Ett� ilomielell�
    H�neen voimme tyyty�.

    Oi, kuin meill' on etuja
    Ihmeisi� altisna
    Jesuksessa Herrassa,
    Jos vain voimme uskoa!

    Uskon puuttuessa me
    Sinne t�nne horjumme
    Mieless�mme ainiaan,
    J��den ep�ilykseen vaan. (Jaak. 1: 8)

    Olisi siis tarvista
    Jesust' aina katsoa,
    Joka uskon uudistaa,
    Verell��n sun puhdistaa.

    Voi nyt ihme, maailma,
    Kun et usko totuutta,
    Joka sinut vapahtais,
    Yksin autuaaksi sais!

    Se on kiinni mailmassa,
    Ken ei seuraa Jesusta,
    Synti� vain harjoittaa,
    Vaikka tunto varoittaa.

    Jesus sinut pelastais
    Ty�l�ist' ajatuksistais,
    Karkoittaa H�n sulta pois
    Murheet mustat kyll� vois.

    �l� turhaan odottaa,
    �l� turhaan kolkuttaa
    Herran anna! Hyv�� vaan (Ilm. K. 3: 20)
    Sulle tuo H�n tullessaan.



    10.

              Jumala oli Kristuksessa ja sovitti
              maailman itse kanssansa.

    Jesukselle olkoon kiitos ijankaikkisesti,
    Kun H�n minun kadotukseen kaatumasta esti!

    Omaisuudeks itsellens� armoty�ns� kautta
    Tahtoo H�nen rakkautensa minuakin auttaa.

    Min� olin kadotettu ijankaikkisesti,
    Vaan H�n verell��n mun osti, hukkumasta esti.

    Siis m� nytkin H�nt� kiit�n riemuisesti sangen,
    Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen.

    Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri,
    Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri.

    Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka;
    Mutta h�n on laupeas, ei tuomiolla uhkaa.

    H�np� tiet��, ett� olen suvultani savi, (2 Kor. 4: 7, Jes. 64: 8)
    Jonka mik� tahans sulloo, rikkoo, runtoavi.

    Pitk�mielisyydell��n H�n mua etsii, noutaa,
    Vaikka usein mieli mulla sinne t�nne soutaa.

    Mua ei H�n hylk��, vaikka v�syn usein aivan,
    Eksyiss�ni armon tielt� monellaiseen vaivaan.

    Vaan H�n taas mun vahvistaa ja on niin armollinen,
    Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen.

    Sinne t�nne mailmaan mielii pes�ns� se tehd�
    Eik� tahdo Karitsata ristin p��ll� n�hd�.

    H�n vain taivaan perint�h�n perustus on pyh�
    Niille, joissa armon ty�t� Henki tekee yh�.

    Vaikka olen vaivainen ja heikko, horjuvainen,
    Jesuksessa armon kautta armost' el�n vainen.

    Jesus raadollisiansa ihmeisesti auttaa
    Rakkaudest' avarasta armoty�ns� kautta.

    Eik�s kelpaa mun, kun Jesus turvana on mulla:
    Armon avun saan m� H�lt�, en voi hukkaan tulla!

    Kiitos Jesukselle, joka raadollisiansa
    Verell�ns� omall' auttaa aivan armostansa!



    11.

              K��ntyk�� minun tyk�ni,
              Niin te autuaiksi tulette,
              kaikki maailman ��ret!

    (S�vel: Ole, sielun', iloinen).

    Riemuitkaamme suuresti!
    Jesus meid�t lunasti
    Kallihilla verell�,
    Ristin k�rsimisell�.

    Syntimme H�n otti pois.
    Tuomita ken meit� vois,
    Kun on Jesus Herramme
    Meid�n hurskautemme?

    H�n on veljes armoinen,
    Autuas, jos uskot sen,
    Sinua ei kadota
    Synti, kuolo, saatana.

    Rohkeana seisoa
    Voit ja jaksat sotia,
    Vaikka kaikki saatanan
    Joukko rynt�is vastahan.

    Veisatkaamme voitosta!
    Jesus, meit� johdata!
    Sin� suoja suurille,
    Kilpi kallis pienille.

    Mene matkaas, saatana!
    Jesuksessa turvassa
    Olen kaiken aikani;
    H�n on luja linnani.

    Ep�usko, pakene!
    Mailman huuto, vaikene!
    Jesustani kuuntelen,
    Tunnen oman paimenen. (Joh. 10: 14)

    Laki uhkaa tuomiten,
    Mutta min� pakenen
    Tyk�s, veriylk�ni,
    Taivaallinen veljeni. (1 Joh. 1: 7)

    Kyll� pid�t puoltani,
    Oma Vapahtajani,
    Kilpeni ja kallioin.
    Sinuun aina luottaa voin.

    Siihen luottaa uskoni,
    Sit� Jesus antaapi
    Kaikki tarpeet hinnatta,
    Ansiotta, maksutta. (Jes 55: 1)

    Emmek� siis iloiten
    Kiitt�is H�nt�, veisaten,
    Vaeltain my�s vakaina
    Herran armon paisteessa!

    Veisatkaamme riemuiten,
    Ett� kaikuu taivaasen,
    Jesukselle kiitosta,
    Kun H�n auttaa kuolosta!

    N�in me k�ymme turvalla
    Herran tiet� saarnalla
    Syntisi� kutsumaan
    Helmaan Is�n armiaan.

    Henkes, Jesus, meille suo,
    Rohkeutta, Voimaa luo!
    Sanas pyh� valkeus
    Olkoon sieluin viisaus!

    Amen! Herra tekee sen,
    Sanoo H�n, suu totuuden.
    Amen, amen! Taivaasen
    P��sen kauttas, uskon sen.



    12.

              H�nen haavainsa kautta
              me olemme paratut.

    Sin� raukka syntinen,
    Joka suret itkien,
    Joll' on syd�n sureva,
    Omatunto pureva,
    Kanssani k�y Golgataan
    Jesustamme oppimaan!

    "Is� anna anteeksi!" (Luukk. 23:34)
    N�inh�n Jesus rukoili
    Piinaajainsa puolesta,
    Nytkin viel� virkana
    H�ll' on esirukous,
    Syntein anteeks anomus. (Room. 8: 34)

    Jesus sitte saneli:
    "Vaimo, katso poikaasi,
    Joka sinut suojelee!" (Joh 19: 26)
    Niin H�n niit� hoitelee,
    Jotka H�neen turvaavat,
    Ristin alle seuraavat.

    Ry�v�rille riemuisan
    Saattavi H�n sanoman:
    "Tosin t�n��n, sanon m�,
    Paratiisiin p��set s�". (Luukk. 23: 43)
    Niin H�n viel� riemuittaa,
    Autuudesta vakuuttaa.

    Kuolon tuskiin tultuaan
    Tulisessa janossaan,
    Syntein etikan H�n joi, (Matt. 27: 48)
    Ilomaljan meille toi,
    Uuden liiton kalkista
    Juodaksemme autuutta.

    Olkaamme siis vaivoissa
    Aina lohdutettuina!
    Vaikka mailma kiukuitsee,
    Sortaa, syytt��, solvaisee,
    Meill' on osa ij�inen
    Ansiossa Jesuksen.



    13.

              Tulevaista me etsimme.

    Ai, s� k�yh� sielu kurja, kuljetko vain yksin?
    Et, vaan Jesus itse kulkee kanssas k�sityksin.

    Jesus tahtoo sieluani autuaaksi auttaa,
    Syd�nt�ni paratuksi laittaa murheen kautta. (2 Kor. 7)

    Jesus antaa pimeyden tulla ylitseni,
    Ett� sitte saman lyhdyn otan valokseni. (2 Piet. 1: 19)

    Jesus sallii uskolleni koetukset tulla,
    Ett� voiton kruunu kallis kerran olis mulla. (Jaak. 1: 12)

    Jesus k�skee pysym��n vain H�nen puheissansa,
    Ollakseni yksi H�nen oppilapsistansa.
                              (Joh. 15: 4, 10, 12, Joh. 13: 35)

    Kysyk��mme paimenilta, miss' on Jesus viel�!
    "Karitsoitaan" -- vastaa he -- "H�n kaitsee ristin tiell�".

    Ristin tie on oikea ja kuolettaapi lihan,
    Sill� liha himoineen ei p��se taivaan pihaan. (Ilm. K. 21: 27)

    Uskoin, toivoin, rakastaen k�yd��n ristin sotiin,
    Ja kun sodat p��ttyv�t, niin tullaan taivaan kotiin.

    Taivaan koto kaunis olkoon m��r�n�mme meill�,
    Niin jo t��ll' on ristin alla riemu murheen teill�.

    Kaikkein loppu l�heneepi, matka p��ttyy pian, (1 Piet. 4: 7)
    Voiton virtt� laulain siirtyy riemu surun sijaan.

    Taivaan portit avattuina ovat meille kohta,
    Taivaan sali kirkkahana kunniasta hohtaa.

    Uusi maa ja uudet taivaat odottavat meit�, (Ilm. K. 21: 1)
    Abraham h�n syliin siell� korjaa v�syneit�. (Luukk. 16: 22)

    Hurskauden vaattehilla puettuina saamme
    Seurata ja riemulauluin kiitt�� Karitsaamme. (Ilm. K 19: 6-8)



    14.

              Silloin n�emme
              kasvoista kasvoihin.

    (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).

    Jumalalle olkoon kiitos:
    Olen liitoss'
    Kanss' Immanuelini!
    H�n mun kallihisti osti,
    Yl�s nosti,
    Kuolemasta kirvoitti.

    Vaan en taida nyt n�in kielin
    Enk� mielin
    Oikein kiitt�� Jumalaa.
    Sinua siis, oi, Jumalani,
    Auttajani,
    Pyh�n Hengen tavaraa!

    Sinua vain, oi, armon Herra,
    Jonkun verran
    Armos aamukastetta!
    Suuret, monethan kuin t�hdet
    Ovat n�hd�
    Armos vuoret, Jumala.

    Joka anoo, ett� s��st�t,
    Ett� p��st�t
    Synnin siteist' irrallen;
    Joka k��ntyy v��ryydest�,
    H�ijyydest�,
    Jesus, veres virrallen:

    Uuden voiman sille annat,
    K�siin kannat,
    Ett'ei surmaan sy�ksy�
    T�ytyis sun, vaan synnin torjuis
    Eik� horjuis
    My�s pois kulmakivelt�. (Ap. Tek. 4: 11)

    Jos ei synnist� saa est��,
    Puhtaaks pest�
    Herra Jesus verell��n,
    Ei H�n saata tulla pahaan
    Asumahan,
    Vaan m� auttamatta j��n.

    Ylk�� vastaan kulkekaamme,
    Ostakaamme
    �ljy uskon lamppuihin! (Matt. 25: 9)
    Suudelkaamme Poikaa viel�, (Ps. 2:12)
    Ett'ei tiell�
    Hylk�is h�ijyn hampaihin!

    Usein t�ytyy mieleen tulla,
    Ett� mulla
    Paras ik� kuluikin
    Muiden mailman lasten kanssa,
    Kokonansa
    Turhuudessa pahimmin.

    Vaan ei muu kuin armo Herran
    Vei mun kerran
    Elon tielle joukosta.
    Portti oli ahdas aivan: (Matt. 7: 14)
    Synnin vaivaan
    Syd�n tahtoi haljeta.

    Silloin hulluksi m� luultiin,
    Kun se kuultiin;
    Vaan se oli parhaaksein:
    K��nnyin tielt� lavialta,
    Maailmalta
    Pelastin m� syd�mein.

    Elin Hengen k�yhyydess�,
    N�yryydess�.
    El�� tahtoi lihakin;
    Uskon kautta Henki voitti,
    Armo koitti
    Mulle vihdoin kuitenkin.

    Eip� Jesus, sielun ylk�,
    Tuskaan hylk��
    Koskaan uskovaisiaan:
    Jos he H�nen luokseen tulee,
    H�nt� kuulee,
    Niin H�n lis�� armojaan.

    Armon Henki kuljettakoon,
    Kiiruhtakoon
    Matkamiest� matkallaan
    Saastaisesta, katoovasta
    Maailmasta
    Kohden iki kotoaan!

    Puhaltakoon purjeesenki
    Armon Henki,
    Ett� saavun satamaan!
    Pid�, Jesus, itse per��,
    Yl�s her��
    Aaltoja asettamaan! (Matt. 8: 26)

    Yli virran auta kerran,
    Henki Herran,
    Pakolaiset Baabelin, (Ps. 126: 1-4)
    Niin soi kiitos suloisella
    Kantelella
    Kautta koko Siionin.

    Tiell' on aivan kirkas veri:
    Herran veri,
    Josta lapset laulelee.
    Karitsan my�s katsehista
    Kaunehista
    Suloisaan he soittelee.

    Niist� sielu riemastuupi,
    Kainostuupi,
    Niiden s�ihkyyn soentuu.
    Ylj�n armo kun on suuri,
    Niin h�n juuri
    Kasvoillensa kallistuu.




    15.

              Jesus on minulle el�m�.

    Jesus on mun terveyteni,
    H�neen, H�neen luotan vain.
    H�ness� m� synneist�ni
    Pelastuksen varman sain.
    Luota keneen tahdot sin�!
    Min� luotan H�nehen:
    H�n on autuus minullen.

    H�n on autuus kautta ajan,
    Ajallisen el�m�n.
    T�m�n kuolevaisen majan
    Kuolemattomaks saa H�n.
    Etsi ket� tahdot sin�!
    Min� etsin Jesusta,
    Rakastajaa rakkainta.

    H�n on rakkaudestansa
    Aikaa kuollut edest�n',
    Yl�snousemisellansa
    Antoi toivon el�m�n.
    Rukoile ket' tahdot sin�!
    Jesusta m� rukoilen:
    H�n on apu minullen.

    H�n on paras auttajani
    Vaivoissa t��n maailman.
    H�nen kauttaan tulevani
    Toivon iloon taivahan.
    Kulje kunne tahdot sin�!
    Taivahasen kuljen m�
    Raadollisna, k�yh�n�.

    Siell� veisaan virtt� uutta,
    Kiitt�in aina Jumalaa. (Jes. 35: 6)
    Siell� tahdon oikein huutaa,
    Jotta taivaat kajahtaa.
    Veisaa mist� tahdot sin�!
    Jesuksesta veisaan m�;
    Armahin H�n yst�v�.

    Ei voi oma tieto auttaa
    Ahtaan portin l�pitsen,
    Ei my�s suuren opin kautta
    Siit� p��st� sis�llen.
    Kiit� ket� tahdot sin�!
    Jesusta m� kiittelen,
    Herran armost' iloitsen.

    Armo tekee el�v�ksi
    Hengellisen vaivaisen;
    Henki tekee v�kev�ksi
    Kulkemahan taivaasen.
    Kulje kusta tahdot sin�!
    Minulla on uskon tie,
    Jota Pyh� Henki vie.

    Kun H�n johtaja on mulla,
    L�pi mailman osaan noin,
    Taivaalliseen majaan tulla
    Eloon autuaasen voin.
    Kuolo kulloin tahdot sin�!
    Min� kuolen alati: (1 Kor. 15: 31)
    Sellaista mun eloni.



    16.

              He tulevat ilman ansiotansa vanhurskaiksi.

    (S�vel: Jag gick mig ut en aftonstund).

    Jesuksen kiitos, kunnia!
    Mun syntini H�n kantoi,
    Minulle soi H�n apunsa,
    Anteeksi synnit antoi
    Ja armon oven avasi
    Ja taivaan mulle lupasi,
    Tuon todeks viel� vannoi.

    H�n ansionsa taritsi;
    En tohtinutkaan ottaa,
    Kun valheen henki kuiskaili:
    "Ei tuo nyt ole totta".
    En uskonutkaan, ett� saan
    T�llaisna luottaa Jumalaan
    Niin aivan ansiotta.



    17.

              Siit� me tunsimme rakkauden,
              ett� H�n on henkens�
              meid�n edest�mme pannut.

    Sin� olet, Herra Jesus, rakkauden mehu;
    Siksi sielu mielell�ns� rakkauttas kehuu.

    Vaan en varsin hyvin mielin saata sit� tehd�,
    Ennenkuin S� armostas suot rakkauttas n�hd�.

    Ah, siis anna rakkautes tulla mulle ilmiin;
    Vie mua paikkaan, josta saan sen n�hd� uskon silmin.

    �l� minuun viheli�iseen, rakkain Jesus, suutu,
    Vaikka multa vaivaiselta rakkautta puuttuu!

    Totta suurest' armost' aina rakastatkin mua.
    Herra Jesus, auta, ett� rakastaisin Sua

    Sielusta ja mielest� ja koko syd�mest�,
    Vaikka itse alinomaa tahdon tuota est��!

    Sin� olet rakastanut mua kuoloon asti,
    Rakastat nyt viel� yh� aivan hartahasti.

    Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta
    Milloin mahdan siihen m��r��n saada vapautta,

    Ett� koko syd�meni Sulle saatan antaa,
    Tieni, kulkun', el�m�ni, kaikki huomaas kantaa;

    Ett� tyydyn rakkautees, jos se minne ik��n
    Veis mun, ett'en itselleni en�� el�isik��n? (1 Piet. 4: 1, 2)

    Usein tiesi luonnolleni kamalaksi n�ytt��; (Jes. 55: 8, 9)
    Vaan sen kaiken mielit minun hyv�kseni k�ytt��.

    Herra Jesus, anon, ett� tahdot Henkes kautta
    Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa!

    Tee Sun rakkautes mulle oikein tuttavaksi,
    Kirkasta se syd�mess�n' aivan kirkkahaksi!

    Rakkaudestas, Herra Jesus, olkoon kiitos Sulle!
    Kuuliaisuutta uutta Sua kuulemaan suo mulle!



    18.

    Kamalaa iloa.

              Kussa synti on suureksi
              tuttu, siin� on armo
              yl�npaltiseksi tuttu.

    Jesuksen kuolo katkera
    On mulla ilon aiheena.
    My�s iloitsen, kun tied�n sen,
    Ett' olen suuri syntinen.
    Nuo ilot kaksi kamalaa
    Minua aina lohduttaa.

    Kuolosta Herran kuitenkaan
    En iloitse m� suorastaan,
    Vaan siit�, kun m�, kahleihin
    Tuomittu vanki helvetin,
    Vapaaksi tulla kokonaan
    Jesuksen kuolon kautta saan.

    Kun etsein, kuka auttaa vois,
    Ei luista tauti mennyt pois;
    Ne poltti kuin luut Davidin: (Ps. 32: 3, Ps. 38: 3)
    Niiss' oli myrkky helvetin.
    Mut kallis veri Jesuksen
    Paransi luut ja ytimen.

    Minusta oli ihme vaan,
    Ett' autuaaks n�in tulla saan,
    Kun synnit oli kauheat
    Ja rikokseni raskahat.
    En voinut sit� uskoa,
    Ett' oli mulla auttaja.

    My�s sit� ihmettelin niin,
    Kun Jesus tulee syntisiin
    Ja heid�n kanssaan sy� ja juo (Luukk. 15: 2, Ilm. K. 3: 20)
    Ja avun ahdistukseen tuo;
    Ei kenk��n saata ilmoittaa,
    Kuin suuresti se lohduttaa.

    Se ihmeisin on asia,
    Kun rakasti H�n minua
    Jo, kun en viel� ollutkaan
    Maailmaan t�nne tullutkaan; (1 Piet. 1: 20)
    Enks siis voi H�nen minua
    Nyt rakastavan uskoa!

    Lunastusty� mun Jesuksein
    On aina uusi sielullein;
    Siis enemm�n kuin maailmaa
    M� H�nt� tahdon rakastaa
    Ja kiitt�� H�nt� hartaasti
    Nyt t��ll�, sitten ij�ti.



    19.

              Min� tahdon teit�
              j�lleen n�hd�.

    Koska lupaat, armaan,
    Niin S� tulet varmaan (Ap. Tek. 1: 11)
    Viem��n minua
    Kerran kotia,
    Kallis Jesukseni,
    Apun', autuuteni,
    Toivon', eloni,
    Rikkauteni.


    20.

              Autuaat ovat, jotka eiv�t
              n�e ja kuitenkin uskovat.

    H�n, Jesus, on alku, (Ilm. K. 1: 8)
    Ja Jesus on polku; (Joh. 14: 6)
    Sit� polkua kuljen m� n�in (Joh. 10: 9)
    Ijankaikkista kotoa p�in.
    Ja verens� kautta
    Mua aina H�n auttaa,
    Kun huudan: "Jo min� nyt j�in!"

    Kun h�t� on mulla,
    H�n tiet�vi tulla,
    Virvoitusta tullessa tuo,
    Ja siit� mun sieluni juo.
    Mull' on toivo ja pelko,
    Kun ei n�y polku,
    Jos H�n sit� n�hd� ei suo.

    M� murhehdin sit�,
    Ah, kuinka m� pit��
    Voin tallella sen tavarain,
    Kuin Jesukseltani sain.
    Se -- oi! -- pian puuttuu:
    Taas kaikki nyt muuttuu
    Mun toivoni pelvoksi vain.

    M� uudesti pyyd�n,
    Ja Jumalan syd�n
    On valmis lahjoittamaan:
    Siis uuden armon m� saan.
    Ja -- oi suloisuutta! --
    Kun Henke� uutta
    Taas pyyd�n, jo senkin m� saan.

    Me rukoelkaamme!
    Voi, valvoa saamme,
    Ett'ei Henki se sammuisikaan,
    Elon tiet� kun matkustetaan!
    On tien joka haara,
    T�ys pauloja, vaaraa
    Siis valppahat olkaamme vaan!

    Se tie, se on kaita; (Matt. 7: 14)
    Siis, sieluni, laita
    Vapistuksella, pelvolla niin, (Fil. 2: 12)
    Ett'et joutuisi eksyksiin!
    Sua saatana, liha
    Niin suuresti vihaa (Ilm. K. 12: 12)
    Ja pyyt�v�t kiusauksiin.

    Ei maailma j�tt��
    Voi viettelem�tt�
    Tielt' el�m�n sieluakaan,
    Kaikk' ottais allensa vaan.
    Jokainen nyt luulee:
    "Kyll' autuaaks tulee",
    Vaikk'ei ole uskoakaan.

    On -- uskoa Juutaan;
    Niin moni nyt suutaan
    K�ytt��pi sen kerskumiseen
    Vaan synniss' on ehtimiseen.
    Se on Jesusta myyd�.
    Moni ei edes pyyd�
    Mit� Juudas palkinnokseen. (Matt. 26: 15)

    Vaan harvassa huomaan
    Nyt uskoa Tuomaan:
    H�n pelk�si toivoessaan,
    Kun ei n�hnyt Jesustaan.
    Mut pelvon sen voitti
    Se usko, mi koitti,
    Kun haavoja koski h�n vaan. (Joh. 20: 24-29)



    21.

              Juomarin ei pid� Jumalan
              valtakuntaa perim�n.

    Kristityn vain nimi kyll�
    Kullakin on kristityll�:
    Mutta kristillisyys kuoli, (1 Piet. 4: 3)
    Siit' ei kenk��n juuri huoli;
    Nyth�n se jo viinan kanssa
    Haudataankin kokonansa.
    Etk� ole n�hnyt heit�,
    Kuin he kulkee harhateit�?
    Milloin ruumis hautaan kannetaan,
    Silloin viinaa juoden iloitaan, (Jes. 5: 11, 22)
    Vaikka sielu joutuu helvetin
    Tulij�rven iki vaivoihin!



    22.

              Minun lampaani kuulevat minun ��neni.

    Monet m��kiv�iset ei
    Ole oikeat lampaat:
    Petos, myrkky mieless�,
    Suussa suden hampaat.

    Lampaan ulkomuotoa
    Yll��n vain he kantaa;
    Vaan ei Jesus saanutkaan
    Syd�nt' uutta antaa. (Matt. 7: 15-20)

    Syd�n uusi uudistaa
    Mielen kokonansa,
    Todistaapi muille my�s
    Olemisestansa.

    Itsess��n on k�yh�, ken
    El�� Jesuksessa.
    H�n ei en�� el�kk��n
    Itsehurskaudessa.

    H�n vain el�� armosta,
    Jonka Jesus antaa.
    Tarpeistaan h�n pyynt�ns�
    Jesukselle kantaa.

    Oikeat lampaat Jesuksen
    Kulkee taivaan tiell�;
    Jesus heiss� todistaa
    El�v�ns� viel�.

    Oikeat lampaat Jesuksen
    eiv�t pid� vihaa;
    Siks ei sois he muidenkaan
    Palvelevan lihaa.

    Oikeat lampaat Jesuksen
    El�� uskostansa;
    Lausuvat my�s totuuden
    Uskon-elostansa.

    Oikeat lampaat Jesuksen
    Ovat muista hullut;
    Heit' ei tunne muu kuin vain
    Samaan tilaan tullut.

    Oikeat lampaat Jesuksen
    Saavat viisauden
    Itse Jesukselta ja (Luukk. 21: 15)
    Mielen jalouden.

    Oikeat lampaat omast' ei
    Huoli kunniastansa,
    Antavat sen mielell��n
    Tavaransa kanssa.

    Oikeoilla lampailla
    Jesuksen on mieli; (1 Kor. 2: 16)
    Sen he tuntee mieless��n,
    Siit� puhuu kieli.

    Oikeat lampaat laulavat
    Yksinkertaisesti
    Jesukselle kiitosta
    Ynn� vakaisesti.

    Pett�� eiv�t osaa he:
    Pyh� Henki auttaa
    Heit� lauluun Jesuksen
    Kalliin ansion kautta.

    Laulua he tarvitsee
    Riemuksensa t��ll�,
    Taivaan tiet� kulkeissaan
    Surun sumus��ll�.

    Mont' on murheen alhoa,
    My�skin tulee joki
    Venheet�n ja sillaton
    -- Yli t�ytyy toki!

    Moni my�skin laulaa, ken
    Omin venein kulkee;
    Mutta laulu loppuu, kun
    Herra oven sulkee.

    Mutta Herran valitut
    Kaupungissa taivaan
    Voiton virtt� veisaavat
    Ihanasti aivan. (Ilm. K. 19: 6, 7. Ilm. K. 7: 9, 11)

    Jesus, Pyh� Henkes suo,
    Joka mua auttaa
    Lastes seuraan suloiseen
    Veres voiman kautta!

    Suo mun taivaan salissa
    Sua kiitt�� sitten
    Kanssa kaikkein valittuin
    Ynn� enkelitten!

    Teille, lapset Jesuksen,
    Yhteisesti sanon,
    N�yrimm�sti armoa
    Is�lt�mme anon.



    23.

              Me voitamme H�nen kauttansa,
              joka meit� on rakastanut.

    Sovinnosta soittaen,
    Herran Hengell' voittaen
    Maahan ly�k��mm' maailma,
    Survokaamme saatana!
    Meit� Jesus johdattaa,
    Neuvoo, auttaa, vahvistaa.

    Niin on kukin n�kev�,
    Ett' on veri v�kev�
    Niiss�, jotk' on halussa
    Niinkuin ennen alussa.
    Rohkeasti, riemuiten
    Sodi, lauma piskuinen!

    Min� veisaan iloiten:
    Siit� ilost' iloitsen,
    Jok' on Jesuksessani
    Mulla, yst�v�ss�ni.
    Jos sen muutkin tiet�isi,
    Samaan riemuun rient�isi.

    Osan, edes pienen vain,
    Ottaisi he ilostain. --
    Syd�mess� uskovain
    Asuu, johtaa Jesus vain. (Joh. 14: 23)
    Paljon on se sanottu,
    Mutta totuus puhuttu.

    En m� mailman ilosta
    Huoli ilman Jesusta.
    Itse helvetiss� en
    Syliss' itke Jesuksen. (Room. 8: 38 39. Ap. Tek. 2: 27)
    Joka H�net omistaa,
    H�n sen tiet�� todistaa.

    Eija! Mutta tavara
    Jesuksess' on avara.
    Maailma on ahdas, vaan
    Tuosta en m� huolikkaan.
    Ihmiset saa ahtaaks t��n:
    Jumalist' ei k�rsikk��n.

    Et s�, mailma, minulta
    Ensink��n saa kiitosta.
    Siit� kiit�n taivaassa,
    Ett� p��sin sinusta.
    Iloitse s� t��ll� vain!
    Mull' on ilo Herrassain.

    Mailma el�� uskossaan,
    Kehuu siit� kulkeissaan,
    Huolimatta h�d�st�
    Sek� liiton verest�.
    Itse olet, ihminen,
    Kadotuksees syyllinen.



    24.

              T�m�n maailman jumala on
              uskottomain taidot sovaissut.

    Itse olet, ihminen,
    Syyn� kadotuksees,
    Jos et turvaa Jesukseen (Joh. 3: 18, 36)
    Vaan sun parannuksees.

    Jos s� turvaat uskoon
    H�neen, niin H�n auttaa
    Ja sun syntis anteeks suo
    Kuolemansa kautta. (Ap. Tek. 6: 31. 1 Joh. 1: 7)

    Vaikka vasken hele�n
    Lailla ��nes soisi;
    Vaikka uskos ihmeit�
    Paljon tehd� voisi; (1 Kor. 13: 1, 2)

    Vaikka paljon pyyt�isit,
    Jos et armost' ano, --
    Niin ei tekoos, pyynt��s H�n
    Amentansa sano.

    Yksi turvaa Jesukseen
    Ilman katumusta,
    Toinen uskomatta vain
    Tekee parannusta.

    N�in nyt jumalisuus on
    Juuri jutuks tullut;
    Joiss' on Henki Jumalan,
    Ne on muista hullut. (1 Kor. 2: 14)

    Vihdoin viepi perkele
    Silm�tkin pois p��st�: (Luukk. 22: 31)
    Silloin tiedottomaksi
    Tullaan niinkuin h��st�.

    Himohauhalt' toisellen (4 Moos. 11: 31-34)
    Moni kokee juosta,
    Sy�ksee sielun ij�isen
    Kuolon hautaan tuosta.



    25.

              Her�j� sin�, joka makaat,
              ja nouse kuolleista, niin
              Kristus sinua valaisee!

    Her��, her��, �l� makaa;
    Nouse, k��nny Herran luo!
    Nouse, ole valpas, vakaa,
    Ett'ei nielis synnin suo!
    Armon ajan suloiset
    P�iv�t, hetket viimeiset
    Ovat viel� k�dess�s,
    Ij�isyys on edess�s.

    Ij�isyydest� ei kukaan
    Ole koskaan palannut,
    Sit� toivonut vain hukkaan;
    Sen on Jesus sanonut. (Luukk. 16: 26)
    Sill� n�in on s��detty:
    Kaikk' on sinne j�tetty.
    Se on p��t�s Jumalan,
    Muuttumaton ainian.



    26.

              Vanhurskaan pit��
              el�m�n uskosta.

    Jos s� Hengen uutisista
    T��ll� maistat suloisista,
    Pid� mit� sulla on!

    Ett'ei kruunuas vie kukaan,
    Ett'et itse joudu hukkaan,
    Pid� mit� sulla on! (Ilm. K. 3: 11)

    Tuomari on tulossansa
    Kaikkein pyhiens� kanssa. (Juud. 1: 14)
    Pid� mit� sulla on!

    Joka k�tens auraan laskee,
    Kynt��kkin sen Jesus k�skee. (Luukk. 9: 62. 2 Tim. 2: 5)
    Pid� mit� sulla on!

    Syv��n kynnett�m�n pit��,
    Sitte siemen juurtuin it��. (Matt. 13: 5, 6, 20, 21)
    Pid� mit� sulla on!

    Kyll� silm�t kyyneli�
    Vuotain kastaa siemeni�. (Ps. 126: 5, 6)
    Pid� mit� sulla on!

    Herran ijest� ken kantaa,
    Sille voimaakin H�n antaa. (Matt. 11: 29, 30)
    Pid� mit� sutta on!

    Keng�t jalkaan taivaan tiell�
    K�yville H�n lupaa viel�. (Luukk. 15: 22)
    Pid� mit� sulla on!

    Sormuksen my�s sormeen antaa: (Luukk. 15:22)
    N�in he Hengen lahjat kantaa.
    Pid� mit� sulla on!

    Pid� lamppus palamassa,
    Ole valpas valvomassa! (Matt. 25: 1-13)
    Pid� mit� sulla on!

    Pense�n, jok' uinahtaapi,
    Jesus suustaan oksentaapi. (Ilm. K. 3: 16)
    Pid� mit� sulla on!

    Valvo siis ja rukoele! (Luukk. 21: 36)
    Itse H�n niin kehoittelee.
    Pid� mit� sulla on!

    Tiet�m�tt� tulee hetki,
    Milloin alkaa kuolon retki.
    Pid� mit� sulla on!
                        (1 Tess. 5: 2, 3. Matt. 24: 42-44.
                        Ilm. K. 3: 3. Luukk. 21: 35)

    Vaan ken rupee rukoukseen,
    Ruvetkoon my�s parannukseen. (Matt. 15: 8)
    Pid� mit� sutta on!

    Eih�n paitsi parannusta
    Herra kuule rukousta. (Jaak. 4: 3)
    Pid� mit� sulla on!

    Pahaks sanoi aikaa Paaval'
    Pahempi se t�ll� haavall'.
    Pid� mit� sulla on!
                        (Es. 5: 16. 1 Tim. 4: 1. 2 Tim. 3: 1-8)

    Pahempi se ihmisist�,
    Jotka eiv�t huoli mist��n.
    Pid� mit� sulla on!

    Parannusta ei tee kukaan, (2 Piet. 3: 3)
    Armon aika kuluu hukkaan,
    Pid� mit� sulla on!

    Monta ajalla nyt t�ll�
    Eksyy opill', el�m�ll�. (Matt. 24: 11, 24-26)
    Pid� mit� sulla on!

    Uskovia -- kyll' on noita,
    Vaan niin harvat oikeoita. (Jaak. 2: 19, 26)
    Pid� mit� sulla on!

    Monta kuolee uskossansa
    Vaan ei el� uskostansa. (Habak. 2: 4)
    Pid� mit� sulla on!

    Moni kuolee himoissansa,
    Kun ei eroo himoistansa.
    Pid� mit� sulla on!

    N�in jo t��ll� el�iss�ns�
    Lopettaa h�n el�m�ns�. (Jaak. 1: 15. Room. 6: 23)
    Pid� mit� sulla on!



    37.

              Ei jokaisen, joka sanoo minulle: Herra, Herra,
              pid� tuleman taivaan valtakuntaan.

    Ei niin huonoa,
    Halpaa, vaivaista,
    Jok' ei Jesuksen
    Kelpaa taivaasen. (Matt. 5: 3)

    Surutonna vaan
    �l� luulekkaan
    Sinne p��sev�n
    Pahan, ilke�n! (Ilm. K. 21: 27)

    Se on uskon ty�,
    Joka maahan ly�
    Vihollisiaan
    Hengen miekoin vaan. (Es. 6: 17)

    J�rjen oma tie
    Taivaasen ei vie;
    Sill� maailmaa
    J�rki rakastaa. (1 Joh. 2: 15)

    Vaan ei uskoa
    Ole kaikilla,
    Jotka luulossaan
    Ovat uskossaan.

    Monet luulevat,
    Ett� uskovat;
    Vaan ei tuomiollaan
    Herra tunnekkaan. (Matt. 7: 22, 23)



    28.

              Jolla Jumalan Poika
              on, h�nell� on el�m�.

    Onneton on k�si se,
    Joka luottaa lihaan,
    Kun ei liha himoineen
    P��se taivaan pihaan. (Jer. 17: 5, 7. Ps. 118: 8)

    Sill� liha himoitsee
    Aina Henkee vastaan. (Gal. 5: 17)
    Lihan himo vieroittaa
    Sielun Jumalastaan.

    Mutta meid�n menomme
    On jo taivahissa (Fil. 3: 20)
    Eik� en�� huviaan
    L�yd� katoovissa.

    Mailma kaikki katoaa
    H�nen himoinensa. (1 Joh. 2: 17)
    Pian huonon lopun saa
    H�nen suuruutensa.

    Vaan se, joka Herrassa
    El�� ja my�s uskoo,
    H�nelle on koittanut
    Taivaan aamurusko.

    Aamuruskon per�st�
    Alkaa uusi p�iv�:
    Iloon synnin h�d�st�
    P��st��n; surut j�iv�t. (Ilm. K. 21: 4)

    Usko armost' el�v�s
    Viel� kuollessaskin!
    Jesus on sun el�m�s
    J�lkeen kuolemaskin. (Joh. 11: 25)

    T�ysin t�ytti Jesus lain,
    Kun H�n tuli lihaan; (Matt. 5: 17, 18. Room. 10: 4)
    Min�kin siit' osan sain;
    Leppyi Is�n viha.

    Kolme t��ll� todistaa:
    Henki, vesi, veri: (1 Joh. 5: 8, 11)
    Jesus minut omistaa,
    Sielu taivaan perii.

    Teurastettu Karitsa,
    Kiitos Sulle aina! (Ilm. K. 5: 12)
    Synnit ei nyt minua
    En�� yht��n paina.



    29.

              Joka tahtoo maailman tiet�v� olla,
              h�n tulee Jumalan vihamieheksi.

    (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).

    Mailma, sinust' eron ottaa
    Tahdon, jotta
    Et s� pett�is minua.
    Erokirjas on jo tehty,
    Kun on n�hty
    Sulla sulaa petosta.

    Sin� etsit maailmasta
    Katoovasta
    Itsellesi iloa;
    Paras riemu olis mulla,
    Jos m� tulla
    Eroon voisin sinusta.

    Sin� itses koristelet,
    Peseskelet;
    Min� pesen kyynelin.
    Jumala ne leiliins lukee, (Ps. 56: 9)
    Minut pukee
    Hurskauden vaattehin. (Luukk. 15: 22)

    Kunniassas kuljet sin�,
    Mutta min�
    Pyyd�n sulta pilkkaa vain.
    Elon ehtoo kohta tullee;
    Silloin mulle
    Kunnian suo Jumalain.



    30.

              Henki on se, joka el�v�ksi
              tekee, ei liha mit��n auta.

    (S�vel: Sun haltuus, rakas Is�ni.
       "    Kun aamull' uuden p�iv�n n�en).

    Niin moni taivaan-toivonsa
    Kadotti kuolon virrassa,
    Piteli kyll� poveaan,
    Ei l�yt�nyt vaan ollenkaan.

    N�in taivaan portist' taivaan tie
    Helvettiin viel� monta vie.
    Voi uskoa kavaltavaa,
    Mi sielun viimein kuolettaa!

    Se Jesuksess' ei el�nyt
    Eik' elossa siis s�ilynyt.
    Ei tullutkaan se kuulosta
    Vaan varsin harhaluulosta. (Room. 10: 17)

    Siis kukin koetelkohon,
    H�ll' usko el�v�k� on;
    Sill' ilman uskon henke�
    Ei usko ole el�v�. (Joh. 6: 63)

    Ei kuollehella uskolla
    Saa ijankaikkist' autuutta. (Jaak. 2: 14, 20, 20)
    Jos rakkaus on uskon my�t',
    On siin� my�skin hyv�t ty�t. (1 Joh. 3: 17, 18)

    Jos Jesuksess' on el�m�,
    Niin usko my�s on el�v�,
    Ja Henkikin sen todistaa. (Room. 8: 14-16)
    Ah, autuas, ken Hengen saa!

    Ei oma elo el�t�:
    Ei siin� ole henke�.
    Ken hylk�� Hengen Kristuksen,
    Se menee Herran ohitsen.

    Omiinsa hukkuu kuollessaan,
    Ken t��ll' ei huku omistaan.
    Ei Jesuksess' saa el�m��,
    Jos kaikki oma pois ei j��. (Matt. 22: 11-13)



    31.

              Ei yhdess�k��n toisessa ole autuutta.

    (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).

    Vapaakaupunkihin viiteen (5 Moos. 19: 1-10)
    -- Kanssa niitten
    Rient�k��mme kiirehin,
    Jotka l�ysi lunastuksen,
    Pelastuksen --:
    Jesuksemme haavoihin! (Jes. 53: 5)

    Sill� kuolo kolmenlainen,
    Uhkaavainen
    Ompi muutoin osamme, (Room. 6: 23)
    Vihastuupi kovin kerran
    Henki Herran,
    Kun ei muutu mielemme.

    Kuolo pian silloin tulee,
    Kun en luule,
    Armon ajan lopettaa;
    Tuomion pit�� pian aivan
    Herra taivaan;
    Raamattu sen opettaa. (Matt. 24: 36-51)

    Ei nyt en�� ole aikaa
    T�ss� paikkaa
    Pahuudessa paatua:
    Nyt on aika synnin suosta
    Nousta, juosta,
    Kalliolle kohota. (Room. 13: 11, 12)

    Ainoastaan h�t�isi�,
    Rient�vi�
    Auttaa Herra armoineen;
    Niit�, jotka tuskissansa
    Jesustansa
    Itkein etsii avukseen. (Ps. 50: 15)

    Sill� ne on sopivaiset,
    Kelpaavaiset
    Saamaan h�lt� apua,
    Jotka uskoin isoo, janoo,
    Kaipaa, anoo
    Syntein anteeks saamista.

    Herran kalliin veren hintaa
    Niiden rinta
    Silloin saapi tuntea;
    Silloin on he Golgatassa
    Katsomassa,
    Kuinka kuolee Karitsa.

    Pyh�n Hengen saa he siell�
    Sitte viel�,
    Joka varmaan vakuuttaa,
    Ett' on t�ysi maksu tuotu,
    Anteeks suotu
    Kaikki, mik� rasittaa.

    Silloin sielu riemuin huutaa
    Eik� muuta
    Saata pyyt�� riemuissaan;
    Silloin elon virran juovat
    Vett� tuovat,
    Sulut kaikki avataan.

    Kalliosta autuutemme,
    Jesuksemme
    Kyljest� ne virtaavat. (1 Kor. 10: 4)
    Elon vett� pakolaiset
    Parkuvaiset
    Riemuin niist� nauttivat.

    Anoa ja avuks huutaa
    Tulee, muuta
    T�ss� viel� tarvitaan.
    Oma viisaus on tiell�.
    Pyyd� viel�:
    Jesus, joudu auttamaan!

    Rakas Jesus, revi rikki,
    Halki, poikki
    J�rjen juonet kaikkineen!
    Pyh� k�tes perustakoon,
    Varustakoon
    Minut kaikkeen hyvyyteen!

    Pyh� k�tes pelastakoon,
    Puhdistakoon
    Mua aina pahasta!
    Suo sun kylkireik�s olla
    Aina mulla
    Sielun suoja suotuisa!

    Siell� se kuin kyyhkyl�inen
    Lent�v�inen
    Levon, turvan l�yt�� n�in.
    Anna my�s Sun jalkas viel�
    Taivaan tiell�
    Aina k�yd� edell�in!

    Sill� se on varma, ett�
    Ei se pett��
    Voi, ei my�s vie eksym��n;
    Se vie suoraan kaikkialla,
    Polkee, tallaa
    Rikki vanhan k��rmeen p��n. (1 Moos. 3: 15)

    K��rme -- niin, tuo tahtoo totta
    Vallan ottaa;
    Herra Jesus tappaa sen. (Ilm. K. 12: 9 ja 20: 10)
    Hartaasti, oi, sielu, siit�
    H�nt� kiit�!
    Halleluja riemuiten!



    32.

              T�m�n nykyisen ajan vaivat
              eiv�t ole sen kunnian vertaa.

    Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli;
    Vaan kun min� p��sen taivaasen, niin riemuun aukee kieli.
                                                   (Ps. 126: 1-3)

    Sidottuna kieleni t��ll� on ja kahlittu sangen kovin;
    Vaan kyll�p� kahleet aukenee, kun p��sen taivaan hoviin.
                                                    (Jes. 35: 6)

    Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen t��ll� viel�;
    Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siell�.
                                                    (Ilm. K. 21: 23)

    Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa.
    Odottaos, sieluni, hiukan vain, nyt ylk� jo saapuu kohta!
                                             (Ilm. K. 3: 11; 22: 30)



    33.

              Ell'ette k��nny ja tule niinkuin
              lapset, niin ette suinkaan tule
              sis�lle taivaan valtakuntaan.

    Mieli mull' on kirjoittaa
    Lasten n�yryydest�.
    Ket��n ei voi pahentaa
    Puhe suinkaan t�st�.
    Rakas sielu, neuvoa
    Vapahtajan kuule!
    Herran omaa puhetta
    Turhaks �l� luule!

    Lasten mielt� tuntemaan
    Pyyd� Hengen valo;
    Heist� opi ainiaan
    Kuulijaisuus jalo!
    Jotk' ei viel� vastahan
    Ota pahennusta,
    Viittaa tielle taivahan,
    Kun teet parannusta.

    Jos et muutu mielelt�s
    Lapsen kaltaiseksi,
    N�yr�ks, siivoks, itsess�s
    Hyv��n haluiseksi;
    Pahassa jos paadut vaan,
    Makaat synnin unta:
    Osakses ei tulekkaan
    Taivaan valtakunta.

    T�ten Jesus selitt��, (Matt. 18: 1-4)
    Selitys se sopii.
    K�sit�, oi, sielu, t��,
    Lasten tavat opi!
    Parhaimmaksi n�yryyden
    Tahtoo Jesus n�ytt��,
    Tavat hyv�in lapsien
    Ohjeeks siihen k�ytt��.

    Ett� lapset n�yr�t on,
    Senh�n n�hd� mahdat.
    N�yryys saattaa suosion (1 Piet. 5: 5, 6)
    Sit� jos s� tahdot,
    Suostu ensin Jumalaan,
    Ett� H�nt� halaat,
    N�yryydess� ainiaan
    Herran per��n palat!

         *   *   *

    Lapsista s� n�yryytt�
    Kahdell' lailla opi!
    Katso ensin _k�yhyytt�_!
    Seh�n oikein sopii:
    Alaston ja vaivainen
    Laps on puolest' luonnon,
    Pesem�t�n, saastainen,
    Tilan saanut huonon.

    Is�n, �idin rakkaus
    Tahi tuttavitten
    Onpi lapsen holhomus:
    Lapsi s�ilyy sitten;
    Mutta muutoin kuolemaan
    Raukka n��ntyy aivan --
    Sin� samoin surkeaan
    Turmeluksen vaivaan.

    Mutta sua armahti
    Taivaallinen Is�,
    Puolehes^ katsahti,
    Antoi armon nis��,
    Verell� sun virutti, (Es. 5: 26. 1 Joh. 1: 7)
    Vaattehella peitti, (Hes. 16: 4-14. Luukk. 15: 22)
    Armostaan sun uudisti,
    Syntis kauas heitti. (Jes. 1: 18)

    T�ss' ei oma ansio
    Mill��n lailla auta:
    Synnin palkka tuomio,
    Syv� kuolon hauta. (Room. 6: 23)
    Mit� lapa my�s ansaitsee,
    Kehdossa kun makaa?
    Mill� h�n sen palkitsee,
    Joka hyv�� jakaa?

    Laps on viel� voimaton:
    Itse��n ei nosta.
    On my�s sangen saamaton:
    Tarpeitaan ei osta.
    Vallan rakkaudesta
    H�n ne kaikki saapi.
    Samoin sielu armosta
    Armon omistaapi. (Joh. 1: 16)

    Omasta ei voimastaan
    Koskaan k��nny ket��n.
    Jumala vain armostaan
    Parannukseen vet��. (Joh. 6: 44)
    Uskon voiman Jesus suo
    Niille, jotka pyyt�� --
    Raadollisille, kun nuo
    Tuntee monta syyt�.

    Lapsist' ensin oppios
    N�yryytt� siis t�t�:
    Armo usko! Ansios,
    Koko itses j�t�! (2 Tim. 1: 9. Es. 2: 9)
    Is� meill' on taivaassa
    Rakkauden l�hde;
    H�n voi auttaa vaivassa
    Poikans ansion t�hden. --

       *   *   *

    Toinen armas opetus
    N�yryyteen on sitten
    Lasten n�yr� anomus
    Luona vanhemmitten,
    Kun he pyyt��, valittaa,
    Asiansa laatii
    Ynn� tinkim�tt� saa,
    Mit� tarvis vaatii.

    Laps on yksinkertainen
    T�ss� n�yryydess��n,
    L�yt�� aina vertaisen
    Vaikka k�yhyydess��n,
    Korota ei itse��n
    Yli vertaistensa,
    Pit�� n�yr�n tavan t��n
    Iloks omaistensa.

    Lapsi uskoo kaiken sen,
    Mit� vanhin sanoo,
    Ilmoittaa my�s tarpehen,
    Mist� syyst� anoo,
    N�l�n, janon tunnustaa,
    Kuumat, kylmyydetkin, --
    Silloin ruokaa, juomaa saa
    Varjon, vaattehetkin.

    Ymm�rr�th�n nyt jo nuo
    Ilman selityst�.
    Halun kai ne sulle tuo,
    Hyv��n mieltymyst�,
    Halun Herraan uskomaan,
    Mielen H�lt� pyyt��
    Tarpeet kaikki kohdastaan?
    Ep�ilyyn ei syyt�.

    Tarpees tyyni ilmi tuo,
    Uskoin ano niit�!
    Armo-istuimen k�y luo! (Hebr. 4: 16)
    Ei H�n suutu siit�.
    Vaikka anot ahkeraan,
    Halus tunnustatki,
    Tylyst' ei H�n vastaakkaan,
    Armonsa suo ratki.

    Seuraa, seuraa, syntinen,
    Taivaan tiell� lasta!
    Vaivaiselle k�yh�llen
    On se mielukasta.
    Syd�mest� murheinen
    Vilppi� ei kanna;
    K�y siis tiet� autuuden,
    Synti yl�n anna!

    Kanna syntis Herralle,
    �l� yht��n peit�;
    Tuomioon sun saattaa ne.
    �l� niit� heit�
    Lymyyn pois vain selk�s taa:
    Niill' on monta jalkaa;
    Pian sun ne saavuttaa,
    Vallan ottaa alkaa.

    Lasten esimerkkihin
    K��nny syd�mest�!
    Kuka k��ntyy pikemmin
    Kuin laps v��ryydest�,
    Jos h�n vain saa aikanaan
    Nuhdeneuvon jalon?
    Sin� samoin k��nny vaan
    Kautta armon valon!

    Nuhteet erinomaiset,
    Neuvot, manaukset
    Antaa Herra vakaiset
    Ynn� liikutukset. (2 Tim. 3: 16)
    �l� mielt�s paaduta, (Ps. 95: 8)
    Kuule Herraa taivaan!
    Jos et kuule, joudutpa
    Ij�isehen vaivaan.

    Laps my�s kurituksellen
    Alttiiks itsens antaa,
    N�yrin mielin is�llen
    K�teen vitsan kantaa,
    Vikaa anteeks anoopi
    Vanhemmilta viel�,
    Kyyneliss� kylpeepi
    Vaan ei vitsaa kiell�.

    Ansaitsethan sin�kin
    Vitsaa Jumalalta; (Ps. 130: 3)
    Pyyd� p��st� kuitenkin
    Vihan vitsan alta; (Ps. 6: 2. Ps. 143: 2)
    Kanna vitsa Herrallen,
    Tuomit' itses anna:
    Ei sua rankaistuksehen
    Ansios mukaan panna. (Hebr. 12: 5-11)

    Ano, ett� armoa
    Kurja sielus saisi,
    Kauhun sijaan sinua
    Herra riemuittaisi
    Is�llisell' armollaan
    Kurituksen j�lkeen
    Eik� armon-oveaan
    Panis sulta telkeen.

    Hyvyytehen holhoa
    Tule aina lasta, (Matt. 18: 5)
    Tarkoin h�nt� varoa,
    Ett'ei maailmasta
    Pahennusta n�kem��n
    Sattuis vaarallista (Matt. 18: 6-14)
    Eik� pahaa tekem��n
    Ilman holhomista.

    Tarvis on my�s sielulles
    Herran holhousta,
    Ett� saisit onnekses
    Hengen hallitusta.
    Jesus, joka sieluista
    Pid�t hell�n huolen,
    N�yriks lapsiks opeta,
    Ved� kotipuoleen!



    34.

    Juudas.

              Mit� antaa ihminen
              Sielunsa lunastukseksi?

    Voi, kuin nekin vaarass' on,
    Jotk' on tulleet armohon!
    Jumalan jo Juudaskin
    Hyvin tunsi kyll�kin,
    Vaan kuin v�h��n rahaan h�n
    H�net suostui my�m�h�n! (Matt. 26: 15)

    Ah, voi! Rahan rakkaus
    Onpi sielun kadotus.
    Maksun varsin pienen vain
    Juudas sielustansa sai,
    Takaisin h�n senkin vei,
    Sieluaan ei saanut, ei.

    Viel� mieli monella
    On kuin juuri Juutaalla:
    Pyyt�� pett�� Jumalaa
    Mutta sielun kadottaa
    Rahaa rakastaessaan,
    Riistaa ahnehtiessaan.

    Moni hy�rii, py�rii vaan,
    Kuolevan ei uskokkaan
    T�n��n, t�n� vuonnakaan,
    Sit' on huono muistamaan,
    Mutta muistaa maailmaa,
    Kokoo t�nne tavaraa.

    Moni, miten Juudaskin,
    Tavaransa takaisin
    Maailmalle lahjoittais,
    Jos niin avun sielu sais.
    Mailma vastaa h�nellen
    Kuten papit Juutaallen:

    "Mit� siihen tuleekaan,
    Katso itse�si vaan!"
    Murhe tulee suuremmaks,
    Mailma sangen kamalaks.
    Viimein tulee kuolema,
    Hirtt�� murheen nuoralla. (Matt. 27: 3-5)



    35.

              �l� k�y tuomiolle
              palvelijas kanssa!

    M� olen suuri syntinen
    Ja rikon Herraa vastaan.
    En muuta saata tehd�, en,
    Kuin pahaa ainoastaan,
    Sent�hden luodut p��lleni
    Kovasti kaikki kantaa.
    Ei auta hyv�t tekoni.

    Kanteensa saatan' antaa;
    H�n lausuu: "Herra Jumala,
    Tuomitse paha palvelija
    Seuraani kadotukseen,
    Ij�iseen ahdistukseen!
    Kuvasi pois h�n vaihetti,
    Katalan kaupan teki,
    Synneiss� oikein lainehti,
    Vaikk' kiivautes n�ki".

    Ja taivaat, t�hdet kantelee
    Mun p��llen'. p�iv� sanelee:
    "S�teeni sulle jalon
    Toi l�mpim�n ja valon".
    Maa, vesi, ilma sanovat:
    "Tarpeekses meilt� tulivat
    Sinulle ruoka, juoma,
    Tuhannet lahjat kaikki muut
    -- Ne kukin Luojan luoma --,
    El�imet kedon, yrtit, puut
    Sun palveluksees suotiin,
    S� niiden herraks luotiin.
    Vaan v��rin k�ytit valtasi;
    Siis h�vitk��n se per�ti!"

    Ja tuli tuima anoo:
    "H�n poltettakoon minussa!"

    Kaikk' ilman tuulet sanoo:
    "H�n meiss� saisi kulua."

    Maa, meri ahnas janoo
    Ja nielis kokonahan
    Kuin Koran joukon pahan. (4 Moos. 16: 1-35)

    Ah, kunne kurja kuljenkaan,
    Ah, kussa avun, armon saan?



    36.

              Ei yksik��n el�v� ole
              vakaa sinun edess�s.

    En paeta
    Voi, Jumala,
    Kun uhkaa lakis pyh�. (Nah. 1: 6)
    Mun n�et l�sn�, kaukana,
    Mun tieni tunnet yh�. (Ps. 139: 1-12)
    En seisoa
    Voi vakaana
    Edess� Herran hurskaan.
    Mua armahda, oi Herra!

    M� vapisen,
    Kun katselen,
    Kuin syntej� on mulla;
    Jos vaikka kuinka tahdon, en
    Voi lohdutetuks tulla.
    Ne kirjassas
    On muistossas
    Jokainen j�rjest�ns�.
    Mua armahda, oi Herra!

    Kenenk� saan
    M� auttamaan
    Nyt t�ss� tuskassani?
    Rintaani kyll� ly�n m� vaan (Luukk. 18: 13)
    En p��se pahastani.
    Ah! Surkeus
    Ja ahdistus
    Syd�nt� sangen vaivaa.
    Mua armahda, oi Herra!

    Oi, Is�ni,
    S� Poikasi
    Soit edest�ni kuolla.
    Ah, ole aina kanssani,
    Mun kurjan pysy puolla,
    Mua opeta,
    N�in lopeta
    Mull' ovat turhat murheet!
    Mua armahda, oi Herra!

    Oi suloinen
    S� Jesunen,
    Sun veres kallis, pyh�
    On turva, vaha vakainen
    Kaikessa h�d�ss' yh�.
    Suo, ett� vaan
    Siit' avun saan,
    Niin kuolemall' en kuole! (Joh. 11: 25)
    Mua armahda, oi Herra!



    37.

              Ei mik��n taida meit�
              Jumalan rakkaudesta erottaa.

    Henki julkein,
    T��ll� kulkein,
    N�ki Jobin el�m�n
    Iloiseksi,
    Suloiseksi,
    Suuttui siit� enemm�n.
    Ja h�n soimaa:
    "Siit� voimaa
    Sinuun luottamaan h�n saa;
    Vaan jos sallit
    Lahjas kalliit
    H�lt� pois, h�n lankeaa".

    Herra soikin.
    Saatan' saikin
    N�hd� jumalisuuden
    Pysyv�ksi,
    Kest�v�ksi,
    Vaikka tahtoi kaataa sen. (Jobin kirja)

    Niin nyt viel�
    Sen, mi tiell�
    Kulkee uuden el�m�n,
    Herra totta
    Hoitoons ottaa
    Vaaroiss' aina enemm�n.

    Tiet� taivaan
    Me nyt aivan
    Ensi kertaa kuljemme,
    Maailmasta
    Katoovasta
    Taivaan riemuun rienn�mme.

    Kyll� kaataa
    Monta saatan';
    Yl�s, yl�s uudestaan!
    Ollaan hartaat
    Sanan karttaa
    Selv��, tarkkaa tutkimaan!



    38.

              Maailmassa on teill� tuska.

    Ei muuta kuin
    Vain suurin suin
    Ne naurun, pilkan pahan
    Osakseen saa,
    Jotk' ilmoittaa
    Uskonsa Jumalahan.
    Jos Herran Henki vaikuttaa,
    Niin mailma aina ahdistaa
    Ja hengen per��n kysyy. (1 Piet. 4: 12-14)
    Apuna, Jesus, pysy!

    Tied�np� m�:
    Kuin kerran s�
    Mun ostit verell�si,
    S� saatanan
    Ja maailman
    My�s voitat k�dell�si.
    Siis Jesus rakas, laupeas,
    Suo armos mulle armostas,
    Vie vihdoin iloon taivaan!
    M� muutoin hukun aivan.



    39.

              En ik�n� n�hnyt vanhurskasta hylj�tyksi.

    Ken Jumalast' ei luovu, h�n
    Lapsesta vanhaan is�h�n
    Useinkin ihmetell� saa,
    Mitenk� Herra johdattaa (Ps. 37: 25)
    Jo ensin t��ll� ajassa
    Ja viimein viel� taivaassa.

    Oi rakkautta Jumalan!
    H�n antoi Poikans ainoan. (Joh. 3: 16)
    Se oli sana alussa
    Vaan ilmoitettiin lihassa. (Joh. 1: 1, 14)
    Lihaksi tullut Jumala
    On yksin mailman auttaja.

    Me halajamme taivaasen
    Per�ss� Herran Jesuksen. (2 Kor. 5: 8)
    H�n rukoilee my�s t�htemme:
    "Oi Is�, ota t�nne ne,
    Joill' on jo mieli muuttunut
    Ja syntiin, mailmaan suuttunut!" (Joh. 17: 24)

    H�n Is�n tyk� tultuaan
    L�hetti Henkens maailmaan
    Omistaan vaarin ottamaan,
    Taivaasen luokseen tuottamaan.
    Siis olkaamme, me murheiset,
    Kuitenkin aina iloiset! (2 Kor. 6: 10)

    Pois maailmasta luopuneet
    On Jumalasta juopuneet,
    Ei mailma heit� tunnekkaan;
    He tuntee tuskin toisiaan,
    K�ydess� tiell� kovalla,
    Kun silm�t viel' on peitossa. (2 Kor. 3: 15, 16. 1 Sam. 16: 17)

    Uus virsi Vapahtajasta
    Jo alkaa t��ll� ajassa.
    Sen peruss�veleen� on
    Jesuksen kuolo viaton,
    Ja siin' on selvin n�ytetty,
    Ett' on jo kaikki t�ytetty.

    Nyt luonto, j�rki pimenee,
    Vaan sielun silm�t aukenee,
    Ja pyh�t halut nousevat, (Matt. 27: 45)
    Ne Herraa kunnioittavat.
    My�s halkee silloin syd�met,
    Ne olkoot vaikka kiviset.

    Vaan tekopyh� pakenee,
    H�n varsin pelk��, vapisee.
    H�nell� oma pyhyys on;
    H�n t�st� siis on osaton.
    H�n el�� omass' uskossaan;
    Ei Herra h�nt� tunnekkaan.



    40.

              Valvokaa ja aina rukoilkaa!

    Sielu rukoilee
    Sek� riitelee
    Vastaan himoja, (Gal. 5: 17)
    Joita saatana
    Siina viritt��,
    Pyyt�� piiritt��,
    Kun et huomaitse;
    Siis s� rukoile!

    Mailman iloissa
    Salaa saatana
    Aina vaikuttaa,
    Pyyt�� saavuttaa
    Sielun satimeen,
    Iloks itselleen.
    Muista, sielu, se!
    Valvo, rukoile! (Luukk. 21: 36)

    Mailma kavaltaa,
    Voi sun langettaa.
    Viel' on elossa
    K��rme kavala,
    Eevan pett�j�,
    Alast' j�tt�j�.
    On siis tarvista
    Aina rukoilla. (1 Tess. 5: 17. Luukk. 18: 1)

    Ole valvova
    Kaikiss' oloissa!
    �l� lihaa vaan
    P��st� valtaamaan!
    Mailmaa meluineen
    Karta kaikkineen
    Hengess' iloitse,
    Valvo, rukoile!

    Mailmaa ihailleet
    Saavat kyyneleet
    Kyll� per�ss�
    Aina h�d�ss�:
    Mailma auttamaan
    Ei sua saavukkaan.
    Siis s� hylk�� se,
    Aina rukoile!

    Mailman onnea
    Sit� tavoita,
    Paljon lupaavaa,
    Kaikki ottavaa!
    Mailman tavara
    My�s on katoova.
    Unhota siis se,
    Aina rukoile!

    Mailman kunnia,
    Myrkky makea,
    �l� tuotakaan
    Etsi ollenkaan!
    Ei se sammuta
    Sielun janoa.
    J�t� pois siis se,
    Aina rukoile!

    Aika kiiruhtaa,
    Elon lopettaa.
    Siis s� aikanas
    Valvo asias!
    Huono lihan ty� (Gal. 5: 19-21)
    Hylk��: joutuu y�. (1 Piet. 4: 3, 7)
    Muista, muista se,
    Valvo, rukoile!

    Katso kaunista
    Maata, taivasta, (Ilm. K. 21: 1)
    Kunne kulkevat
    Kaikki hurskahat
    L�pi maailman
    Korven kamalan!
    Turvaa Jesukseen,
    Ryhdy rukoukseen!

    Pid� tallessa
    Taivaan tavara, (Ilm. K. 3: 11)
    �l� tavaraan
    Vaihda katoovaan!
    Halut h�ijyt ly�,
    Est� lihan ty�,
    Mutta Hengen ty�t (2 Gal. 5: 22, 25)
    Tee vain p�iv�t, y�t!

    Valvo alati
    T�ss� ty�ss�si;
    Rienn� sotimaan
    V�h�ks aikaa vaan, (Es. 6: 11-18)
    Niin saat kruunun sa, (1 Kor. 9: 25)
    Palmut kauniit ja (Ilm. K. 7: 9)
    Taivaass' ij�ti
    Kiitt�� Herraasi.



    41.

    Rukous.

              Vanhurskaan rukous voi paljon,
              koska se totinen on.

    Kaikkinaisen kiusauksen
    Kautta k�y tie rukoukseen.
    Aivan taivaan avaimeksi
    Hurskaat rukouksen keksi.
    Tuulen voiman on se vienyt,
    Sen on monen koetus tiennyt.

    Sudeltakin suun se sulkee:
    Susi suistettuna kulkee. (Dan. 6: 10, 21, 22)
    Kalliotkin se asettaapi,
    Vuoret my�skin musertaapi,
    S�rkee varsin vasaralla,
    Aivan k�sin koskematta.

    Avaa vankihuonehetkin,
                  (Ap. T. 12: 5-10 ja 16, 25, 26. I Kun. 17: 17-23)
    Her�tt��pi kuollehetkin, (Ap. T. 9: 36-41)
    Halkaisee my�s meren vedet, (2 Moos. 14: 10, 15, 16, 21, 22)
    Sitoo Herran vihan k�det. (2 Moos. 32: 7-14)
    Josua jo aikanansa
    Soti rukouksellansa. (Jos. 10: 12-14)

    Aurinko siit' alallansa
    Seisoi ihastuksissansa. --
    Rukous on uskon silta,
    Jota my�ten joka ilta
    Menn� voimme kevyisesti
    Yli suruin iloisesti.

    Syleill� my�s Jesustamme
    Voimme rukouksellamme.
    Rukous on my�s se tykki,
    Jolla tappaa viel� nytki
    Uskovainen viholliset,
    Ulkonaiset, sis�lliset. (Es. 6: 11, 18)

    Rukoile, niin Herra kuulee! (Ps. 50: 15. Joh. 16: 23. Matt. 7: 7)
    Rukoile, niin palaa, tuulee! (1 Kun. 18: 36-38. 2 Kun. 1: 10)
    Rukoellen Eljaan henki
    Herralta sai satehenki. (1 Kun. 18: 42-45. Jaak. 5: 17, 18)
    Kun sua ohjaa Henki taivaan,
    T�yttyy pyynt�s varmaan aivan.

    Riemuvuoden pasuunalla,
    Uskon ��nen huminalla
    Jerikossa muurit raukes,
    Jotta joka paikka aukes. (Jos. 6: 12-14, 20)
    Eljas rukoili, ja veip�
    Kaarne h�lle lihaa, leip��. (1 Kun. 17: 1, 6)

    Daniel ei n�lk��n kuolla
    Saanut Baabelissa luolaan:
    Habakuk kuin vahva tuuli
    Ruokaa toi; n�in Herra kuuli. (Baab. lohik. 31-38)
    Kananean voima totta
    Anoen ties avun ottaa. (Matt. 15: 21-28)

    H�n, h�n anoi monen kerran,
    Kunnes heltyi syd�n Herran.
    Sarpatiss' ol' leski kanssa,
    Jauhopivo vakassansa;
    Rukoillen h�n nautti niit�,
    Eik� loppuneet ne siit�. (1 Kun. 17: 10-16)



    42.

              Ei puheessa, vaan voimassa.

    Oikea uskon el�m�
    Ihmisess' on el�v�;
    Ei se ole puheessa,
    Se on yksin voimassa.
    Jolle Herran Hengen suo,
    Uuden luonnonkin H�n luo. (Kol. 3: 10)

    Joka el�� Hengess�,
    H�n saa voimaa, v�ke�.
    Uutta kielt� puhutaan,
    Miss� luonto uus on vaan:
    Sit' ei mailma ymm�rr�,
    Sit� j�rki k�sit�. (1 Kor. 2: 14)

    Eriseurat siitt�� se,
    Kun ei Henki hallitse;
    Siksi, rakkahani, te
    Rakentakaa uskonne
    Aina Herran Hengess�,
    Sill� H�n on v�kev�.

    Joka pyh�n Hengen saa,
    Ei se mieli seisahtaa:
    Muitakin se matkahan
    Tahto tielle taivahan;
    H�ness� on rakkaus,
    Se on uskon omaisuus.

    Miss' on t�m� omaisuus,
    Kuulijaisuus siin� uus;
    Parempi se uhria, (1 Sam. 15: 22)
    Lausuu Herran profeetta;
    Rakkaus my�s t�ytt�� lain, (Room. 13: 10)
    Kuin jo lasna kuulla sain.



    43.

    Raadollisten ilosta Herrassa.

              Iloitkaa aina Herrassa! Ja
              taas min� sanon: iloitkaa!

    Surulliset Siionin,
    Mesekiss� muukalaiset,
    Majoissa kun Kedarin,
    T�ytyy olla asuvaiset; (Ps. 120: 5)
    Sielut, jotka armoa
    Halaa Jesuksen,
    Sielun sulhasen:
    Iloitkaamme
    Murheissamme;
    Kanssamme on nytkin H�n. (Matt. 18: 20 ja 28: 20)

    Kaikkinainen huonous,
    Jossa morsian riutuu, r�ytyy;
    Oma suuri turmelus,
    Jota aina tuta t�ytyy;
    Vaivat t�m�n el�m�n, (2 Kor. 4: 17)
    Paha maailma,
    Itse saatana:
    Ei ne t�st�
    Ilost' est�,
    Ett' on Ylk� seurassa. (Room. 8: 18, 38, 39)

    Viheli�isyys pelj�tt��
    Ynn� tunto turmeluksen.
    Kuorma kyll� v�sytt��
    Alla monen koetuksen.
    Vaan kun, sielu, uskossa
    T�ss� vaivassas,
    Heikkoudessas
    Herraa alat'
    Etsit, halaat,
    Heti on H�n apunas. (Ps. 50: 15)

    Armon Henki kirkastaa
    Veren armon turvaksemme,
    Haavain turviin pakottaa
    Pakenemaan h�tinemme.
    Ja ken sinne pakenee,
    Avun aina saa:
    Jesus armahtaa,
    Murheen retken,
    Himmin hetken
    Sijaan Herrass' ilon saa.

    Taivahan tien kaidan sen,
    Jota uskovainen kulkee,
    Ep�usko syd�men
    Toisinansa varsin sulkee,
    Aivan umpeen tukitsee.
    Jesus avaa sen;
    H�nt�, sielunen,
    Kiit�, mennen
    Niinkuin ennen
    Tiet� my�ten iloiten!

    Vaivaloisuus rasittaa,
    Kun niin sielu horjahtelee;
    Syd�n pahaa uhkuaa,
    Pelk�� taas ja ajattelee:
    "Nyt jo Herra hylk�s mun". (Jes. 49: 14)
    Vaan kun vaivassaan
    Armoj' anomaan
    Sielu ryhtyy,
    Silloin yhtyy
    Jesus h�nt� tukemaan.

    Horjuvassa haahdessaan
    Sielu raukka kilvoittelee,
    Meren aalloill' ollessaan
    Sinne t�nne horjahtelee,
    Pelk�� haaksirikkoa,
    Toivoo satamaa
    Mutta unhottaa,
    Ett� aivan
    Hyvin laivan
    Itse Jesus johdattaa.

    Kiusauksin saatana
    Tahtoo uskon aivan kaataa,
    Tulisilla nuolilla
    Ep�ilykseen sielun saattaa.
    Mut kun sielu Jesusta
    Avuks huutaa vaan,
    Apu annetaan,
    Armo koittaa,
    Sielu voittaa
    Veren kautta voimakkaan. (Ilm. K. 12: 11)

    Murheen p�tsiin heitet��n
    Sielu, ruumis kokonansa,
    Armo aivan peitet��n,
    Tuomio uhkaa hirmuillansa,
    Tuskat ruumiin runtelee,
    Soimaa tuntoa,
    Kuolon kauhuja
    Saa vain n�hd�
    Eik� t�hd�
    Kuin vain lopun hirmuja.

    Vaan kun sielu tuskassaan
    Avuksensa Herraa huutaa,
    Turvaa yksin armoon vaan,
    -- Silloin Herra kaikki muuttaa:
    Murheen p�tsist' auttaa pois,
    Sielun lohduttaa,
    Mielen virvoittaa,
    Sanan kautta
    Uskoon auttaa,
    Ruumiin tuskat lopettaa.

    Jumalassa riemuitkaa
    H�nen johdatuksestansa,
    "Herran kiitos!" veisatkaa
    H�nen ihmeavustansa,
    Toivossa my�s iloitkaa:
    Murheet Mesekin,
    Majat Kedarin
    Vaihtuu maahan
    Rakkaampahan,
    Taivaallisiin majoihin! (Luukk. 16: 9)

    Rakas Jesus, vahvista
    Vaarain alla sieluamme,
    Kuolemassa kirvoita
    Syntisurkeudestamme,
    Hengess' auta valvomaan,
    Uskoss' ainiaan
    Sielun turvaamaan
    Rukouksin,
    Anomuksin
    Yksin ristinkuolemaan!

    Kiitos Herran olkohon!
    Kuningas H�n armollisin
    Kansansa vie lepohon
    K�sivarsin voimallisin, (5 Moos. 33: 27)
    Uskon teill� harjoittaa,
    Oikein opettaa,
    Tarpeess kurittaa,
    L�pi vaivan
    Iloon taivaan
    Ihmeisesti johdattaa.



    44.

              T�n�p�n�.

    (S�vel: Maa suur' ja avara).

    Jo t�n��n, sielunen,
    K�y tielle kaidallen! (Hebr. 3: 13)
    Ei sulle lupausta
    P�iv�st� suoda muusta.
    Huomenna kenties t�ss�
    Et ole el�m�ss�.

    Jos niin et, sielu, tee,
    Kun Herra tuomitsee;
    Silm�ns� tarkat ovat,
    Lain k�skyt pyh�t, kovat; (Ps. 95: 7, 8)
    On aika malttaa mielt�,
    Palata synnin tielt�.

    "Ah, mist� alkaisin?"
    Halaja ensinkin
    Vain Is�s luokse tulla
    -- On leip�� tarvis sulla -- (Luukk. 15: 17)
    Rukoillen Jesust' aina:

    H�n voimaa sulle lainaa.
    Salaiset syntisi
    My�s laki kiroopi, (5 Moos. 27: 26)
    Niist' yltyy Herra vihaan;
    Siis �l� luota lihaan,
    Vaan Jesus yksin auttaa
    Kuolonsa kalliin kautta.

    H�n t�ytti koko lain;
    On rakkaus H�n vain.
    Siis ajattele sin�:
    "Jos H�net hylk��n min�,
    Niin tulen tuomituksi,
    Ij�ti kirotuksi".



    45.

              Ettek� te paljoa enempi ole kuin he?

    (S�vel: Maa suur' ja avara).

    Sanoa tahtoisin,
    Kuink' armon tavoitin,
    En ymm�rr� vaan sit�,
    Miks Herra huolen pit��
    Minusta yli toisten
    Parempain, suurenmoisten.

    Niin huono olen m�,
    Ett' alan n��nty�;
    Vaan sieluni kun n��ntyy,
    Niin puoleeni H�n k��ntyy,
    Katsahtaa, armahtaapi
    Ja sielun virvoittaapi.

    Ja sielu riemuitsee,
    Riemuissaan laulelee.
    Vaan kun H�n armon salaa,
    Taas sielu sitte palaa
    Silm��m��n itse�ns�
    Ja viheli�isyytt�ns�.



    46.

              Ole heid�n k�sivartensa varahin niin my�s
              meid�n autuutemme murheen ajalla!

    (S�vel: Ah, sielun', anna vallit' Herran).

    Murheella muistan el�m��ni:
    Se t�h�n ast' on kulunut
    Synneiss� suuriss' alinomaa,
    M� niiss� olen riehunut.
    Nyt taakseni k�yn katsomaan...
    Voi, jos ei mua oliskaan!

    Mua pelko pyyt�� maahan painaa
    Ja murheen aallot vaivuttaa,
    Kun synti� tein armon p��lle,
    Yllytt�in vihaan Jumalaa.
    Parempi, jos en ollenkaan
    Olisi tullut maailmaan.

    Oi, Herra Jesus, joko tunnet,
    Kuink' olen aivan saastainen,
    Puoleeni armokasvos k��nn�,
    Lepyt� Is� vihainen!
    Rukoilen syd�mest�ni,
    Ah, armahda, oi, Herrani!

    Maailma meit� pilkkaa, polkee,
    Se osa meille sallitaan;
    Vaan kerran p��st��n tuskan alta,
    Kun seuraamme me Sua vaan.
    Oi, Jesus, kuule taivaassa,
    Kun valitamme vaivassa!

    Ei Jobin vertoo It�maalla
    Havaittu Herran pelvossa:
    Hunajan h�lle vuoret vuoti,
    H�ll' oli riistaa, mainetta.
    Vanhuskin nousi, vaikeni,
    Kun saapui h�n ja puheli.

    Vaan ilma yltyi, pauhu paisui,
    Jo myrsky riehui raivoten,
    Ja paha henki ilman alta
    Sai Jobin suureen murheesen.
    H�n tuhkaan istui sairaana,
    Vaikk' oli Herran huomassa. (Jobin kirj. 1 ja 2 luku)

    Niin lopun ajalla my�s t�ll�
    Nyt villitykset pauhaavat;
    Ne myrskyn lailla raivoavat
    Ja kaikki maahan tallaavat;
    My�s paisuvia pahoja
    Myrkyll��n nostaa saatana.

    Jos vaikka aasit surmaisitkin
    Ja kamelitkin kuoletat
    -- Kun niit� rakastamme raukat --,
    Niin s��st� sielut katalat!
    Sun tyk�s itkein huudamme,
    L�het� Henkes luoksemme!



    47.

              Meid�n Jumalamme tyk�n� on
              paljo anteeksi antamusta.

    Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuullaan:
    Kun k�yhyydess� h�n n��ntyy
    Ja verhoa puuttuvi h�lt� ja ruokaa,
    Niin is�ns� luokse h�n k��ntyy.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    H�n nousevi, j�tt�en laidunpaikan,
    Joll' �sken sikoja kaitsi,
    Ja k�y is�n armahan kotoa kohden,
    On lempe�, hoitoa paitsi.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Suin itkevin lausuvi h�n is�llens�:
    "Mua ottaos luoksesi viel�!
    Mun n�lk��, janoa k�rsi� t�ytyi,
    Ja vaipua tahdoin tiell�".
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    "Perint�ni kallihin tuhlasin kaiken,
    El�iss�ni tyhmien lailla;
    Kuitenkin armoja sulta nyt kerj��n
    M� v�synyt vierahill' mailla".
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    "Pojakses en pyyd�, mut palvelijakses,
    Kun synti� tein sua vastaan.
    Sun orjanas ainian mielisin olla
    Ja leiv�ss�s ainoastaan".
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Vaan h�nt' is� vastahan kauas jo juoksee
    Ja kaulahan lankeaapi
    Ja suudellen sylihins�kin sulkee
    Ja huoneesen johdattaapi.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Nyt laittavi h�n pidot lihavat sangen,
    Ja riemuita kunkin on m��r�. --
    Niin my�s Is� taivahan syntisen ottaa,
    Jos tiens� hylk�� v��r�n.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    H�n on kuin paimen, mi laumahan lampaan
    Kadonneen korvesta saapi,
    Vie riemuiten olallaan sek� kaikki
    My�s yst�v�t riemuittaapi.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Oi, parhain Paimen, S� rakkaudellas
    Etsiskele eksyneit�,
    Niin ett' olis riemua taivahat t�ynn�,
    Kun sinne s� noudat heit�.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Oi, johdata meit�, S� Paimen hell�,
    Evankeliumin laidunmailla,
    Niin tahdomme Sinua ylistell�:
    Meilt' ei ole mit��n vailla.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!

    Taivaisehen lammashuoneesen sitten
    Autuina me siirty� saamme
    Ja kanss' valituitten ja enkelitten
    Ylist�� sua, Auttajaamme.
    Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
    Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!



    48.

              Etsik�� Herraa, koska
              H�n l�yt�� taitaan!

    (S�vel: Herra, Luoja taivasten.
       "    Veisatkaamme, veikkoset.)

    K��nny, k��nny, syntinen!
    Jumala on haluinen.
    Viel� nyt H�n armahtaa
    Ovellesi kolkuttaa. (Ilm. K. 3: 20)

    Huomaa Herran kolkutus,
    Ota vastaan vaikutus
    K��ntymiseks sielulles,
    Autuaaksi tullakses!

    Kuule! Jesus varoittaa,
    Huutaa, k�skee, kehoittaa:
    "Kiiruusti tee parannus,
    Synneist�si lakkaamus!" (Mark. 1: 15)

    Jesus k�rsei kuoleman,
    Avas meille taivahan,
    P��sti synnin kahleista,
    Elon antoi armosta.

    Kuoloon ei H�n meit� sois,
    Synnist� vain pyyt�� pois,
    Vannoo itse kauttansa:
    "Pid�n teist� murhetta".

    Nyt on aika autuuden.
    Ota vaari, syntinen,
    Ymm�rr� ja huomaa oi:
    Armon Jesus antaa voi!

    Viel' on Herra armoinen;
    Rienn� parannuksehen!
    Armon aika kiiruhtaa,
    Kuolemassa loppuns saa.

    Jos et k��nny milloinkaan,
    Vaikka kyll� kutsutaan;
    Jos vain itses paadutat:
    Vihaa vain niin kartutat.

    Et saa sielun lepoa,
    Jos et etsi Jesusta,
    Joka synnin vioista
    Puhdistaa sun kaikista.

    Lankee Herran jalkoihin,
    Puhkee kyynelvirtoihin:
    S�rjetty sun syd�mes
    Uhriks anna Jesukses!

    Puplikaanin tavalla
    Ano hartaudessa:
    "Herra, ole armoinen,
    Olen suuri syntinen!" (Luukk. 18: 13)

    Luota lunastuksehen,
    Ansiohon Jesuksen,
    Jotta kuva Luojasi
    Sinussa niin kasvaisi!

    �l� anna saatanan,
    Lihasi ja maailman
    Itse�si estell�,
    Kadotukseen vietell�!

    Aika t��ll' on lyhyinen.
    Sit� seuraa ij�inen
    Joko ilo enkelein
    Taikka parku perkelein.

    Vapisten ja pelvolla
    Valvo armon aikana, (Fil. 2: 12)
    Ollaksesi oksana
    Jesuksessa tuoreena! (Joh. 15: 6)

    Niin s� v�lt�t helvetin,
    P��set taivaan salihin.
    Suokoon t�m�n Jumala
    Armostansa suuresta!

    Ij�isesti sitte me
    H�nt� siit� kiit�mme,
    Tahdomme my�s palvella
    Enkelitten seurassa.



    49.

              Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

    Sodassa olen ollut, (Joh. 7: 1)
    Terveen� sielt� tullut.
    Sain kyll� monta nuolta
    Rintaani, mut ei huolta, (Es. 6: 12, 16. 2 Tim. 2: 3)
    Kun Jesukselta haavat
    Voidetta hyv�� saavat.

    H�n on niin hyv�, jotta
    Parantaa palkinnotta. (Matt. 11: 28. Jes. 55: 1)
    H�n avun antaa mulle;
    M� sanon: "Kiitos sulle!"
    En kyllin kiitt�� suulla
    H�nt' osaa muiden kuulla.

    Riemuinen mull' on rinta;
    Minust' on kallis hinta:
    Mun Jesus osti verin,
    Min ristin alta perin;
    Tuo ei vain tyhj� juttu,
    Vaan kaikill' aivan tuttu.

    Jumalall' olen rakas, (Joh. 3: 16)
    Sen Jesus t�ysin takas.
    Ja rikas olen aivan,
    Kun itse Herra taivaan
    Perinn�n rinnallansa
    Suo valtakunnassansa. (Room. 8: 17)



    50.

    El�m�nkertani.

              Min� olen kaikki vahingoksi
              lukenut ja ne raiskana pid�n,
              ett� min� Kristuksen voittaisin.

    Koska loppui kirkkovuos,
    Olin aivan synnin suoss'.
    Synnin tietty seuraus
    Kuolo on ja kirous. (Room. 6: 23. 5 Moos. 27: 26. 1 Moos. 3: 19)
    Pahoin pelk�sin m� niin,
    Joutunenko helvettiin.

    Jesus syntyi jouluna;
    Siit� sain m� toivoa.
    Kristus oli kuvattu,
    Lunastajaks luvattu.
    Enkel' lausui taivaasta:
    "Rauha olkoon mailmassa!" (Luukk. 2: 14)

    Vasta vuonna uutena
    Aukas suuni Jumala
    Laulamahan kiitosta
    Uudest' armoliitosta,
    Mink� maailmaan H�n toi,
    Mullekin siis osan soi,

    Kun H�n sallei vuotavan
    Ensimm�isen pisaran
    Pyh�� vert��n, ostaakseen (Luukk. 2: 21)
    Mua sill� itselleen,
    Pelastaakseen sieluain,
    Puhdistaakseen ruumistain.

    J�rjen pitk�perjantai
    Minussa my�s alkuns sai,
    Kidutti mun sieluain,
    Miten mailma Jesustain,
    Sanoi: "Jesus kuoli pois;
    Ken nyt sua auttaa vois?"

    N�in se my�s mun pelj�tti:
    "Suuret on sun syntisi;
    Sinua ei valita,
    Sull' ei suoda armoa".
    Kysyin: "Mist� avun saa?"
    Vaan ei ollut auttajaa.

    J�rki petti minua
    Kauan niinkuin kiusaaja,
    Tahtonut ei armoa
    Omistaa vain armosta.
    Pelastusta huusin, vaan
    Vastaust' en saanutkaan.

    J�rki tahtoi t�ytt�m��n
    Ty�t ja niit� n�ytt�m��n.
    Rukoilin: "Ah, Jumala,
    Mulle anna armoa!"
    Uskon voima oli pois;
    "Mist� sen saada vois?"

    Sanottiin: "Sen Kristus suo;"
    Golgataan k�y ristin luo,
    Ano lailla ry�v�rin:
    "Herra, muista muakin,
    Koska tulet voimahas
    Taivaan-valtakuntahas!" (Luukk. 23: 42)

    Silloin vasta huomasin,
    Mit� t�ss� tarvitsin,
    Rukoilin kuin ry�v�ri.
    Jumala sen havaitsi,
    Tuli kohta auttamaan
    Avarasta armostaan.

    Kristus huusi kuollessaan, (Luukk. 23: 46)
    H�t��nnyin my�s huutamaan.
    J�rjen p�iv� pimeni;
    Uskon aurink' yleni;
    Toivon t�ysikuulla -- oi! --
    P��sij�inen riemun toi.

    Hauta -- kas! -- nyt aukeni
    -- Pyh� halu virkosi --;
    Usko, Henki sanomaan
    Kiilt�viss� vaatteissaan
    Riensiv�t; m� pelk�sin,
    Vallan maahan katselin.

    Uskonut en uskovan'
    Sanantuojaa taivahan,
    Hiivin hautaan katsomaan
    -- Sanaa Herran tutkimaan --,
    Ja kun siell� katselin,
    Jo m� silloin itkinkin.

    Jesus seisoi takanain,
    Kysyi minun itkuain.
    Sanoin: "Oi, en auttajaa,
    Jesustani, n�hd� saa!"
    Silm�n' oli soennut,
    H�nt� en m� tuntenut.

    Lauseista H�n Raamatun
    N�ytti autetuks jo mun,
    N�ytti omat haavatkin.
    Tuosta H�net tunsinkin.
    Muillekin vein sanomaa:
    "Kaikki H�lt� avun saa".

    Maailma tuon huomaitsi,
    Hulluksi mun tuomitsi,
    Kuka lukemisesta,
    Kuka muusta puuhasta,
    Teeskelyst� my�s, ja niin
    Hautaa mulle kaivettiin.

    Niin soi Herra heluntain.
    Pyh�n Hengen silloin sain...
    Jumalan n�in Jumalaksi,
    Tulin muista kamalaksi.
    Silloin saapui kreikkalaiset,
    Itse�ns� kehuvaiset.

    Arapialaisten suku
    Saapui, yll� oma puku;
    Sep� kerskui uskostansa,
    Oli rikas tullessansa.
    Tulivat my�s kreettalaiset,
    Varsin valehtelevaiset.

    Maailma -- Mesopotamia --,
    Synnin sumusta niin samia,
    Luuli minun lankeevaiseks,
    Viinast' aivan humalaiseks. -- (Ap. Tek. 2 luku)
    Mik' on Hengen vaikutusta,
    Mailmasta se hullutusta.

    Vaan kun tuli kolminaisuus,
    Muut kaikk' oli katoovaisuus;
    Huusin kolminkertaisesti,
    Vaikka kuinka mailma esti:

    "Jumalan kolm'yhteisen
    Kiitos olkoon ij�inen!"



    51.

              �l� niit� ensink��n pelk��,
              joita sinun k�rsim�n pit��.

    Hengelliset matkaajat!
    Tyytyv�iset, iloisat
    Olkaa kuormaa kantaissanne,
    Taivaan tiet� kulkeissanne!
    Jesus itse johdattaa,
    Verell�ns� vahvistaa.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat. (Matt. 6: 19, 20)

    Usein t�ytyy kulkea
    Kavalainkin joukossa,
    Jotka syvyytehen syyt��,
    Multaan maahan kaataa pyyt��,
    Julki hyviks n�ytt�v�t,
    Salaa p��lle t�ytt�v�t.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Jos sun p��lles tulevat
    Oudot, tuntemattomat,
    Niinkuin villiel�v�ist�
    Sua h��t�en, niin n�ist�
    Huuda Herraa auttamaan,
    Luota, turvaa Jumalaan!
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Jos sua valheen verkkoihin
    Kovin kiedottaisihin
    Omassakin kotonasi,
    K�rsi tuota puolestasi:
    Saatana ei saavuta,
    Vaikk' on h�ll� apua.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Jos sun k�yhyys k�sitt��,
    N�lk� tahtoo n��nnytt��,
    Eik� auttajata sulla
    Ole eik� tahdo tulla,
    Turvaa silloin Jumalaan,
    Kaikkein apuun, auttajaan!
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Jos sun Latsaruksena
    T�ytyy maata vuoteessa,
    Tyydy aina teihin taivaan!
    �l� suutu, v�sy vaivaan!
    Kyll� murheen sumus��
    Pian poistuu, selvi��.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Sieluas jos ahdistaa,
    Mielt�s soimaa, rasittaa,
    Jotta t�ytyy tuskitella,
    Syd�mess�s valitella,
    Muista, ett� saatana
    Ampuu tulinuolia!
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Jos sua parvi pahoja
    Soimaa, sortaa aiheetta,
    �l� sent��n huoli heist�,
    Ota vaari Herran teist�!
    Liiaksi se arkailee,
    Joka koiraa karkailee.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Kaikk' on paljon k�rsineet,
    Jotk' on taivast' etsineet.
    Jos et sin� k�rsi n�it�,
    Et saa viett�� taivaan h�it�.
    Murheest' iloon saavutaan,
    H�pe�st� kunniaan.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Ristin tie on talvitie,
    Joka suoraa p��t� vie
    Halki soiden, poikki j�iden
    -- Kautta kiusausten n�iden --
    Jos sull' outo tie on t��,
    Niin on huono matkas p��.
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Vaan jos hyvin p��ttyypi
    Maailmasta matkasi,
    Otetaan sua riemuin aivan
    Vastaan satamassa taivaan,
    Kussa saat s� todistaa:
    "T��ll' ei tarvis valittaa!"
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.

    Siell� ilo, autuus on
    T�ydellinen, loputon.
    Rient�k��mme! -- muutoin j��mme;
    Sinne, sinne pyrkik��mme
    Siihen iloon asumaan,
    Joka taivaass' annetaan!
    Mailmalliset katoovat,
    Vaan ei taivaan tavarat.



    52.

              Ei rakkaus koskaan v�sy.

    Armon lapset ahdistetut,
    Jesuksehen istutetut,
    Teill' on tieto tunnossanne,
    Ett' on Jesus joukossanne,
    Maailmasta luopuneet,
    Jesuksehen juurtuneet.

    Jesus antaa taivaan mannaa;
    Huutakaatte Hosiannaa!
    Iloitkaatte, riemuitkaatte,
    Kiitos H�lle veisatkaatte,
    Joka teit� virvoittaa,
    Synnin siteet kirvoittaa!

    Auttamaan H�n tuli t�nne,
    N�ki teid�t veress�nne
    Puolikuolleena tiell�,
    Sitoi haavanne, vei viel�
    Majahan ja is�nn�n
    Hoitoon antoi hyv�h�n. (Luukk. 10: 30-35)

    H�n ne sanoo is�nniksi,
    K�skee toisten korjaajiksi,
    Joille H�n suo valistuksen
    Ynn� Hengen todistuksen.
    Kaksi penninki� nuo
    Monelle H�n viel� suo.

    K�rsi� H�n k�skee viel�
    Ajan, jonka H�n on tiell�;
    Palatessaan lupaa maksaa,
    K�ytt�� aina armotaksaa. --
    Rakkaudesta toisia
    Hoitaissa ei suututa.



    53,

              Min� annan lahjaksi.

    (S�vel: Jesus kunnian kruunun kantaa).

    Kerj�l�iset hengelliset,
    Toisianne rohkaiskaa,
    Kerj��m�h�n ruvetkaa
    Isann�lt� Jesukselta!
    H�n vain yksin lahjoittaa,
    Muilta emme mit��n saa.

    Kerj�l�iset katuvaiset,
    Puhdistusta pyyt�k��
    Ynn� uutta el�m��
    Jesukselta suloiselta!
    H�n teit' yksin uudistaa,
    Verell�ns� puhdistaa.

    Kerj�l�iset itkev�iset,
    Virvoitusta sielulle
    Pyyt�k�� ja mielelle
    Jesukselta armiaalta,
    Joka teiss� Hengell��n
    Muuttaa mielen tykk�n��n!

    Kerj�l�iset murheelliset,
    Joit' ei suinkaan huvita
    Tavaroineen maailma,
    Jesukselta Antajalta
    Uutta maata anokaa! (Ilm. K. 21: 1)
    H�nelt� sen my�skin saa.

    Kerj�l�iset viheli�iset,
    Synnin tuntoon vajonneet,
    Toivosta jo luopuneet,
    Jesustanne Auttajaanne
    Pyyt�k��tte h�t�h�n!
    Ensin auttaa teit� H�n.

    Kerj�l�iset kaikellaiset,
    Jotka kulkee kerjuulla,
    Pyyt�in armost' armoa
    Jesukselta laupeaalta,
    H�nt� ylistelk��tkin
    Syd�mell��n, suullaankin!



    54.

              Me olemme Jumalan perilliset ja
              Kristuksen kanssaperilliset.

    Auta, Jesus, uskomahan,
    Kulkemahan
    Sit� tiet� tasaista,
    Jota itsekin maan p��ll�
    Kuljit t��ll�:
    Rakastamaan opeta
    -- Niinkuin tulee -- l�himm�ist�,
    Muista n�ist�
    Enimm�n vain Sinua!

    Auta, Jesus, k�rsim�h�n,
    Tyytym�t�n
    Sinun tahtoos ainiaan;
    Toivossa suo risti kantaa,
    Itsen' antaa
    Sinun haltuus kokonaan;
    Apu ollos ilossani,
    Murheessani,
    Neuvo armoos luottamaan!

    Auta, Jesus, itsellesi
    Omaksesi
    Veres kautta minua!
    Mua valittujes kanssa
    Kokonansa
    Maailmasta erota!
    Vahvista mun voimiani,
    Uskoani
    L�pi mailman kulkeissa!

    Auta, Jesus, l�hteiss�ni,
    P��stess�ni
    Maailmasta pahasta;
    Suo mun tulla osalliseks,
    Perilliseks
    Kanssas itse taivaassa:
    Ij�ti saan Sua kiitt��
    Sitten siit�
    Armostasi suuresta.



    55.

              Ruumiini ja sieluni
              iloitsee el�v�ss� Jumalassa.

    Herra t�ss� paikassa
    Onpi totisesti. (1 Moos. 28: 16)
    Mik� meit� Herrassa
    Iloitsemast' esti,
    Vaikka hulluiks herjataan
    Kaikki katuvaiset,
    Viisaiks julistetaan vaan
    Pahat paatuvaiset!

    Ruumis, sielu iloitsee
    Lunastuksestansa, (Ps. 84: 3)
    Ansiosta kiittelee
    Yksin Jesustansa;
    Puolestamme vaivoissa
    H�n ol' ij�isiss�,
    P��sti pahan pauloista,
    Itse helvetist�. (Kol. 2: 15)

    Vaikka loppu maailman
    K�y jo l�hemm�ksi,
    Verivirta Karitsan
    Ei k�y kylmemm�ksi:
    Viel� voi se kirvoittaa
    Synnin kahlehista,
    Viel�kin se virvoittaa
    Mielen murehista.

    Virret muut ne vanhenee;
    Karitsaa vain yh�
    Uusin virsin kiittelee
    Herran Siion pyh�.
    Mailma katsoo oudoks t��n,
    Kun ei ole n�hnyt
    Eik� n�hd� pyyd�kk��n,
    Mit' on Jesus tehnyt.

    Kiitt�k��tte Karitsaa
    Kaikki uskovaiset!
    Ylistyst� veisatkaa
    Armon sukulaiset!
    Ynn� yhdell' ��nell�
    Ylist�k�� Is��
    Sek� Pyh�� Henke�,
    Joka voimaa lis��!



    56.

              Autuaita ovat ne ihmiset,
              jotka sinun pit�v�t v�ken�ns�.

    T�nne, Jesus, sanaas pyh��
    Kokoonnuimme kuulemaan.
    Tyk�n�mme pysy yh�,
    Auta yhteen saapumaan
    Meit� luokses mieless�mme,
    Ett� mailmast' eri�mme.

    Pime� on j�rki meill�
    Sielun silm� sokea,
    Johdata siis Henkes teill�;
    Siell� sielu valista!
    Mielemme s� uudistaos,
    Syd�memme puhdistaos!

    Jesus, Is�s kunnian valo, (Hebr. 1: 3)
    Joka paistat ainiaan,
    Ole sielun ilo jalo,
    Johda rauhan satamaan!
    Silm�t, korvat, suu ja kieli
    Hallitse ja koko mieli!



    57.

              Sinun Sanas on minun jalkaini
              kynttil� ja valkeus minun teill�ni.

    Sanastasi kiit�n Sua,
    Jolla, Jesus, johdot mua.
    Anna minun kuulla sit�,
    Suo sen sielussani it��;
    Auta Sua rakastamaan,
    L�himm�ist� holhoamaan!

    Selv� k�skysi on meill�
    Kulkemahan rauhan teill�.
    Suo, ett' arkiona aina
    Sielu on kuin sunnuntaina
    T�ytettyn� Hengell�si,
    Kuten Sinun templiss�si!

    Suo mun elinaikanani
    Pit�� huolta sielustani!
    Uskoin, toivoin auta viel�
    Kulkemaan mua taivaan tiell�!
    Uskovistas vaari ota,
    Kunnes p��ttyy synnin sota!



    58.

              H�n rakasti meit� ensin.

    Jumala on rakkaus, (1 Joh. 4: 16)
    Jesus siit' on takaus.
    Mit� siis nyt puuttuu?
    Rakkautta meilt� my�s
    Vaatii Herra uskon ty�ss';
    Siin� kaikki muuttuu.

    Joka tahtoo Jumalaa
    Yli kaiken rakastaa,
    Ei h�n huoli muista;
    Ruumiin joka j�senen
    T�ss� ty�ss� rakkauden
    Alati h�n suistaa.



    59.

              Anna ties Herran haltuun!

    M� kaikkeni: sieluni, ruumihini
    Tuon, Herra, sun haltuhus, huomahasi
    Mull' on ilo siit�
    Kun kaitset s� niit�
    Sun sauvallasi. (Ps. 23: 2, 4)



    60.

              Usko on vahva uskallus
              niihin, joita toivotaan.

    Usko on se kirkko,
    Jossa sielu virkoo,
    Alkaa eloaan.

    Halu on se jalka, (Ps. 42: 2, 3)
    Jolla sielu alkaa
    Ensin kulkemaan.

    Toivo on se polku.
    Jota my�ten kulku
    Ensin aljetaan.



    61.

              Avukses huuda minua h�d�ss�s!

    Joka luottaa Herraan taivaan
    Alla ankarankin vaivan,
    Aina Herra h�nt� kuulee, (Ps. 65: 3)
    H�pe��n ei siis h�n tule.

    Vaikka mailma tahtois niell�,
    H�n vain kest��, pysyy tiell�.
    Herra h�lle voimaa antaa,
    K�siss��n H�n h�net kantaa. (Ps. 91: 12)
    Kuka voikaan voittaa sit�,
    Jonka puolta Herra pit��? (Room. 8: 31)
    Ei h�n huku mink��n kautta;
    Itse Herra h�nt� auttaa.



    62.

              Joka sy� minun lihani ja juo minun
              vereni, h�nell� on ijankaikkinen el�m�.

    Hartaasti halaa syd�men',
    Ett' kallis veri Jesuksen
    Niin sielussani vaikuttais,
    Ett' oikein H�net n�hd� sais, (Joh. 20: 27-29)
    Ja taivuttais niin mieleni,
    Ett' tuosta kiitt�is kieleni;
    M� sitte jo maan p��ll� -- kas --
    Olisin aivan autuas. (Luukk. 1: 45)



    63.

              Min� teen sinun valituksi murheen p�tsiss�.

    Hyvin Herra kaikki teki:
    Silloin, kun H�n hyv�ks n�ki,
    Pani surun suitsimiksi,
    Pahat p�iv�t p�itsimiksi,
    Ajoi niill� viisaasti,
    Synnin orjan seisahti. (2 Kor. 7: 10. Matt. 5: 4)



    64.

              Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on suloinen!

    Kyll� Herra huolen pit��:
    Kasvattaa sen, mik� it��,
    Sijallaan suo satehen,
    Antaa aamukastehen,
    Armosta my�s poutaa antaa,
    Kasvun korjuusenkin kantaa.

    Herra on mun kaitsijani, (Ps. 23: 1)
    Jesus edesvastaajani; (1 Joh. 2: 1)
    H�n on minut ostanut,
    Tielle k�ym��n nostanut,
    Avun aina mulle tuottaa.
    H�neen, sieluni, saat luottaa.

    Mua johdattaa H�n viel�
    Kaitaisella taivaan tiell�.
    J�rki ei voi johdattaa,
    Sielun sairaaksi vain saa.
    Pois siis, j�rki, j�� nyt siit�!
    Siin� ei sun neuvos riit�!

    Tule, Pyh� Henki, t�yt�
    Herran ty� ja apu n�yt�,
    Synnin haavat sitele,
    Hellin hoida, pitele;
    Anna usko, kuuliaisuus,
    Rakkaus: uskon ominaisuus!

    Kiitos armon antamastas,
    K�siss�si kantamastas!
    Kiitos Sulle ij�inen!
    Rakkaampaa en tied�, en!
    Kiitos voiton Ruhtinaalle,
    Korkeimmalle Kuninkaalle!



    65.

              Kasvakaamme kukin t�ydeksi mieheksi!

    Sit� suloisuutta, oi,
    Jonka Herra antaa!
    Tuntea vain ne sen voi,
    Jotka sit� kantaa.
    Riemun henki heiluttaa
    Uskovaisiansa
    Kuni �iti lastansa
    K�sivarsillansa.

    �iti tahtoo lastansa
    Siten suuremmaksi.
    Samoin tahtoo Jumala
    Lastaan autuaaksi,
    Ett� mies siis tulisi
    Hengen mitan mukaan, (Es. 4: 11-16)
    Taivaan tiet� kulkisi,
    Eik� hukkuis kukaan.

    T�m� Hengen huvitus
    On my�s tarpeellinen,
    Ett� n�kyis erotus,
    Ken on hengellinen;
    Eih�n Henki vaikuta,
    Jos ei sit� ole,
    Eik� ilman tarvista
    Koskaan Henki tule.

    Jotka nousta tahtovat
    Turmeluksen suosta,
    Henke� he anovat
    Auttajakseen tuosta.
    He sen hyvin n�kev�t,
    Ett'ei itse jaksa,
    Eik� omat v�kev�t
    Voimat mit��n maksa.



    66.

              Me hullut pidimme h�nen el�m�ns� tyhm�n�.

    Ruumihini riemuitsee
    Herran hyvyydest�,
    Sieluni my�s iloitsee (Ps. 8: 43)
    Armon kyllyydest�
    Nyt jo t��ll� vaivassa,
    Mit� sitte taivaassa,
    Miss' ei mik��n est�!

    Siell' on kiitos aina suuss':
    "Oikein Herra kosti". (Hebr. 10: 30. Room. 2: 6)
    Siell' on virsi aina uus,
    Ett� Jesus osti
    Viheli�isen syntisen,
    Helvetin perillisen
    Helvetist� nosti.

    Meist' ei silloin maailma
    Sanokkaan: "Te hullut!" (Viis. Kirj. 5: 1-17)
    Siell� kaikki sinua
    Sanoo: "Terve tullut!"
    Yhty� s� virteen saat,
    Jonka alkaa autuaat,
    Pelastetut hullut.

    Siell' ei ole saatana
    Tahtomassa niell� (Ilm. K. 20: 10)
    Eik� ep�uskoa
    Niinkuin t��ll� viel�.
    "Vanhat ovat kadonneet,
    Kaikki uusiks muuttuneet," (2 Kor. 5: 17)
    N�in saa laulaa siell�.



    67.

              Meid�n Jumalaamme kiitt�� on kallis asia.

    Veisatkaamme, veisatkaamme
    Kiitos Jumalalle,
    Huvitukset kaikki muut
    J�tt�in maailmalle! (Ps. 73: 25, 26)

    Iloitkaamme, iloitkaamme!
    Yks on Paimen meill�,
    Joka meit� johdattaa
    Matkoilla ja teill�. (Ps. 23. Joh. 10: 11)

    Riemuitkaamme, riemuitkaamme!
    Meill' on sama Henki,
    Joka lahjaks annettiin
    Herran pyhillenki. (1 Kor. 2: 12)

    Puhukaamme, puhukaamme
    Jesuksesta vaan me!
    Osan aina runsaamman
    H�nest� niin saamme.

    Kehukaamme, kehukaamme
    H�nt� kesken�mme,
    Niin kentiesi joku k�y
    Viel� per�ss�mme.

    Etsik��mme, etsik��mme
    Eloo tulevaista,
    Jota joskus t��ll� jo
    Saamme hiukan maistaa.

    Kulkekaamme, kulkekaamme
    Ilman pelk��m�tt�!
    Auttamatta omiaan
    Ei voi Jesus j�tt��.

    K�rsik��mme, k�rsik��mme
    Joka kiusausta!
    Murheen j�lkeen Jumala
    Antaa lohdutusta.

    Toivokaamme, toivokaamme,
    Vaikka j�rki kielt��!
    Eih�n luonto ymm�rr�
    Herran Hengen mielt�. (1 Kor. 2: 14)

    Uskokaamme, uskokaamme
    Herran lupausta,
    Vaikk'ei siin� oliskaan
    Yht��n todistusta!

    Rukoilkaamme, rukoilkaamme
    Ilman lakkaamatta, (1 Tess. 5: 17)
    Maailmasta milloinkaan
    Mit��n huolimatta!

    Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme
    Kaikkein kauas kuulla
    Herran t�it� suuria
    Syd�mell�, suulla! (Ps. 145: 10-12)

    L�htek��mme, l�htek��mme
    Niinkuin vieras v�ki! (Ps. 120: 5)
    Autuas on kansa, kun
    Kotomaansa n�ki.

    Rient�k��mme, rient�k��mme
    Kohden kotomaata! (Hebr. 11: 13-16)
    Turhuudellaan tyydytt��
    Maailma ei saata.

    Huutakaamme, huutakaamme!
    Ylh��lt' avun saamme. (Ps. 50: 15)
    Hitaiksi jos tulemme,
    Taas me rukoilkaamme! (Room. 12: 11)

    Anokaamme, anokaamme
    Uutta her�tyst�!
    Joka p�iv� tarvitaan
    Uskon enennyst�.

    Pyyt�k��mme, pyyt�k��mme
    Jesus uskoin tuta!
    Paljain liikutuksin ei
    Oikein perustuta.

    Raketkaamme, raketkaamme
    Huone kalliolle, (1 Piet. 2: 4-8)
    Autuutemme perustus
    Herran ansiolle!

    Ottakaamme, ottakaamme
    Rakentajaksemme
    Kulmakivi, perustus,
    Patsas -- Jesuksemme! (Ap. Tek. 4: 11. 1 Kor. 3: 11. Es. 2: 20-22)

    Joutukaamme, joutukaamme!
    Taivaass' iloitsevat
    Taivaan sotajoukot, kun
    Meit� vartoilevat. (Luukk. 15: 7, 10)

    Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme!
    Armost' ainoastaan
    Autuus meill' on, vaikka kuin
    J�rki sanois vastaan. (Es. 2: 8)



    68.

              Mik� on ihminen, ett� h�nt� muistat!

    Ah, kuinka ihmeellisesti
    Jumala murheeni pit��!
    Mun mieleni ja kieleni
    Ain ylist�k��n sit�!

    Hyvyytt� Herran veisatkoot
    Pienetkin suurten kanssa,
    Ja H�nen t�it��n tutkikoot
    Jokainen kohdastansa! (Ps. 148: 12, 13)



    69.

    Kiitos! Kiitos! Kiitos!

              Kiit�, sieluni, Herraa, ja
              kaikki mit� minussa on,
              H�nen pyh�� nime�ns�!

    Kiitos Herran, joka kuulee
    Kurjan huudon taivaasen! (Ps. 65: 3)
    Kiitos Herran, joka tulee
    Virvoittamaan vaivaisen! (Matt. 11: 28)
    Kiitos Herran, joka antaa
    Armostansa autuuden! (Es. 2: 8)
    Kiitos Herran, joka kantaa
    Sanassansa totuuden! (Ps. 33: 4)

    Kiitos Herran, joka osti
    Meit� Poikans verell�!
    Kiitos Herran, joka nosti
    V�kev�ll� k�dell�!
    Kiitos Herran, joka p��sti
    Sielun synnin siteist�! (Ps. 116: 8)
    Kiitos Herran, joka s��sti
    Tuomittua syntist�!

    Kiitos olkoon Jesukselle!
    H�n on kaikki t�ytt�nyt. (Joh. 19: 30)
    Kiitos olkoon Jesukselle
    H�n on sen my�s n�ytt�nyt.
    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Joka tuli mailmahan!
    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Joka voitti saatanan! (Kol 2: 15)

    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Kun mun ruokkii isoovan! (Luukk. 1: 53)
    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Kun mun juottaa janoovan! (Ilm. K. 21: 6. Jes. 55: 1. Joh. 4: 10)
    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Kun H�n tuli avuksi!
    Kiitos olkoon Jesukselle,
    Kun H�n Hengen lahjoitti! (Ap. Tek. 2: 23)

    Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
    Joka aina lohduttaa!
    Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
    Joka oikein johdattaa!
    Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
    Kun H�n sielun virvoittaa!
    Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
    Kun mun t��lt� kirvoittaa!








End of the Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola

*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA ***

***** This file should be named 36019-8.txt or 36019-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
        http://www.gutenberg.org/3/6/0/1/36019/

Produced by Tapio Riikonen

Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.

Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research.  They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.



*** START: FULL LICENSE ***

THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).


Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works

1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement.  See
paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works.  See paragraph 1.E below.

1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States.  If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
a constant state of change.  If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.

1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org

1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.

1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.

1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.

1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that

- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
     must be paid within 60 days following each date on which you
     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
     address specified in Section 4, "Information about donations to
     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
     License.  You must require such a user to return or
     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
     and discontinue all use of and all access to other copies of
     Project Gutenberg-tm works.

- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
     of receipt of the work.

- You comply with all other terms of this agreement for free
     distribution of Project Gutenberg-tm works.

1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.

1.F.

1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.

1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.

1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from.  If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation.  The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund.  If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.

1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.


Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.

Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.


Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation

The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations.  Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org

For additional contact information:
     Dr. Gregory B. Newby
     Chief Executive and Director
     gbnewby@pglaf.org


Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation

Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.

The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements.  We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance.  To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org

While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.

International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.

Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate


Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.

Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.


Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.


Most people start at our Web site which has the main PG search facility:

     http://www.gutenberg.org

This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.