The Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Korven kaikuja
Hengellisi� lauluja
Author: Efraim Jaakkola
Release Date: May 2, 2011 [EBook #36019]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA ***
Produced by Tapio Riikonen
KORVEN KAIKUJA
Hengellisi� lauluja
Kirj.
EFRAIM JAAKKOLA
Ei Jumalalle kelpaa ihmiselt� muuta
kuin ihmisen kelvottomuus.
Turku,
G. W. Wil�n ja Kumpp. kirjapaino,
1888.
LAULUJEN LUETTELO:
N:o
68. Ah, kuinka ihmeellisesti
52. Armon lapset ahdistetut
54. Auta, Jesus, uskomahan
38. Ei muuta kuin
27. Ei niin huonoa
36. En paeta voi, Jumala
62. Hartaasti halaa syd�men'
51. Hengelliset matkaajat
37. Henki julkein
55. Herra t�ss� paikassa
25. Her��, her��, �l� makaa
63. Hyvin Herra kaikki teki
20. H�n, Jesus, on alku
24. Itse olet, ihminen
15. Jesus on mun terveyteni
5. Jesus sielun tavara
10. Jesukselle olkoon kiitos
16. Jesuksen kiitos, kunnia
18. Jesuksen kuolo katkera
44. Jo t�n��n, sielunen
61. Joka luottaa Herraan taivaan
8. Jos n�hd� saisin kerran
26. Jos s� Hengen uutisista
2. Jos s� olet minussa
58. Jumala on rakkaus
14. Jumalalle olkoon kiitos
41. Kaikkinaisen kiusauksen
39. Ken Jumalast' ei luovu
53. Kerj�l�iset hengelliset
69. Kiitos Herran, joka tuulee
50. Koska loppui kirkkovuos
19. Koska lupaat, armaan'
21. Kristityn vain nimi kyll�
64. Kyll� Herra huolen pit��
48. K��nny, k��nny, syntinen
32. Maailman korpea matkustaissa
29. Mailma, sinust' eron ottaa
33. Mieli mull' on kirjoittaa
22. Monet m��kiv�iset ei
6. Mun rauhani, leponi Jesus on vain
46. Murheella muistan el�m��ni
59. M� kaikkeni: sieluni, ruumihini
35. M� olen suuri syntinen
30. Niin moni taivaan-toivonsa
47. Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuulkaa
42. Oikea uskon el�m�
3. Oi, kuin olet suloinen
13. Oi, s� k�yh� sielu kurja
28. Onneton on k�si se
4. Pelikaani poveaan
11. Riemuitkaamme suuresti
66. Ruumihini riemuitsee
57. Sanastasi kiit�n sua
45. Sanoa tahtoisin
40. Sielu rukoilee
12. Sin� raukka syntinen
17. Sin� olet, Herra Jesus
65. Sit� suloisuutta, oi
49. Sodassa olen ollut
23. Sovinnosta soittaen
43. Surulliset Siionin
1. Tule, Henki taivainen
56. T�nne, Jesus, sanaas pyh��
60. Usko on se kirkko
7. Vaikka kunne kuljen, k��nnyn
31. Vapaakaupunkihin viiteen
67. Veisatkaamme
34. Voi, kuin nekin vaarass' on
9. �l� usko j�rke�
ALKULAUSE.
T�ss� lasketaan maailman korpea matkustavan k�teen ennen h�nt�
taivaalliseen Kaanaasen p��sseen, aivan innollisen matkamiehen,
Efraim Jaakkolan, laulamia hengellisi� lauluja, opetukseksi,
lohdutukseksi ja kehoitukseksi matkan vaivoissa; sill�
"Laulua h�n tarvitsee
Riemuksensa t��ll�,
Taivaan tiet� kulkeissaan
Surun sumus��ll�."
N�it� lauluja ovat sanotun hengellisen runoilijavainajan omaiset
ja hengenheimolaiset mit� suurimmalla innolla, hartaudella sek�
kunnioituksella k�ytt�neet. Mutta suuremman yleis�n k�ytett�v�ksi
ei niit� ole t�h�n saakka edes tarjottu muita kuin joku laulunen,
painettuna n.s. arkkiveisujen joukkoon. Syyn� on ollut se, ett'ei niit�
alkuper�isess� muodossaan ole sopinut painaa, ne kun ovat melkein
puhdasta Efraim Jaakkolan kotoseudun murretta, ja h�nen kotonsa oli
Uudellakirkolla, noin puoli peninkulmaa Uudestakaupungista, siis maamme
sill� ��rell�, miss� katkotuinta kielt� puhutaan. T�ss� muutamia
el�m�kerrallisia tietoja h�nest�:
Uudenkirkon pit�j�n Orivon kyl�n Jaakkolan is�nn�ll� Erik Erikinpojalla
ja h�nen vaimollaan Maria Erikintytt�rell� oli kolme poikaa, Efraim,
Erik ja Josef, ja kolme tyt�rt�, Maria, Adonika ja Annaliisa. Runoilija
Efraim Erikinpoika syntyi Toukok. 27 p. 1791. Nuoruudessaan oli h�n
muun muassa palveluksessa er��ll� ruotsalaisella v�rj�rill�
Uudessakaupungissa ja oppi siell� Ruotsin kielt�. Pienen ajan oli h�n
my�s ollut merimiehen�, jolloin h�n sukunimen��n k�ytti Orre-nime�.
Merimatkallaan h�n j�i joksikin aikaa Saksaan asumaan ja oppi siell�
Saksan kielt� sek� puutarhan hoitoa. Ven�j�n kielt� h�nen my�skin
sanotaan taitaneen. Naimisissa h�n oli Johanna Heikintytt�ren kanssa,
joka oli syntynyt Toukok. 10 p. 1790. Heill� ei ollut yht��n lasta.
Vuonna 1834 kuoli runoilijan is� ja Jouluk. 8 p. 1848 h�nen puolisonsa.
H�n itse kuoli Toukok. 29 p. 1857. "El�m�kertani" nimisess� laulussa
mainitsee h�n viimeiseksi Kolminaisuuden p�iv�n ja lopettaa sen
laulunsa kiitoksella kolmeyhteiselle Jumalalle, ja h�n my�s haudattiin
Kolminaisuuden p�iv�n�, 7 p. Kes�kuuta.
H�nen jumalisuutensa oli yleens� tunnettu. Kun h�n k�veli
Uudessakaupungissa puutarhurin sakset k�dess��n, niin katupojat
sanoivat, h�nt� osoitellen: Tuo on se �ij�, joka syntej� leikkaa; --
hyvin kuvaava lause h�nest�, sill� h�n ei juuri synti� s��linyt.
Uskonnollisissa mielipiteiss��n h�n liittyi enemm�n Renqvistil�isiin
kuin Hedbergil�isiin. Yksinomaan Renqvistil�inen h�n ei kuitenkaan
ollut; vaan h�nest� sopinee paraiten sanoa, ett� h�n oli kasvanut
t�ydeksi mieheksi, Kristuksen t�ydellisen varren mitan mukaan,
mieheksi, jota eiv�t kaikkinaiset opetuksen tuulet vietelleet ja
horjumaan saaneet. H�n oli luonteeltaan vilkas ja ajatuksiltaan vapaa.
H�n k�ytti puheessansa sananlaskuja ja sopivaa leikki�. Jos y�ll� joku
runollinen ajatus syntyi h�nen p��ss�ns�, joku runons�e tahi muu
sellainen, niin h�n nousi yl�s sit� heti kirjoittamaan; sill� aamulla
ei h�n sit� en�� olisi muistanut. H�nell� kerrotaan olleen melkoinen
kirjavarasto, josta muut l�heiset lainaskelivat kirjoja, ja kuolemansa
edell� h�n teki m��r�yksen, ett� kukin lainaaja sai omanansa pit�� sen
tai ne kirjat, jotka kullakin sattuivat olemaan lainassa h�nen
kuollessaan. Vanhoina p�ivin��n h�n alkoi kunakin p�iv�n� kirjoittaa
lauseen tai pari uskonnollisia mietteit��n vihkoon, jolle nimeksi h�n
pani: "Joka p�iv� jotain", ja kirjoitti siihen viel� elonsa viime
aikoinakin, vaikka h�n silloin oli melkein sokea. H�n oli ainakin
vanhuudessaan ehdottoman raitis eik� my�s polttanut tupakkaa. Kahvia
h�n vihasi eik� maistanutkaan sit�, vaan sanoi sen synnytt�v�n
vesitautia, johon tautiin h�n itse kuitenkin kuoli. Jossakin seurassa,
jossa kahvia runsaasti juotiin, puhkesi h�n kerran sanoihin: "Kahvia
juodaan Niin paljon kuin tuodaan, Ja turmellaan ruumis Niiss' vesiss�
kuumiss'". -- Maanviljelyksen ohessa oli h�n uuttera ja taitava
puutarhan hoitaja. Omaan taloonsa h�n perusti suuren puutarhan, ja
Uudenkirkon kirkon ymp�rill� olevat puut ovat h�nen istuttamiaan.
T�m�n kirjoittaja, kauan asiata ajateltuaan, rohkeni vihdoin ryhty�
vaikeaan mielity�y�ns�: kokoomaan noita jo melkein unohduksiin
joutuneita Jaakkolan lauluja sek� muodostamaan niit� kirjakielen
s��nt�jen mukaisiksi. T�ss� nyt ovat tuon ty�n tulokset. Varmaankin on
monta ansiokasta laulua jo kokonaan hukkunut; sill� runoilijan
kuolemasta asti on aika saanut niit� rauhassa hajoitella, eik� h�n
itsek��n el�iss��n tainnut niit� pit�� tarkasti koossa muualla kuin
muistossaan, josta h�n niit� sopivissa tilaisuuksissa vilkkaalla
nuotilla lauloi ja sai siten yst�v�ns� niihin mielistym��n ja niit�
ulkoa muistamaan. Ainoaksi todistukseksi siit�, kuinka Unholaan
joutumaisillaan n�m�t laulut ovat olleet, mainittakoon, ett� pisin
n�ist� ei ole ollut saatavissa muualta kuin er��n miehen muistosta,
jossa se on s�ilynyt niilt� ajoilta, jolloin h�n sit� Jaakkolan on
laulavan kuullut.
Jaakkolan laulujen yst�v�t soisivat, ett� ne painettaisiin aivan siin�
muodossa, jossa h�n itse on niit� laulanut. Mutta seh�n on ihan
mahdotonta; sill� muodon t�ytyy olla sellaisen, ett� muutkin niit�
k�sitt�isiv�t ja ett� ne uusiakin yst�vi� saavuttaisivat. Mit� lukua
muutoin muodosta onkaan! Muuttukoon se kuinka hyv�ns�, jos _sis�lt� ja
henki_ vain muuttumatta ovat; sill�
"Virret muut ne vanhenee;
Karitsaa vain yh�
Uusin virsin kiittelee
Herran Siion pyh�."
N�iden laulujen kokooja rohkenee toivoa, ett� n�m�t t�ss� uudessakin
puvussaan saavat hartaita yst�vi�. Ainakin se ainoa henkil�, er�s
kirjallisella alalla perehtynyt ja tunnettu seurakunnan opettaja, joka
n�m�t t�ss� muodossa on n�hnyt ja arvollisia muistutuksia n�ihin
tehnyt, on n�ihin hyvin mielistynyt, miten n�kyy h�nen seuraavasta
lausunnostaan, jonka h�n on antanut luvan julkaista:
"Jaakkolan laulut ovat mielest�ni _hyvi�_. Tuota kallista totuutta,
ett� Jesus Kristus on syntivelkamme maksanut ja ett� H�ness� on maailma
Jumalan kanssa sovitettu, on autuuden perustuksena saarnattava ja
opetettava; sill� _muuta perustusta ei taida yksik��n panna_. Sen
totuuden vankalla pohjalla n�ytt�� Jaakkolakin olevan. Mutta se
autuaallinen totuus ei ole milloinkaan esitett�v� kurittavana ja
hempe�n� evankeliumina, jommoisena ei sit� Uudessa Testamentiss�k��n
ole esitetty, vaan sellaisena pyh�n� taivasten valtakunnan
evankeliumina, joka vaatii meit� itsi�llisen armon omistamiseen,
syd�men ty�h�n ja Jumalassa elett�v��n el�m��n. Mutta se el�m� on
rukouksen-el�m��; sill� rukouksessa, niin sanoakseni, tykkii tuon
ylimaailmallisen _valtakunta_-el�m�n valtasuoni. Jaakkolan lauluissa
kuulee tuon valtasuonen tykytt�v�n -- ilmaus, jota t�n'aikaisissa
hengellisiss� lauluissa ja laulukokoelmissa useinkin puuttuu, ne kun
kyll� tosin nousevat runollisessa mielikuvituksen rikkaudessa ehk�
Jaakkolan lauluja korkeammalle; mutta lausetavan luontevuudessa ja
suolon viljelemisess� eiv�t seuraa suoraan Raamattua likimainkaan
niinkuin n�m�t laulut. -- -- -- N�m�t Kaiut ovat siksikin
huomiota ansaitsevia, ett� ne ovat j�lkikaikua siit� vakavasta ja
todenper�isest� Johanneksen-��nest�, jota muutama vuosikymmen takaperin
kaikui kautta korpien ja salojen, vaikuttaen hengellist� her�tyst�
Suomen kansassa. Silloin tuommoinen Johanneksen ��ni, huutavaisen ��ni,
kuului 'korvessa', miss� henki-el�m�n kasvullisuus silloin oli kuoleman
ja n�ivettymisen tilassa. ��ni kuului kautta koko Suomen maan; ja jos
monin paikoin korpi ja er�maa nyt iloitsee, niin �lk��n ilossa
unhotettako niit� vakavia ��ni�, jotka pasuunan tavalla huusivat ja
her�ttiv�t 'Herran kansan' sen horrostilasta. T�m� Johanneksen-��ni
opetti her�tt�mi�ns� _rukoilemaan_, niinkuin Johanneskin opetti
opetuslapsiansa; mutta samalla kuin se painoi ihmisen maahan Herraa
kumartain rukoilemaan, samassa opetti se kohoovin silmin katsomaan yl�s
m�kihin ja osoitti yletyill� k�sill� Jumalan Karitsaa, joka kantaa ja
pois ottaa maailman synnit. -- T�lt� kannalta (luulisin) on
Jaakkolankin 'Kaikuja' katseltava; ne ovat kasvaneet senaikuisen
her�tyksen hedelm�llisest� maaper�st�, onpa niiss� todella paljo jo
kukkaan puhjennuitakin, viel�p� hengen hedelmi�kin. Niiss� kuvastuu
hengen el�m�n elimellist� kehkeymist� (Mark. 4: 26-29) siemenest�
alkain hedelm�n tuleentumiseen asti. Mutta se el�m� on mets�kukan
vaatimatonta el�m��, joka kehittyy mets�n huminassa ryhmyisen hongan
juurella Jumalan vapaassa ilmassa. Ei tee mets�kukka ter�� niin
kaunista ja prameaa kuin puutarhan ruusu, mutta tarkastelevalle
silm�lle kuvastaa se luonnon sopusointua yht� hyvin kuin keinollisesti
viljelty ruusukin, jopa 'linnea', tuo v�h�p�t�isen n�k�inen kasvi lemun
suloisuudessa voittaa komeat puutarhan kukat. -- -- Korven kaiku kulkee
jylh�in vuorien poikki, tuuheain mets�in l�pi, ja vehre�in nurmien yli
se kantaa luonnon teeskentelem�t�nt� sointua; ei se pyri kilpailemaan
urkujen ihanain s�velten kanssa, ei pyri se innostamaan hetkeksi
juhlailevia ihmisi� h�ik�isev�n valoisissa saleissa -- ei, se kaikuu
vaan, se kaikuu kautta korven, huomauttaen vaeltajalle, ett� ... kaiku
kiirii, her�tt��, saa kaipaamaan, antaa aavistuksia, panee arvoituksia,
rauhoittaa ... on ��ni, _huutavan_ ��ni korvessa.
"Siin� mielest�ni on jotenkin lausuttu Jaakkolan laulujen merkitys. Ne
ovat todella korven kaikuja, kuulukoon kaiku viel�, kuulukoon moniin
syd�miin, kuulukoon todistukseksi, ett� 'Huutava' on Suomen kansalle
huutanut ja viel�kin ��nens� kuulua antaa!
"Hyv� olisi, jos niille lauluille sopisi jollakin tavoin nuotin
ilmoittaa."
Lopuksi pyyd�n lausua sulimmat kiitokset niille jalon runoilijavainajan
sukulaisille, tuttaville ja naapureille, jotka ovat olleet avullisina
n�iden laulujen kokoon saamisessa sek� el�m�kerrallisia tietoja h�nest�
antaneet. Vasta mainittua n�iden laulujen taitavata tarkastajaa pyyd�n
my�s t�ten syd�mellisesti kiitt��; sill� ilman h�nt� olisi n�ihin
muutamia pahojakin virheit� j��nyt.
L�htek��t siis nyt n�m�t Korven Kaiut vanhoja yst�vi�ns� tervehtim��n
ynn� uusia etsim��n, ja tulkoot n�m�t monelle korpimatkailijalle
uskolliseksi toveriksi ja olkoot siten heille Jumalan avulla
ijankaikkisesti parhaaksi!
_Korven Kaikujen kokooja_.
1.
Vaeltakaamme Hengess�!
Gal. 5: 16.
(S�vel: Jolla raitis ruumia on).
Tule, Henki taivainen,
Taivahasta alas!
Syd�meni vaivainen
L�mmit� ja valas!
Tule, lahjain antaja!
Tule, k�yh�in is�,
Sielun paras tavara,
Lohdutusta lis��!
Heltehess� virvoitus,
T�iss� lepo n�yt�!
Itkev�isten kirvoitus,
Toivoni S� t�yt�!
Sin� pyhin valkeus,
T�yt� syd�npohjat,
Uskovaisten odotus,
Anna Hengen lahjat!
Tule, sielun virvoitus,
Lepo n��ntyneiden!
Tule, k�yh�in rikkaus,
Koto v�syneiden!
Tule, elon uudistus,
Rakkauden tuli!
Tule, sielun puhdistus!
Tule, armon tuuli!
Tule, rauhan antaja,
Itkuss' ilo jalo!
Murheelliset lohduta,
Vaipuneiden valo!
Anna uskon vahvistus,
Autuas loppu anna,
Anna toivon todistus,
Taivaan iloon kanna!
2.
Minun yst�v�ni on minun,
ja min� olen h�nen.
Jos S� olet minussa,
Niin m� olen Sinussa,
Rakkain Jesus!
En m� muuta halaakkaan,
Kun vain sinuss' olla saan,
Kallis Jesus!
Sin� olet tavarain,
Sinua m� halaan vain,
Herra Jesus!
Sinussa on iloni
Suloisin my�s toivoni,
Kaunein Jesus!
Sin� olet turvani,
Sinust' el�� uskoni,
Hyv� Jesus!
Sin� olet rakkaus,
Rakkauden perustus,
Hurskas Jesus!
Sin� olet lohdutus,
Sin� olet huvitus,
Vakaa Jesus!
Auta viheli�isi�
Armon kerj�l�isi�,
Armias Jesus!
Kirvoit' uskon el�m��,
Ett'en Sinusta vain j��,
Puhdas Jesus!
En m� seuraa sinua,
Jos et ved� minua,
Laupeas Jesus!
En my�s p��st� Sinua,
Jos et siunaa minua. (1 Moos. 33: 26)
Siunaa, Jesus!
Kuoloon asti minua
Maailmasta erota,
Auta, Jesus!
3.
Ei terveet tarvitse
parantajaa, vaan sairaat.
Oi, kuin olet suloinen,
Jesus rakas, armoinen:
Syliss�si kannat, (Jes. 40: 11)
Suuta viel� annat (Ps. 2: 12)
H�ijyn syntisen!
Kyll' on syntisi�, vaan
Kaikki eiv�t tuntemaan
Pysty rakkauttas,
Suurta sulouttas.
Mist' tuo tulleekaan?
Siit�, ett� syntinen
Mieless��n on entinen
Eik� mielell�ns�
My�nn� syd�nt�ns�
Pes�ks syntien.
H�nell� on povessa
Pyhyytt' omatekoista,
Hyv�elee t�t�
Eik� tule h�t�
H�lle turvasta. (Jes. 38: 17)
Joka tuntee syd�men,
Kuinka se on saastainen,
H�n on ahkerana
Avun hakijana,
Kunnes l�yt�� sen.
Tuota kiirein kulkevaa
Jesus vastaan kiiruhtaa,
Syliss�ns� kantaa,
Suuta viel� antaa,
Armoin armahtaa.
4.
Herra on meid�n Kuninkaamme,
H�n meit� auttaa.
Pelikaani poveaan
Repii rikki - kerrotaan --,
Ruoaks antaa poikasten
Verens oman l�mp�isen.
T�h�n rienn�n riemuiten
Vertaamahan Jesuksen.
Jesus rakkaudesta
Avata soi rintansa.
Siit� saan nyt ime�
Jesukseni nime�;
Siit' ei ime� voi muu
Kuin el�v�n uskon suu.
Min� olin h�d�ss�
Ry�v�ritten k�dess�,
Ei leviitta, pappikaan
Mua tullut auttamaan;
T�lt� Kuninkaalta vain
H�d�ss�ni avun sain. (Luuk. 10: 30-35)
Monet viel� varoittaa:
"�l� huoli kirjoittaa
Juutalaisten Kuningas!" (Joh. 19: 21)
Jotta he sais kunnias;
Mutta min� laulan vaan
Kunniata Kuninkaan.
Ved�, Jesus, minua,
N�hd�kseni sinua
Kuninkaana Siionin
Kaupungissa Saalemin! (Ilm. K. 19: 16)
Siell� ij�t' ilosta
Veisaan sulle kiitosta.
Jesus, rakas Josua,
Minua nyt johdata,
Kun ei Mooses huolikkaan...
Ei h�n oikein kuollutkaan,
Kosk' ei h�nt� haudata,
Vaan h�n makaa laaksossa. (5 Moos. 34: 6, Juud. 1: 9)
Laakso -- se on poveni.
Viel� nyt h�n her��pi,
Jos en aina ahkeraan
Syntej� m� kartakkaan.
Pian h�n mun tuomitsee,
Kun vain vian huomaitsee.
K�skee kansan kivitt��,
Kansasta pois h�vitt��. --
Surkea on asia,
Uskovaisten seurasta
Sielu pois jos suljetaan,
Herrasta erotetaan!
5.
Min� olen A jo O,
alku ja loppu.
(S�vel: Ole, sielun', iloinen).
(Tahi: Herra, Luoja taivasten).
Jesus sielun tavara,
Ilon aarre avara,
Kaikki kaikissa H�n on,
Lohdutus my�s loputon.
Jos ken mailmaa rakastaa,
Tyydytyst� ei h�n saa:
Kallis veri Jesuksen
Tyydytt��pi parhaiten.
Vihamies jos viekkaasti
Vihaa, vainoo, sortaapi,
Jesus auttaa tuskista,
Synnin, kuolon kahleista.
Sairaus jos saavuttaa,
Tauti tahtoo vaivuttaa,
Jesus, paras l��k�ri,
Tehd� taitaa terveeksi.
Joskin k�yhyys kauhistaa,
Onnettomuus ahdistaa,
Jesus antaa ylt�iset
Ruoan ja muut tarpehet.
Jos maanpakoon joutuisin
Taikka muihin murheihin,
Jesus muistaa murheessa,
Varjoo siipeins suojassa,
Jos mun pilkkaa, h�pe��
T�ytyy kest�� kipe��,
Jesus auttaa k�rsim��n,
Kantamaan ja kest�m��n.
Hunaja ja metonen
Ma'un antaa suloisen,
Makeus vain verraton
Rakas Jesukseni on.
Siis, oi, Jesus, sulhasein,
Sua halaa syd�mein,
Sielu, suu ja kieleni
Ik�v�i sua hartaasti.
Jesus ilo korvissain,
Silmiss�ni Jesus vain,
Jesus maku kieless�in,
Jesus kukka k�dess�in.
Jesus ruokan', juomani,
Jesus kiitosvirteni,
Jesus kallein osani,
Yst�v�ni, ylk�ni.
Jesus rakas, laupeas,
Kautta kipus, kuolemas
Terveytt� sieluun tuo,
Mulle ilo taivaan suo!
6.
Kuolema, kussa
on sinun otas?
Mun rauhani, leponi Jesus on vain:
M� Jesuksen kuolosta el�m�n sain. (1 Piet. 2: 24)
Se sielun ja ruumihin riemuittaa,
Kun syntinen H�nt� nyt nautita saa. (Joh. 6: 51-58)
Nyt murhe ja vaikea valitus j��,
Kun j�sen m� olen, ja H�n on p��. (Es. 4: 15; 5: 23)
P�� nousi, ja nousevi ruumis muu;
Siit' on ilo sieluni, veisaa suu. (1 Kor. 15: 20-22, 55-57)
Kas, rikkahat, viisahat j��v�t taa,
Vaan vaivainen syntinen armon saa. (1 Kor. 1: 26-28, Luuk. 1: 53)
Ken Jesuksess' on, h�n elohon j��, (Joh. 14: 19)
Kun Jesus on el�m�n herra ja p��.
7.
Ilman minua te ette
voi mit��n tehd�.
(S�vel: Ell�s ole, ihmisparka).
Vaikka kunne kuljen, k��nnyn,
Niin m� n��nnyn
Ilman Herraa Jesustain;
Joka avunpyyntiin juoksee
Muiden luokse,
Sielunsa h�n hukkaa vain.
�l� uskotonna est�,
Ett'ei pest�
Jesus syd�nt�si saa
Verell�ns� virtaavalla,
Puhtahalla,
Joka sielun autuuttaa!
Kuopasta H�n sielun nosti, (Ps. 116: 8)
Omaks osti,
Kantaa, hoitaa, pelastaa;
H�n on viel� virvoittanut,
Kirvoittanut
Synnin koko velasta.
H�nt� huutain p�iv�n alan,
H�nt� halaan,
Tarpeeni H�n antaapi,
Hengest�ni huolen pit��,
Turhaan siit�
Murhetta muut kantaapi.
8.
Meill� on vapaus menn� pyh��n
Jesuksen veren kautta.
Jos n�hd� saisin kerran
Avoimet haavat Herran, (Joh. 20: 29, 1 Piet. 1: 8)
Joist' antoi veren vuotaa,
Mi avun mulle tuottaa!
Nuo terveelliset haavat
Mun uskon' eloon saavat
Ja auttaa tiet� kaitaa
Mua kohden taivaan maita.
Se n�it� turhaan kuulee,
Ken hyv�ks itsens luulee,
Ei tunne turmelustaan,
Eik' �kk�� kadotustaan,
On terve luulossansa,
Ei tunne tautiansa,
Ei Jesuksesta huoli,
N�in uskosta pois kuoli.
Monikin j�rjell�ns�
Lohduttaa itse�ns�,
My�s luottaa lunastukseen
Ja Herran lupaukseen,
Uskoksi sit� luulee,
Ei sanaa tee vaikk' kuulee. (Jaak. 1: 22)
Se j�rjen usko pett��
Ja sielun kuoloon j�tt��.
9.
Armosta te olette autuaaksi
tulleet uskon kautta.
(S�vel: Ole, sielun', iloinen).
�l� usko j�rke�,
Ano Pyh�� Henke�!
Yksin opettaa H�n vaan
Is��, Poikaa tuntemaan. (Joh. 14: 26)
Ota Jesus ilokses,
Herran haavat turvakses,
Herran veri voimakses,
Suojaksesi, muurikses!
Hyvin sitte sinun k�y,
P�ivin, �in ei h�t�� n�y,
Saat my�s maata turvassa
Herran armohelmassa. (Ps. 4: 9)
Vaan jos Herran unhotat,
Omin voimin ponnistat,
Niin s� n��nnyt, vaivut vaan,
Hukut kerran kokonaan.
Jesus Kristus, Herrani,
Ved� puolees sieluni,
Sido itses siteell�,
Rakkautes ikeell�!
�l� orvoks armostas,
Leskeks l�sn� olostas
J�t�, Jesus armoinen,
Sielun sulo sulhanen!
Mik��n muu ei minua
Tyydyt�, ei lohduta;
Jos s� minut j�t�t vaan,
Kohta kaadun kuolemaan.
Jesusta ei sulompaa
Kanna taivas eik� maa;
Sitte me sen tied�mme,
Kun me H�net tunnemme.
H�n niin mielen hell�ks saa,
Syd�menkin sulattaa,
Ett� ilomielell�
H�neen voimme tyyty�.
Oi, kuin meill' on etuja
Ihmeisi� altisna
Jesuksessa Herrassa,
Jos vain voimme uskoa!
Uskon puuttuessa me
Sinne t�nne horjumme
Mieless�mme ainiaan,
J��den ep�ilykseen vaan. (Jaak. 1: 8)
Olisi siis tarvista
Jesust' aina katsoa,
Joka uskon uudistaa,
Verell��n sun puhdistaa.
Voi nyt ihme, maailma,
Kun et usko totuutta,
Joka sinut vapahtais,
Yksin autuaaksi sais!
Se on kiinni mailmassa,
Ken ei seuraa Jesusta,
Synti� vain harjoittaa,
Vaikka tunto varoittaa.
Jesus sinut pelastais
Ty�l�ist' ajatuksistais,
Karkoittaa H�n sulta pois
Murheet mustat kyll� vois.
�l� turhaan odottaa,
�l� turhaan kolkuttaa
Herran anna! Hyv�� vaan (Ilm. K. 3: 20)
Sulle tuo H�n tullessaan.
10.
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti
maailman itse kanssansa.
Jesukselle olkoon kiitos ijankaikkisesti,
Kun H�n minun kadotukseen kaatumasta esti!
Omaisuudeks itsellens� armoty�ns� kautta
Tahtoo H�nen rakkautensa minuakin auttaa.
Min� olin kadotettu ijankaikkisesti,
Vaan H�n verell��n mun osti, hukkumasta esti.
Siis m� nytkin H�nt� kiit�n riemuisesti sangen,
Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen.
Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri,
Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri.
Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka;
Mutta h�n on laupeas, ei tuomiolla uhkaa.
H�np� tiet��, ett� olen suvultani savi, (2 Kor. 4: 7, Jes. 64: 8)
Jonka mik� tahans sulloo, rikkoo, runtoavi.
Pitk�mielisyydell��n H�n mua etsii, noutaa,
Vaikka usein mieli mulla sinne t�nne soutaa.
Mua ei H�n hylk��, vaikka v�syn usein aivan,
Eksyiss�ni armon tielt� monellaiseen vaivaan.
Vaan H�n taas mun vahvistaa ja on niin armollinen,
Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen.
Sinne t�nne mailmaan mielii pes�ns� se tehd�
Eik� tahdo Karitsata ristin p��ll� n�hd�.
H�n vain taivaan perint�h�n perustus on pyh�
Niille, joissa armon ty�t� Henki tekee yh�.
Vaikka olen vaivainen ja heikko, horjuvainen,
Jesuksessa armon kautta armost' el�n vainen.
Jesus raadollisiansa ihmeisesti auttaa
Rakkaudest' avarasta armoty�ns� kautta.
Eik�s kelpaa mun, kun Jesus turvana on mulla:
Armon avun saan m� H�lt�, en voi hukkaan tulla!
Kiitos Jesukselle, joka raadollisiansa
Verell�ns� omall' auttaa aivan armostansa!
11.
K��ntyk�� minun tyk�ni,
Niin te autuaiksi tulette,
kaikki maailman ��ret!
(S�vel: Ole, sielun', iloinen).
Riemuitkaamme suuresti!
Jesus meid�t lunasti
Kallihilla verell�,
Ristin k�rsimisell�.
Syntimme H�n otti pois.
Tuomita ken meit� vois,
Kun on Jesus Herramme
Meid�n hurskautemme?
H�n on veljes armoinen,
Autuas, jos uskot sen,
Sinua ei kadota
Synti, kuolo, saatana.
Rohkeana seisoa
Voit ja jaksat sotia,
Vaikka kaikki saatanan
Joukko rynt�is vastahan.
Veisatkaamme voitosta!
Jesus, meit� johdata!
Sin� suoja suurille,
Kilpi kallis pienille.
Mene matkaas, saatana!
Jesuksessa turvassa
Olen kaiken aikani;
H�n on luja linnani.
Ep�usko, pakene!
Mailman huuto, vaikene!
Jesustani kuuntelen,
Tunnen oman paimenen. (Joh. 10: 14)
Laki uhkaa tuomiten,
Mutta min� pakenen
Tyk�s, veriylk�ni,
Taivaallinen veljeni. (1 Joh. 1: 7)
Kyll� pid�t puoltani,
Oma Vapahtajani,
Kilpeni ja kallioin.
Sinuun aina luottaa voin.
Siihen luottaa uskoni,
Sit� Jesus antaapi
Kaikki tarpeet hinnatta,
Ansiotta, maksutta. (Jes 55: 1)
Emmek� siis iloiten
Kiitt�is H�nt�, veisaten,
Vaeltain my�s vakaina
Herran armon paisteessa!
Veisatkaamme riemuiten,
Ett� kaikuu taivaasen,
Jesukselle kiitosta,
Kun H�n auttaa kuolosta!
N�in me k�ymme turvalla
Herran tiet� saarnalla
Syntisi� kutsumaan
Helmaan Is�n armiaan.
Henkes, Jesus, meille suo,
Rohkeutta, Voimaa luo!
Sanas pyh� valkeus
Olkoon sieluin viisaus!
Amen! Herra tekee sen,
Sanoo H�n, suu totuuden.
Amen, amen! Taivaasen
P��sen kauttas, uskon sen.
12.
H�nen haavainsa kautta
me olemme paratut.
Sin� raukka syntinen,
Joka suret itkien,
Joll' on syd�n sureva,
Omatunto pureva,
Kanssani k�y Golgataan
Jesustamme oppimaan!
"Is� anna anteeksi!" (Luukk. 23:34)
N�inh�n Jesus rukoili
Piinaajainsa puolesta,
Nytkin viel� virkana
H�ll' on esirukous,
Syntein anteeks anomus. (Room. 8: 34)
Jesus sitte saneli:
"Vaimo, katso poikaasi,
Joka sinut suojelee!" (Joh 19: 26)
Niin H�n niit� hoitelee,
Jotka H�neen turvaavat,
Ristin alle seuraavat.
Ry�v�rille riemuisan
Saattavi H�n sanoman:
"Tosin t�n��n, sanon m�,
Paratiisiin p��set s�". (Luukk. 23: 43)
Niin H�n viel� riemuittaa,
Autuudesta vakuuttaa.
Kuolon tuskiin tultuaan
Tulisessa janossaan,
Syntein etikan H�n joi, (Matt. 27: 48)
Ilomaljan meille toi,
Uuden liiton kalkista
Juodaksemme autuutta.
Olkaamme siis vaivoissa
Aina lohdutettuina!
Vaikka mailma kiukuitsee,
Sortaa, syytt��, solvaisee,
Meill' on osa ij�inen
Ansiossa Jesuksen.
13.
Tulevaista me etsimme.
Ai, s� k�yh� sielu kurja, kuljetko vain yksin?
Et, vaan Jesus itse kulkee kanssas k�sityksin.
Jesus tahtoo sieluani autuaaksi auttaa,
Syd�nt�ni paratuksi laittaa murheen kautta. (2 Kor. 7)
Jesus antaa pimeyden tulla ylitseni,
Ett� sitte saman lyhdyn otan valokseni. (2 Piet. 1: 19)
Jesus sallii uskolleni koetukset tulla,
Ett� voiton kruunu kallis kerran olis mulla. (Jaak. 1: 12)
Jesus k�skee pysym��n vain H�nen puheissansa,
Ollakseni yksi H�nen oppilapsistansa.
(Joh. 15: 4, 10, 12, Joh. 13: 35)
Kysyk��mme paimenilta, miss' on Jesus viel�!
"Karitsoitaan" -- vastaa he -- "H�n kaitsee ristin tiell�".
Ristin tie on oikea ja kuolettaapi lihan,
Sill� liha himoineen ei p��se taivaan pihaan. (Ilm. K. 21: 27)
Uskoin, toivoin, rakastaen k�yd��n ristin sotiin,
Ja kun sodat p��ttyv�t, niin tullaan taivaan kotiin.
Taivaan koto kaunis olkoon m��r�n�mme meill�,
Niin jo t��ll' on ristin alla riemu murheen teill�.
Kaikkein loppu l�heneepi, matka p��ttyy pian, (1 Piet. 4: 7)
Voiton virtt� laulain siirtyy riemu surun sijaan.
Taivaan portit avattuina ovat meille kohta,
Taivaan sali kirkkahana kunniasta hohtaa.
Uusi maa ja uudet taivaat odottavat meit�, (Ilm. K. 21: 1)
Abraham h�n syliin siell� korjaa v�syneit�. (Luukk. 16: 22)
Hurskauden vaattehilla puettuina saamme
Seurata ja riemulauluin kiitt�� Karitsaamme. (Ilm. K 19: 6-8)
14.
Silloin n�emme
kasvoista kasvoihin.
(S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).
Jumalalle olkoon kiitos:
Olen liitoss'
Kanss' Immanuelini!
H�n mun kallihisti osti,
Yl�s nosti,
Kuolemasta kirvoitti.
Vaan en taida nyt n�in kielin
Enk� mielin
Oikein kiitt�� Jumalaa.
Sinua siis, oi, Jumalani,
Auttajani,
Pyh�n Hengen tavaraa!
Sinua vain, oi, armon Herra,
Jonkun verran
Armos aamukastetta!
Suuret, monethan kuin t�hdet
Ovat n�hd�
Armos vuoret, Jumala.
Joka anoo, ett� s��st�t,
Ett� p��st�t
Synnin siteist' irrallen;
Joka k��ntyy v��ryydest�,
H�ijyydest�,
Jesus, veres virrallen:
Uuden voiman sille annat,
K�siin kannat,
Ett'ei surmaan sy�ksy�
T�ytyis sun, vaan synnin torjuis
Eik� horjuis
My�s pois kulmakivelt�. (Ap. Tek. 4: 11)
Jos ei synnist� saa est��,
Puhtaaks pest�
Herra Jesus verell��n,
Ei H�n saata tulla pahaan
Asumahan,
Vaan m� auttamatta j��n.
Ylk�� vastaan kulkekaamme,
Ostakaamme
�ljy uskon lamppuihin! (Matt. 25: 9)
Suudelkaamme Poikaa viel�, (Ps. 2:12)
Ett'ei tiell�
Hylk�is h�ijyn hampaihin!
Usein t�ytyy mieleen tulla,
Ett� mulla
Paras ik� kuluikin
Muiden mailman lasten kanssa,
Kokonansa
Turhuudessa pahimmin.
Vaan ei muu kuin armo Herran
Vei mun kerran
Elon tielle joukosta.
Portti oli ahdas aivan: (Matt. 7: 14)
Synnin vaivaan
Syd�n tahtoi haljeta.
Silloin hulluksi m� luultiin,
Kun se kuultiin;
Vaan se oli parhaaksein:
K��nnyin tielt� lavialta,
Maailmalta
Pelastin m� syd�mein.
Elin Hengen k�yhyydess�,
N�yryydess�.
El�� tahtoi lihakin;
Uskon kautta Henki voitti,
Armo koitti
Mulle vihdoin kuitenkin.
Eip� Jesus, sielun ylk�,
Tuskaan hylk��
Koskaan uskovaisiaan:
Jos he H�nen luokseen tulee,
H�nt� kuulee,
Niin H�n lis�� armojaan.
Armon Henki kuljettakoon,
Kiiruhtakoon
Matkamiest� matkallaan
Saastaisesta, katoovasta
Maailmasta
Kohden iki kotoaan!
Puhaltakoon purjeesenki
Armon Henki,
Ett� saavun satamaan!
Pid�, Jesus, itse per��,
Yl�s her��
Aaltoja asettamaan! (Matt. 8: 26)
Yli virran auta kerran,
Henki Herran,
Pakolaiset Baabelin, (Ps. 126: 1-4)
Niin soi kiitos suloisella
Kantelella
Kautta koko Siionin.
Tiell' on aivan kirkas veri:
Herran veri,
Josta lapset laulelee.
Karitsan my�s katsehista
Kaunehista
Suloisaan he soittelee.
Niist� sielu riemastuupi,
Kainostuupi,
Niiden s�ihkyyn soentuu.
Ylj�n armo kun on suuri,
Niin h�n juuri
Kasvoillensa kallistuu.
15.
Jesus on minulle el�m�.
Jesus on mun terveyteni,
H�neen, H�neen luotan vain.
H�ness� m� synneist�ni
Pelastuksen varman sain.
Luota keneen tahdot sin�!
Min� luotan H�nehen:
H�n on autuus minullen.
H�n on autuus kautta ajan,
Ajallisen el�m�n.
T�m�n kuolevaisen majan
Kuolemattomaks saa H�n.
Etsi ket� tahdot sin�!
Min� etsin Jesusta,
Rakastajaa rakkainta.
H�n on rakkaudestansa
Aikaa kuollut edest�n',
Yl�snousemisellansa
Antoi toivon el�m�n.
Rukoile ket' tahdot sin�!
Jesusta m� rukoilen:
H�n on apu minullen.
H�n on paras auttajani
Vaivoissa t��n maailman.
H�nen kauttaan tulevani
Toivon iloon taivahan.
Kulje kunne tahdot sin�!
Taivahasen kuljen m�
Raadollisna, k�yh�n�.
Siell� veisaan virtt� uutta,
Kiitt�in aina Jumalaa. (Jes. 35: 6)
Siell� tahdon oikein huutaa,
Jotta taivaat kajahtaa.
Veisaa mist� tahdot sin�!
Jesuksesta veisaan m�;
Armahin H�n yst�v�.
Ei voi oma tieto auttaa
Ahtaan portin l�pitsen,
Ei my�s suuren opin kautta
Siit� p��st� sis�llen.
Kiit� ket� tahdot sin�!
Jesusta m� kiittelen,
Herran armost' iloitsen.
Armo tekee el�v�ksi
Hengellisen vaivaisen;
Henki tekee v�kev�ksi
Kulkemahan taivaasen.
Kulje kusta tahdot sin�!
Minulla on uskon tie,
Jota Pyh� Henki vie.
Kun H�n johtaja on mulla,
L�pi mailman osaan noin,
Taivaalliseen majaan tulla
Eloon autuaasen voin.
Kuolo kulloin tahdot sin�!
Min� kuolen alati: (1 Kor. 15: 31)
Sellaista mun eloni.
16.
He tulevat ilman ansiotansa vanhurskaiksi.
(S�vel: Jag gick mig ut en aftonstund).
Jesuksen kiitos, kunnia!
Mun syntini H�n kantoi,
Minulle soi H�n apunsa,
Anteeksi synnit antoi
Ja armon oven avasi
Ja taivaan mulle lupasi,
Tuon todeks viel� vannoi.
H�n ansionsa taritsi;
En tohtinutkaan ottaa,
Kun valheen henki kuiskaili:
"Ei tuo nyt ole totta".
En uskonutkaan, ett� saan
T�llaisna luottaa Jumalaan
Niin aivan ansiotta.
17.
Siit� me tunsimme rakkauden,
ett� H�n on henkens�
meid�n edest�mme pannut.
Sin� olet, Herra Jesus, rakkauden mehu;
Siksi sielu mielell�ns� rakkauttas kehuu.
Vaan en varsin hyvin mielin saata sit� tehd�,
Ennenkuin S� armostas suot rakkauttas n�hd�.
Ah, siis anna rakkautes tulla mulle ilmiin;
Vie mua paikkaan, josta saan sen n�hd� uskon silmin.
�l� minuun viheli�iseen, rakkain Jesus, suutu,
Vaikka multa vaivaiselta rakkautta puuttuu!
Totta suurest' armost' aina rakastatkin mua.
Herra Jesus, auta, ett� rakastaisin Sua
Sielusta ja mielest� ja koko syd�mest�,
Vaikka itse alinomaa tahdon tuota est��!
Sin� olet rakastanut mua kuoloon asti,
Rakastat nyt viel� yh� aivan hartahasti.
Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta
Milloin mahdan siihen m��r��n saada vapautta,
Ett� koko syd�meni Sulle saatan antaa,
Tieni, kulkun', el�m�ni, kaikki huomaas kantaa;
Ett� tyydyn rakkautees, jos se minne ik��n
Veis mun, ett'en itselleni en�� el�isik��n? (1 Piet. 4: 1, 2)
Usein tiesi luonnolleni kamalaksi n�ytt��; (Jes. 55: 8, 9)
Vaan sen kaiken mielit minun hyv�kseni k�ytt��.
Herra Jesus, anon, ett� tahdot Henkes kautta
Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa!
Tee Sun rakkautes mulle oikein tuttavaksi,
Kirkasta se syd�mess�n' aivan kirkkahaksi!
Rakkaudestas, Herra Jesus, olkoon kiitos Sulle!
Kuuliaisuutta uutta Sua kuulemaan suo mulle!
18.
Kamalaa iloa.
Kussa synti on suureksi
tuttu, siin� on armo
yl�npaltiseksi tuttu.
Jesuksen kuolo katkera
On mulla ilon aiheena.
My�s iloitsen, kun tied�n sen,
Ett' olen suuri syntinen.
Nuo ilot kaksi kamalaa
Minua aina lohduttaa.
Kuolosta Herran kuitenkaan
En iloitse m� suorastaan,
Vaan siit�, kun m�, kahleihin
Tuomittu vanki helvetin,
Vapaaksi tulla kokonaan
Jesuksen kuolon kautta saan.
Kun etsein, kuka auttaa vois,
Ei luista tauti mennyt pois;
Ne poltti kuin luut Davidin: (Ps. 32: 3, Ps. 38: 3)
Niiss' oli myrkky helvetin.
Mut kallis veri Jesuksen
Paransi luut ja ytimen.
Minusta oli ihme vaan,
Ett' autuaaks n�in tulla saan,
Kun synnit oli kauheat
Ja rikokseni raskahat.
En voinut sit� uskoa,
Ett' oli mulla auttaja.
My�s sit� ihmettelin niin,
Kun Jesus tulee syntisiin
Ja heid�n kanssaan sy� ja juo (Luukk. 15: 2, Ilm. K. 3: 20)
Ja avun ahdistukseen tuo;
Ei kenk��n saata ilmoittaa,
Kuin suuresti se lohduttaa.
Se ihmeisin on asia,
Kun rakasti H�n minua
Jo, kun en viel� ollutkaan
Maailmaan t�nne tullutkaan; (1 Piet. 1: 20)
Enks siis voi H�nen minua
Nyt rakastavan uskoa!
Lunastusty� mun Jesuksein
On aina uusi sielullein;
Siis enemm�n kuin maailmaa
M� H�nt� tahdon rakastaa
Ja kiitt�� H�nt� hartaasti
Nyt t��ll�, sitten ij�ti.
19.
Min� tahdon teit�
j�lleen n�hd�.
Koska lupaat, armaan,
Niin S� tulet varmaan (Ap. Tek. 1: 11)
Viem��n minua
Kerran kotia,
Kallis Jesukseni,
Apun', autuuteni,
Toivon', eloni,
Rikkauteni.
20.
Autuaat ovat, jotka eiv�t
n�e ja kuitenkin uskovat.
H�n, Jesus, on alku, (Ilm. K. 1: 8)
Ja Jesus on polku; (Joh. 14: 6)
Sit� polkua kuljen m� n�in (Joh. 10: 9)
Ijankaikkista kotoa p�in.
Ja verens� kautta
Mua aina H�n auttaa,
Kun huudan: "Jo min� nyt j�in!"
Kun h�t� on mulla,
H�n tiet�vi tulla,
Virvoitusta tullessa tuo,
Ja siit� mun sieluni juo.
Mull' on toivo ja pelko,
Kun ei n�y polku,
Jos H�n sit� n�hd� ei suo.
M� murhehdin sit�,
Ah, kuinka m� pit��
Voin tallella sen tavarain,
Kuin Jesukseltani sain.
Se -- oi! -- pian puuttuu:
Taas kaikki nyt muuttuu
Mun toivoni pelvoksi vain.
M� uudesti pyyd�n,
Ja Jumalan syd�n
On valmis lahjoittamaan:
Siis uuden armon m� saan.
Ja -- oi suloisuutta! --
Kun Henke� uutta
Taas pyyd�n, jo senkin m� saan.
Me rukoelkaamme!
Voi, valvoa saamme,
Ett'ei Henki se sammuisikaan,
Elon tiet� kun matkustetaan!
On tien joka haara,
T�ys pauloja, vaaraa
Siis valppahat olkaamme vaan!
Se tie, se on kaita; (Matt. 7: 14)
Siis, sieluni, laita
Vapistuksella, pelvolla niin, (Fil. 2: 12)
Ett'et joutuisi eksyksiin!
Sua saatana, liha
Niin suuresti vihaa (Ilm. K. 12: 12)
Ja pyyt�v�t kiusauksiin.
Ei maailma j�tt��
Voi viettelem�tt�
Tielt' el�m�n sieluakaan,
Kaikk' ottais allensa vaan.
Jokainen nyt luulee:
"Kyll' autuaaks tulee",
Vaikk'ei ole uskoakaan.
On -- uskoa Juutaan;
Niin moni nyt suutaan
K�ytt��pi sen kerskumiseen
Vaan synniss' on ehtimiseen.
Se on Jesusta myyd�.
Moni ei edes pyyd�
Mit� Juudas palkinnokseen. (Matt. 26: 15)
Vaan harvassa huomaan
Nyt uskoa Tuomaan:
H�n pelk�si toivoessaan,
Kun ei n�hnyt Jesustaan.
Mut pelvon sen voitti
Se usko, mi koitti,
Kun haavoja koski h�n vaan. (Joh. 20: 24-29)
21.
Juomarin ei pid� Jumalan
valtakuntaa perim�n.
Kristityn vain nimi kyll�
Kullakin on kristityll�:
Mutta kristillisyys kuoli, (1 Piet. 4: 3)
Siit' ei kenk��n juuri huoli;
Nyth�n se jo viinan kanssa
Haudataankin kokonansa.
Etk� ole n�hnyt heit�,
Kuin he kulkee harhateit�?
Milloin ruumis hautaan kannetaan,
Silloin viinaa juoden iloitaan, (Jes. 5: 11, 22)
Vaikka sielu joutuu helvetin
Tulij�rven iki vaivoihin!
22.
Minun lampaani kuulevat minun ��neni.
Monet m��kiv�iset ei
Ole oikeat lampaat:
Petos, myrkky mieless�,
Suussa suden hampaat.
Lampaan ulkomuotoa
Yll��n vain he kantaa;
Vaan ei Jesus saanutkaan
Syd�nt' uutta antaa. (Matt. 7: 15-20)
Syd�n uusi uudistaa
Mielen kokonansa,
Todistaapi muille my�s
Olemisestansa.
Itsess��n on k�yh�, ken
El�� Jesuksessa.
H�n ei en�� el�kk��n
Itsehurskaudessa.
H�n vain el�� armosta,
Jonka Jesus antaa.
Tarpeistaan h�n pyynt�ns�
Jesukselle kantaa.
Oikeat lampaat Jesuksen
Kulkee taivaan tiell�;
Jesus heiss� todistaa
El�v�ns� viel�.
Oikeat lampaat Jesuksen
eiv�t pid� vihaa;
Siks ei sois he muidenkaan
Palvelevan lihaa.
Oikeat lampaat Jesuksen
El�� uskostansa;
Lausuvat my�s totuuden
Uskon-elostansa.
Oikeat lampaat Jesuksen
Ovat muista hullut;
Heit' ei tunne muu kuin vain
Samaan tilaan tullut.
Oikeat lampaat Jesuksen
Saavat viisauden
Itse Jesukselta ja (Luukk. 21: 15)
Mielen jalouden.
Oikeat lampaat omast' ei
Huoli kunniastansa,
Antavat sen mielell��n
Tavaransa kanssa.
Oikeoilla lampailla
Jesuksen on mieli; (1 Kor. 2: 16)
Sen he tuntee mieless��n,
Siit� puhuu kieli.
Oikeat lampaat laulavat
Yksinkertaisesti
Jesukselle kiitosta
Ynn� vakaisesti.
Pett�� eiv�t osaa he:
Pyh� Henki auttaa
Heit� lauluun Jesuksen
Kalliin ansion kautta.
Laulua he tarvitsee
Riemuksensa t��ll�,
Taivaan tiet� kulkeissaan
Surun sumus��ll�.
Mont' on murheen alhoa,
My�skin tulee joki
Venheet�n ja sillaton
-- Yli t�ytyy toki!
Moni my�skin laulaa, ken
Omin venein kulkee;
Mutta laulu loppuu, kun
Herra oven sulkee.
Mutta Herran valitut
Kaupungissa taivaan
Voiton virtt� veisaavat
Ihanasti aivan. (Ilm. K. 19: 6, 7. Ilm. K. 7: 9, 11)
Jesus, Pyh� Henkes suo,
Joka mua auttaa
Lastes seuraan suloiseen
Veres voiman kautta!
Suo mun taivaan salissa
Sua kiitt�� sitten
Kanssa kaikkein valittuin
Ynn� enkelitten!
Teille, lapset Jesuksen,
Yhteisesti sanon,
N�yrimm�sti armoa
Is�lt�mme anon.
23.
Me voitamme H�nen kauttansa,
joka meit� on rakastanut.
Sovinnosta soittaen,
Herran Hengell' voittaen
Maahan ly�k��mm' maailma,
Survokaamme saatana!
Meit� Jesus johdattaa,
Neuvoo, auttaa, vahvistaa.
Niin on kukin n�kev�,
Ett' on veri v�kev�
Niiss�, jotk' on halussa
Niinkuin ennen alussa.
Rohkeasti, riemuiten
Sodi, lauma piskuinen!
Min� veisaan iloiten:
Siit� ilost' iloitsen,
Jok' on Jesuksessani
Mulla, yst�v�ss�ni.
Jos sen muutkin tiet�isi,
Samaan riemuun rient�isi.
Osan, edes pienen vain,
Ottaisi he ilostain. --
Syd�mess� uskovain
Asuu, johtaa Jesus vain. (Joh. 14: 23)
Paljon on se sanottu,
Mutta totuus puhuttu.
En m� mailman ilosta
Huoli ilman Jesusta.
Itse helvetiss� en
Syliss' itke Jesuksen. (Room. 8: 38 39. Ap. Tek. 2: 27)
Joka H�net omistaa,
H�n sen tiet�� todistaa.
Eija! Mutta tavara
Jesuksess' on avara.
Maailma on ahdas, vaan
Tuosta en m� huolikkaan.
Ihmiset saa ahtaaks t��n:
Jumalist' ei k�rsikk��n.
Et s�, mailma, minulta
Ensink��n saa kiitosta.
Siit� kiit�n taivaassa,
Ett� p��sin sinusta.
Iloitse s� t��ll� vain!
Mull' on ilo Herrassain.
Mailma el�� uskossaan,
Kehuu siit� kulkeissaan,
Huolimatta h�d�st�
Sek� liiton verest�.
Itse olet, ihminen,
Kadotuksees syyllinen.
24.
T�m�n maailman jumala on
uskottomain taidot sovaissut.
Itse olet, ihminen,
Syyn� kadotuksees,
Jos et turvaa Jesukseen (Joh. 3: 18, 36)
Vaan sun parannuksees.
Jos s� turvaat uskoon
H�neen, niin H�n auttaa
Ja sun syntis anteeks suo
Kuolemansa kautta. (Ap. Tek. 6: 31. 1 Joh. 1: 7)
Vaikka vasken hele�n
Lailla ��nes soisi;
Vaikka uskos ihmeit�
Paljon tehd� voisi; (1 Kor. 13: 1, 2)
Vaikka paljon pyyt�isit,
Jos et armost' ano, --
Niin ei tekoos, pyynt��s H�n
Amentansa sano.
Yksi turvaa Jesukseen
Ilman katumusta,
Toinen uskomatta vain
Tekee parannusta.
N�in nyt jumalisuus on
Juuri jutuks tullut;
Joiss' on Henki Jumalan,
Ne on muista hullut. (1 Kor. 2: 14)
Vihdoin viepi perkele
Silm�tkin pois p��st�: (Luukk. 22: 31)
Silloin tiedottomaksi
Tullaan niinkuin h��st�.
Himohauhalt' toisellen (4 Moos. 11: 31-34)
Moni kokee juosta,
Sy�ksee sielun ij�isen
Kuolon hautaan tuosta.
25.
Her�j� sin�, joka makaat,
ja nouse kuolleista, niin
Kristus sinua valaisee!
Her��, her��, �l� makaa;
Nouse, k��nny Herran luo!
Nouse, ole valpas, vakaa,
Ett'ei nielis synnin suo!
Armon ajan suloiset
P�iv�t, hetket viimeiset
Ovat viel� k�dess�s,
Ij�isyys on edess�s.
Ij�isyydest� ei kukaan
Ole koskaan palannut,
Sit� toivonut vain hukkaan;
Sen on Jesus sanonut. (Luukk. 16: 26)
Sill� n�in on s��detty:
Kaikk' on sinne j�tetty.
Se on p��t�s Jumalan,
Muuttumaton ainian.
26.
Vanhurskaan pit��
el�m�n uskosta.
Jos s� Hengen uutisista
T��ll� maistat suloisista,
Pid� mit� sulla on!
Ett'ei kruunuas vie kukaan,
Ett'et itse joudu hukkaan,
Pid� mit� sulla on! (Ilm. K. 3: 11)
Tuomari on tulossansa
Kaikkein pyhiens� kanssa. (Juud. 1: 14)
Pid� mit� sulla on!
Joka k�tens auraan laskee,
Kynt��kkin sen Jesus k�skee. (Luukk. 9: 62. 2 Tim. 2: 5)
Pid� mit� sulla on!
Syv��n kynnett�m�n pit��,
Sitte siemen juurtuin it��. (Matt. 13: 5, 6, 20, 21)
Pid� mit� sulla on!
Kyll� silm�t kyyneli�
Vuotain kastaa siemeni�. (Ps. 126: 5, 6)
Pid� mit� sulla on!
Herran ijest� ken kantaa,
Sille voimaakin H�n antaa. (Matt. 11: 29, 30)
Pid� mit� sutta on!
Keng�t jalkaan taivaan tiell�
K�yville H�n lupaa viel�. (Luukk. 15: 22)
Pid� mit� sulla on!
Sormuksen my�s sormeen antaa: (Luukk. 15:22)
N�in he Hengen lahjat kantaa.
Pid� mit� sulla on!
Pid� lamppus palamassa,
Ole valpas valvomassa! (Matt. 25: 1-13)
Pid� mit� sulla on!
Pense�n, jok' uinahtaapi,
Jesus suustaan oksentaapi. (Ilm. K. 3: 16)
Pid� mit� sulla on!
Valvo siis ja rukoele! (Luukk. 21: 36)
Itse H�n niin kehoittelee.
Pid� mit� sulla on!
Tiet�m�tt� tulee hetki,
Milloin alkaa kuolon retki.
Pid� mit� sulla on!
(1 Tess. 5: 2, 3. Matt. 24: 42-44.
Ilm. K. 3: 3. Luukk. 21: 35)
Vaan ken rupee rukoukseen,
Ruvetkoon my�s parannukseen. (Matt. 15: 8)
Pid� mit� sutta on!
Eih�n paitsi parannusta
Herra kuule rukousta. (Jaak. 4: 3)
Pid� mit� sulla on!
Pahaks sanoi aikaa Paaval'
Pahempi se t�ll� haavall'.
Pid� mit� sulla on!
(Es. 5: 16. 1 Tim. 4: 1. 2 Tim. 3: 1-8)
Pahempi se ihmisist�,
Jotka eiv�t huoli mist��n.
Pid� mit� sulla on!
Parannusta ei tee kukaan, (2 Piet. 3: 3)
Armon aika kuluu hukkaan,
Pid� mit� sulla on!
Monta ajalla nyt t�ll�
Eksyy opill', el�m�ll�. (Matt. 24: 11, 24-26)
Pid� mit� sulla on!
Uskovia -- kyll' on noita,
Vaan niin harvat oikeoita. (Jaak. 2: 19, 26)
Pid� mit� sulla on!
Monta kuolee uskossansa
Vaan ei el� uskostansa. (Habak. 2: 4)
Pid� mit� sulla on!
Moni kuolee himoissansa,
Kun ei eroo himoistansa.
Pid� mit� sulla on!
N�in jo t��ll� el�iss�ns�
Lopettaa h�n el�m�ns�. (Jaak. 1: 15. Room. 6: 23)
Pid� mit� sulla on!
37.
Ei jokaisen, joka sanoo minulle: Herra, Herra,
pid� tuleman taivaan valtakuntaan.
Ei niin huonoa,
Halpaa, vaivaista,
Jok' ei Jesuksen
Kelpaa taivaasen. (Matt. 5: 3)
Surutonna vaan
�l� luulekkaan
Sinne p��sev�n
Pahan, ilke�n! (Ilm. K. 21: 27)
Se on uskon ty�,
Joka maahan ly�
Vihollisiaan
Hengen miekoin vaan. (Es. 6: 17)
J�rjen oma tie
Taivaasen ei vie;
Sill� maailmaa
J�rki rakastaa. (1 Joh. 2: 15)
Vaan ei uskoa
Ole kaikilla,
Jotka luulossaan
Ovat uskossaan.
Monet luulevat,
Ett� uskovat;
Vaan ei tuomiollaan
Herra tunnekkaan. (Matt. 7: 22, 23)
28.
Jolla Jumalan Poika
on, h�nell� on el�m�.
Onneton on k�si se,
Joka luottaa lihaan,
Kun ei liha himoineen
P��se taivaan pihaan. (Jer. 17: 5, 7. Ps. 118: 8)
Sill� liha himoitsee
Aina Henkee vastaan. (Gal. 5: 17)
Lihan himo vieroittaa
Sielun Jumalastaan.
Mutta meid�n menomme
On jo taivahissa (Fil. 3: 20)
Eik� en�� huviaan
L�yd� katoovissa.
Mailma kaikki katoaa
H�nen himoinensa. (1 Joh. 2: 17)
Pian huonon lopun saa
H�nen suuruutensa.
Vaan se, joka Herrassa
El�� ja my�s uskoo,
H�nelle on koittanut
Taivaan aamurusko.
Aamuruskon per�st�
Alkaa uusi p�iv�:
Iloon synnin h�d�st�
P��st��n; surut j�iv�t. (Ilm. K. 21: 4)
Usko armost' el�v�s
Viel� kuollessaskin!
Jesus on sun el�m�s
J�lkeen kuolemaskin. (Joh. 11: 25)
T�ysin t�ytti Jesus lain,
Kun H�n tuli lihaan; (Matt. 5: 17, 18. Room. 10: 4)
Min�kin siit' osan sain;
Leppyi Is�n viha.
Kolme t��ll� todistaa:
Henki, vesi, veri: (1 Joh. 5: 8, 11)
Jesus minut omistaa,
Sielu taivaan perii.
Teurastettu Karitsa,
Kiitos Sulle aina! (Ilm. K. 5: 12)
Synnit ei nyt minua
En�� yht��n paina.
29.
Joka tahtoo maailman tiet�v� olla,
h�n tulee Jumalan vihamieheksi.
(S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).
Mailma, sinust' eron ottaa
Tahdon, jotta
Et s� pett�is minua.
Erokirjas on jo tehty,
Kun on n�hty
Sulla sulaa petosta.
Sin� etsit maailmasta
Katoovasta
Itsellesi iloa;
Paras riemu olis mulla,
Jos m� tulla
Eroon voisin sinusta.
Sin� itses koristelet,
Peseskelet;
Min� pesen kyynelin.
Jumala ne leiliins lukee, (Ps. 56: 9)
Minut pukee
Hurskauden vaattehin. (Luukk. 15: 22)
Kunniassas kuljet sin�,
Mutta min�
Pyyd�n sulta pilkkaa vain.
Elon ehtoo kohta tullee;
Silloin mulle
Kunnian suo Jumalain.
30.
Henki on se, joka el�v�ksi
tekee, ei liha mit��n auta.
(S�vel: Sun haltuus, rakas Is�ni.
" Kun aamull' uuden p�iv�n n�en).
Niin moni taivaan-toivonsa
Kadotti kuolon virrassa,
Piteli kyll� poveaan,
Ei l�yt�nyt vaan ollenkaan.
N�in taivaan portist' taivaan tie
Helvettiin viel� monta vie.
Voi uskoa kavaltavaa,
Mi sielun viimein kuolettaa!
Se Jesuksess' ei el�nyt
Eik' elossa siis s�ilynyt.
Ei tullutkaan se kuulosta
Vaan varsin harhaluulosta. (Room. 10: 17)
Siis kukin koetelkohon,
H�ll' usko el�v�k� on;
Sill' ilman uskon henke�
Ei usko ole el�v�. (Joh. 6: 63)
Ei kuollehella uskolla
Saa ijankaikkist' autuutta. (Jaak. 2: 14, 20, 20)
Jos rakkaus on uskon my�t',
On siin� my�skin hyv�t ty�t. (1 Joh. 3: 17, 18)
Jos Jesuksess' on el�m�,
Niin usko my�s on el�v�,
Ja Henkikin sen todistaa. (Room. 8: 14-16)
Ah, autuas, ken Hengen saa!
Ei oma elo el�t�:
Ei siin� ole henke�.
Ken hylk�� Hengen Kristuksen,
Se menee Herran ohitsen.
Omiinsa hukkuu kuollessaan,
Ken t��ll' ei huku omistaan.
Ei Jesuksess' saa el�m��,
Jos kaikki oma pois ei j��. (Matt. 22: 11-13)
31.
Ei yhdess�k��n toisessa ole autuutta.
(S�vel: Etk�s ole, ihmisparka).
Vapaakaupunkihin viiteen (5 Moos. 19: 1-10)
-- Kanssa niitten
Rient�k��mme kiirehin,
Jotka l�ysi lunastuksen,
Pelastuksen --:
Jesuksemme haavoihin! (Jes. 53: 5)
Sill� kuolo kolmenlainen,
Uhkaavainen
Ompi muutoin osamme, (Room. 6: 23)
Vihastuupi kovin kerran
Henki Herran,
Kun ei muutu mielemme.
Kuolo pian silloin tulee,
Kun en luule,
Armon ajan lopettaa;
Tuomion pit�� pian aivan
Herra taivaan;
Raamattu sen opettaa. (Matt. 24: 36-51)
Ei nyt en�� ole aikaa
T�ss� paikkaa
Pahuudessa paatua:
Nyt on aika synnin suosta
Nousta, juosta,
Kalliolle kohota. (Room. 13: 11, 12)
Ainoastaan h�t�isi�,
Rient�vi�
Auttaa Herra armoineen;
Niit�, jotka tuskissansa
Jesustansa
Itkein etsii avukseen. (Ps. 50: 15)
Sill� ne on sopivaiset,
Kelpaavaiset
Saamaan h�lt� apua,
Jotka uskoin isoo, janoo,
Kaipaa, anoo
Syntein anteeks saamista.
Herran kalliin veren hintaa
Niiden rinta
Silloin saapi tuntea;
Silloin on he Golgatassa
Katsomassa,
Kuinka kuolee Karitsa.
Pyh�n Hengen saa he siell�
Sitte viel�,
Joka varmaan vakuuttaa,
Ett' on t�ysi maksu tuotu,
Anteeks suotu
Kaikki, mik� rasittaa.
Silloin sielu riemuin huutaa
Eik� muuta
Saata pyyt�� riemuissaan;
Silloin elon virran juovat
Vett� tuovat,
Sulut kaikki avataan.
Kalliosta autuutemme,
Jesuksemme
Kyljest� ne virtaavat. (1 Kor. 10: 4)
Elon vett� pakolaiset
Parkuvaiset
Riemuin niist� nauttivat.
Anoa ja avuks huutaa
Tulee, muuta
T�ss� viel� tarvitaan.
Oma viisaus on tiell�.
Pyyd� viel�:
Jesus, joudu auttamaan!
Rakas Jesus, revi rikki,
Halki, poikki
J�rjen juonet kaikkineen!
Pyh� k�tes perustakoon,
Varustakoon
Minut kaikkeen hyvyyteen!
Pyh� k�tes pelastakoon,
Puhdistakoon
Mua aina pahasta!
Suo sun kylkireik�s olla
Aina mulla
Sielun suoja suotuisa!
Siell� se kuin kyyhkyl�inen
Lent�v�inen
Levon, turvan l�yt�� n�in.
Anna my�s Sun jalkas viel�
Taivaan tiell�
Aina k�yd� edell�in!
Sill� se on varma, ett�
Ei se pett��
Voi, ei my�s vie eksym��n;
Se vie suoraan kaikkialla,
Polkee, tallaa
Rikki vanhan k��rmeen p��n. (1 Moos. 3: 15)
K��rme -- niin, tuo tahtoo totta
Vallan ottaa;
Herra Jesus tappaa sen. (Ilm. K. 12: 9 ja 20: 10)
Hartaasti, oi, sielu, siit�
H�nt� kiit�!
Halleluja riemuiten!
32.
T�m�n nykyisen ajan vaivat
eiv�t ole sen kunnian vertaa.
Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli;
Vaan kun min� p��sen taivaasen, niin riemuun aukee kieli.
(Ps. 126: 1-3)
Sidottuna kieleni t��ll� on ja kahlittu sangen kovin;
Vaan kyll�p� kahleet aukenee, kun p��sen taivaan hoviin.
(Jes. 35: 6)
Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen t��ll� viel�;
Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siell�.
(Ilm. K. 21: 23)
Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa.
Odottaos, sieluni, hiukan vain, nyt ylk� jo saapuu kohta!
(Ilm. K. 3: 11; 22: 30)
33.
Ell'ette k��nny ja tule niinkuin
lapset, niin ette suinkaan tule
sis�lle taivaan valtakuntaan.
Mieli mull' on kirjoittaa
Lasten n�yryydest�.
Ket��n ei voi pahentaa
Puhe suinkaan t�st�.
Rakas sielu, neuvoa
Vapahtajan kuule!
Herran omaa puhetta
Turhaks �l� luule!
Lasten mielt� tuntemaan
Pyyd� Hengen valo;
Heist� opi ainiaan
Kuulijaisuus jalo!
Jotk' ei viel� vastahan
Ota pahennusta,
Viittaa tielle taivahan,
Kun teet parannusta.
Jos et muutu mielelt�s
Lapsen kaltaiseksi,
N�yr�ks, siivoks, itsess�s
Hyv��n haluiseksi;
Pahassa jos paadut vaan,
Makaat synnin unta:
Osakses ei tulekkaan
Taivaan valtakunta.
T�ten Jesus selitt��, (Matt. 18: 1-4)
Selitys se sopii.
K�sit�, oi, sielu, t��,
Lasten tavat opi!
Parhaimmaksi n�yryyden
Tahtoo Jesus n�ytt��,
Tavat hyv�in lapsien
Ohjeeks siihen k�ytt��.
Ett� lapset n�yr�t on,
Senh�n n�hd� mahdat.
N�yryys saattaa suosion (1 Piet. 5: 5, 6)
Sit� jos s� tahdot,
Suostu ensin Jumalaan,
Ett� H�nt� halaat,
N�yryydess� ainiaan
Herran per��n palat!
* * *
Lapsista s� n�yryytt�
Kahdell' lailla opi!
Katso ensin _k�yhyytt�_!
Seh�n oikein sopii:
Alaston ja vaivainen
Laps on puolest' luonnon,
Pesem�t�n, saastainen,
Tilan saanut huonon.
Is�n, �idin rakkaus
Tahi tuttavitten
Onpi lapsen holhomus:
Lapsi s�ilyy sitten;
Mutta muutoin kuolemaan
Raukka n��ntyy aivan --
Sin� samoin surkeaan
Turmeluksen vaivaan.
Mutta sua armahti
Taivaallinen Is�,
Puolehes^ katsahti,
Antoi armon nis��,
Verell� sun virutti, (Es. 5: 26. 1 Joh. 1: 7)
Vaattehella peitti, (Hes. 16: 4-14. Luukk. 15: 22)
Armostaan sun uudisti,
Syntis kauas heitti. (Jes. 1: 18)
T�ss' ei oma ansio
Mill��n lailla auta:
Synnin palkka tuomio,
Syv� kuolon hauta. (Room. 6: 23)
Mit� lapa my�s ansaitsee,
Kehdossa kun makaa?
Mill� h�n sen palkitsee,
Joka hyv�� jakaa?
Laps on viel� voimaton:
Itse��n ei nosta.
On my�s sangen saamaton:
Tarpeitaan ei osta.
Vallan rakkaudesta
H�n ne kaikki saapi.
Samoin sielu armosta
Armon omistaapi. (Joh. 1: 16)
Omasta ei voimastaan
Koskaan k��nny ket��n.
Jumala vain armostaan
Parannukseen vet��. (Joh. 6: 44)
Uskon voiman Jesus suo
Niille, jotka pyyt�� --
Raadollisille, kun nuo
Tuntee monta syyt�.
Lapsist' ensin oppios
N�yryytt� siis t�t�:
Armo usko! Ansios,
Koko itses j�t�! (2 Tim. 1: 9. Es. 2: 9)
Is� meill' on taivaassa
Rakkauden l�hde;
H�n voi auttaa vaivassa
Poikans ansion t�hden. --
* * *
Toinen armas opetus
N�yryyteen on sitten
Lasten n�yr� anomus
Luona vanhemmitten,
Kun he pyyt��, valittaa,
Asiansa laatii
Ynn� tinkim�tt� saa,
Mit� tarvis vaatii.
Laps on yksinkertainen
T�ss� n�yryydess��n,
L�yt�� aina vertaisen
Vaikka k�yhyydess��n,
Korota ei itse��n
Yli vertaistensa,
Pit�� n�yr�n tavan t��n
Iloks omaistensa.
Lapsi uskoo kaiken sen,
Mit� vanhin sanoo,
Ilmoittaa my�s tarpehen,
Mist� syyst� anoo,
N�l�n, janon tunnustaa,
Kuumat, kylmyydetkin, --
Silloin ruokaa, juomaa saa
Varjon, vaattehetkin.
Ymm�rr�th�n nyt jo nuo
Ilman selityst�.
Halun kai ne sulle tuo,
Hyv��n mieltymyst�,
Halun Herraan uskomaan,
Mielen H�lt� pyyt��
Tarpeet kaikki kohdastaan?
Ep�ilyyn ei syyt�.
Tarpees tyyni ilmi tuo,
Uskoin ano niit�!
Armo-istuimen k�y luo! (Hebr. 4: 16)
Ei H�n suutu siit�.
Vaikka anot ahkeraan,
Halus tunnustatki,
Tylyst' ei H�n vastaakkaan,
Armonsa suo ratki.
Seuraa, seuraa, syntinen,
Taivaan tiell� lasta!
Vaivaiselle k�yh�llen
On se mielukasta.
Syd�mest� murheinen
Vilppi� ei kanna;
K�y siis tiet� autuuden,
Synti yl�n anna!
Kanna syntis Herralle,
�l� yht��n peit�;
Tuomioon sun saattaa ne.
�l� niit� heit�
Lymyyn pois vain selk�s taa:
Niill' on monta jalkaa;
Pian sun ne saavuttaa,
Vallan ottaa alkaa.
Lasten esimerkkihin
K��nny syd�mest�!
Kuka k��ntyy pikemmin
Kuin laps v��ryydest�,
Jos h�n vain saa aikanaan
Nuhdeneuvon jalon?
Sin� samoin k��nny vaan
Kautta armon valon!
Nuhteet erinomaiset,
Neuvot, manaukset
Antaa Herra vakaiset
Ynn� liikutukset. (2 Tim. 3: 16)
�l� mielt�s paaduta, (Ps. 95: 8)
Kuule Herraa taivaan!
Jos et kuule, joudutpa
Ij�isehen vaivaan.
Laps my�s kurituksellen
Alttiiks itsens antaa,
N�yrin mielin is�llen
K�teen vitsan kantaa,
Vikaa anteeks anoopi
Vanhemmilta viel�,
Kyyneliss� kylpeepi
Vaan ei vitsaa kiell�.
Ansaitsethan sin�kin
Vitsaa Jumalalta; (Ps. 130: 3)
Pyyd� p��st� kuitenkin
Vihan vitsan alta; (Ps. 6: 2. Ps. 143: 2)
Kanna vitsa Herrallen,
Tuomit' itses anna:
Ei sua rankaistuksehen
Ansios mukaan panna. (Hebr. 12: 5-11)
Ano, ett� armoa
Kurja sielus saisi,
Kauhun sijaan sinua
Herra riemuittaisi
Is�llisell' armollaan
Kurituksen j�lkeen
Eik� armon-oveaan
Panis sulta telkeen.
Hyvyytehen holhoa
Tule aina lasta, (Matt. 18: 5)
Tarkoin h�nt� varoa,
Ett'ei maailmasta
Pahennusta n�kem��n
Sattuis vaarallista (Matt. 18: 6-14)
Eik� pahaa tekem��n
Ilman holhomista.
Tarvis on my�s sielulles
Herran holhousta,
Ett� saisit onnekses
Hengen hallitusta.
Jesus, joka sieluista
Pid�t hell�n huolen,
N�yriks lapsiks opeta,
Ved� kotipuoleen!
34.
Juudas.
Mit� antaa ihminen
Sielunsa lunastukseksi?
Voi, kuin nekin vaarass' on,
Jotk' on tulleet armohon!
Jumalan jo Juudaskin
Hyvin tunsi kyll�kin,
Vaan kuin v�h��n rahaan h�n
H�net suostui my�m�h�n! (Matt. 26: 15)
Ah, voi! Rahan rakkaus
Onpi sielun kadotus.
Maksun varsin pienen vain
Juudas sielustansa sai,
Takaisin h�n senkin vei,
Sieluaan ei saanut, ei.
Viel� mieli monella
On kuin juuri Juutaalla:
Pyyt�� pett�� Jumalaa
Mutta sielun kadottaa
Rahaa rakastaessaan,
Riistaa ahnehtiessaan.
Moni hy�rii, py�rii vaan,
Kuolevan ei uskokkaan
T�n��n, t�n� vuonnakaan,
Sit' on huono muistamaan,
Mutta muistaa maailmaa,
Kokoo t�nne tavaraa.
Moni, miten Juudaskin,
Tavaransa takaisin
Maailmalle lahjoittais,
Jos niin avun sielu sais.
Mailma vastaa h�nellen
Kuten papit Juutaallen:
"Mit� siihen tuleekaan,
Katso itse�si vaan!"
Murhe tulee suuremmaks,
Mailma sangen kamalaks.
Viimein tulee kuolema,
Hirtt�� murheen nuoralla. (Matt. 27: 3-5)
35.
�l� k�y tuomiolle
palvelijas kanssa!
M� olen suuri syntinen
Ja rikon Herraa vastaan.
En muuta saata tehd�, en,
Kuin pahaa ainoastaan,
Sent�hden luodut p��lleni
Kovasti kaikki kantaa.
Ei auta hyv�t tekoni.
Kanteensa saatan' antaa;
H�n lausuu: "Herra Jumala,
Tuomitse paha palvelija
Seuraani kadotukseen,
Ij�iseen ahdistukseen!
Kuvasi pois h�n vaihetti,
Katalan kaupan teki,
Synneiss� oikein lainehti,
Vaikk' kiivautes n�ki".
Ja taivaat, t�hdet kantelee
Mun p��llen'. p�iv� sanelee:
"S�teeni sulle jalon
Toi l�mpim�n ja valon".
Maa, vesi, ilma sanovat:
"Tarpeekses meilt� tulivat
Sinulle ruoka, juoma,
Tuhannet lahjat kaikki muut
-- Ne kukin Luojan luoma --,
El�imet kedon, yrtit, puut
Sun palveluksees suotiin,
S� niiden herraks luotiin.
Vaan v��rin k�ytit valtasi;
Siis h�vitk��n se per�ti!"
Ja tuli tuima anoo:
"H�n poltettakoon minussa!"
Kaikk' ilman tuulet sanoo:
"H�n meiss� saisi kulua."
Maa, meri ahnas janoo
Ja nielis kokonahan
Kuin Koran joukon pahan. (4 Moos. 16: 1-35)
Ah, kunne kurja kuljenkaan,
Ah, kussa avun, armon saan?
36.
Ei yksik��n el�v� ole
vakaa sinun edess�s.
En paeta
Voi, Jumala,
Kun uhkaa lakis pyh�. (Nah. 1: 6)
Mun n�et l�sn�, kaukana,
Mun tieni tunnet yh�. (Ps. 139: 1-12)
En seisoa
Voi vakaana
Edess� Herran hurskaan.
Mua armahda, oi Herra!
M� vapisen,
Kun katselen,
Kuin syntej� on mulla;
Jos vaikka kuinka tahdon, en
Voi lohdutetuks tulla.
Ne kirjassas
On muistossas
Jokainen j�rjest�ns�.
Mua armahda, oi Herra!
Kenenk� saan
M� auttamaan
Nyt t�ss� tuskassani?
Rintaani kyll� ly�n m� vaan (Luukk. 18: 13)
En p��se pahastani.
Ah! Surkeus
Ja ahdistus
Syd�nt� sangen vaivaa.
Mua armahda, oi Herra!
Oi, Is�ni,
S� Poikasi
Soit edest�ni kuolla.
Ah, ole aina kanssani,
Mun kurjan pysy puolla,
Mua opeta,
N�in lopeta
Mull' ovat turhat murheet!
Mua armahda, oi Herra!
Oi suloinen
S� Jesunen,
Sun veres kallis, pyh�
On turva, vaha vakainen
Kaikessa h�d�ss' yh�.
Suo, ett� vaan
Siit' avun saan,
Niin kuolemall' en kuole! (Joh. 11: 25)
Mua armahda, oi Herra!
37.
Ei mik��n taida meit�
Jumalan rakkaudesta erottaa.
Henki julkein,
T��ll� kulkein,
N�ki Jobin el�m�n
Iloiseksi,
Suloiseksi,
Suuttui siit� enemm�n.
Ja h�n soimaa:
"Siit� voimaa
Sinuun luottamaan h�n saa;
Vaan jos sallit
Lahjas kalliit
H�lt� pois, h�n lankeaa".
Herra soikin.
Saatan' saikin
N�hd� jumalisuuden
Pysyv�ksi,
Kest�v�ksi,
Vaikka tahtoi kaataa sen. (Jobin kirja)
Niin nyt viel�
Sen, mi tiell�
Kulkee uuden el�m�n,
Herra totta
Hoitoons ottaa
Vaaroiss' aina enemm�n.
Tiet� taivaan
Me nyt aivan
Ensi kertaa kuljemme,
Maailmasta
Katoovasta
Taivaan riemuun rienn�mme.
Kyll� kaataa
Monta saatan';
Yl�s, yl�s uudestaan!
Ollaan hartaat
Sanan karttaa
Selv��, tarkkaa tutkimaan!
38.
Maailmassa on teill� tuska.
Ei muuta kuin
Vain suurin suin
Ne naurun, pilkan pahan
Osakseen saa,
Jotk' ilmoittaa
Uskonsa Jumalahan.
Jos Herran Henki vaikuttaa,
Niin mailma aina ahdistaa
Ja hengen per��n kysyy. (1 Piet. 4: 12-14)
Apuna, Jesus, pysy!
Tied�np� m�:
Kuin kerran s�
Mun ostit verell�si,
S� saatanan
Ja maailman
My�s voitat k�dell�si.
Siis Jesus rakas, laupeas,
Suo armos mulle armostas,
Vie vihdoin iloon taivaan!
M� muutoin hukun aivan.
39.
En ik�n� n�hnyt vanhurskasta hylj�tyksi.
Ken Jumalast' ei luovu, h�n
Lapsesta vanhaan is�h�n
Useinkin ihmetell� saa,
Mitenk� Herra johdattaa (Ps. 37: 25)
Jo ensin t��ll� ajassa
Ja viimein viel� taivaassa.
Oi rakkautta Jumalan!
H�n antoi Poikans ainoan. (Joh. 3: 16)
Se oli sana alussa
Vaan ilmoitettiin lihassa. (Joh. 1: 1, 14)
Lihaksi tullut Jumala
On yksin mailman auttaja.
Me halajamme taivaasen
Per�ss� Herran Jesuksen. (2 Kor. 5: 8)
H�n rukoilee my�s t�htemme:
"Oi Is�, ota t�nne ne,
Joill' on jo mieli muuttunut
Ja syntiin, mailmaan suuttunut!" (Joh. 17: 24)
H�n Is�n tyk� tultuaan
L�hetti Henkens maailmaan
Omistaan vaarin ottamaan,
Taivaasen luokseen tuottamaan.
Siis olkaamme, me murheiset,
Kuitenkin aina iloiset! (2 Kor. 6: 10)
Pois maailmasta luopuneet
On Jumalasta juopuneet,
Ei mailma heit� tunnekkaan;
He tuntee tuskin toisiaan,
K�ydess� tiell� kovalla,
Kun silm�t viel' on peitossa. (2 Kor. 3: 15, 16. 1 Sam. 16: 17)
Uus virsi Vapahtajasta
Jo alkaa t��ll� ajassa.
Sen peruss�veleen� on
Jesuksen kuolo viaton,
Ja siin' on selvin n�ytetty,
Ett' on jo kaikki t�ytetty.
Nyt luonto, j�rki pimenee,
Vaan sielun silm�t aukenee,
Ja pyh�t halut nousevat, (Matt. 27: 45)
Ne Herraa kunnioittavat.
My�s halkee silloin syd�met,
Ne olkoot vaikka kiviset.
Vaan tekopyh� pakenee,
H�n varsin pelk��, vapisee.
H�nell� oma pyhyys on;
H�n t�st� siis on osaton.
H�n el�� omass' uskossaan;
Ei Herra h�nt� tunnekkaan.
40.
Valvokaa ja aina rukoilkaa!
Sielu rukoilee
Sek� riitelee
Vastaan himoja, (Gal. 5: 17)
Joita saatana
Siina viritt��,
Pyyt�� piiritt��,
Kun et huomaitse;
Siis s� rukoile!
Mailman iloissa
Salaa saatana
Aina vaikuttaa,
Pyyt�� saavuttaa
Sielun satimeen,
Iloks itselleen.
Muista, sielu, se!
Valvo, rukoile! (Luukk. 21: 36)
Mailma kavaltaa,
Voi sun langettaa.
Viel' on elossa
K��rme kavala,
Eevan pett�j�,
Alast' j�tt�j�.
On siis tarvista
Aina rukoilla. (1 Tess. 5: 17. Luukk. 18: 1)
Ole valvova
Kaikiss' oloissa!
�l� lihaa vaan
P��st� valtaamaan!
Mailmaa meluineen
Karta kaikkineen
Hengess' iloitse,
Valvo, rukoile!
Mailmaa ihailleet
Saavat kyyneleet
Kyll� per�ss�
Aina h�d�ss�:
Mailma auttamaan
Ei sua saavukkaan.
Siis s� hylk�� se,
Aina rukoile!
Mailman onnea
Sit� tavoita,
Paljon lupaavaa,
Kaikki ottavaa!
Mailman tavara
My�s on katoova.
Unhota siis se,
Aina rukoile!
Mailman kunnia,
Myrkky makea,
�l� tuotakaan
Etsi ollenkaan!
Ei se sammuta
Sielun janoa.
J�t� pois siis se,
Aina rukoile!
Aika kiiruhtaa,
Elon lopettaa.
Siis s� aikanas
Valvo asias!
Huono lihan ty� (Gal. 5: 19-21)
Hylk��: joutuu y�. (1 Piet. 4: 3, 7)
Muista, muista se,
Valvo, rukoile!
Katso kaunista
Maata, taivasta, (Ilm. K. 21: 1)
Kunne kulkevat
Kaikki hurskahat
L�pi maailman
Korven kamalan!
Turvaa Jesukseen,
Ryhdy rukoukseen!
Pid� tallessa
Taivaan tavara, (Ilm. K. 3: 11)
�l� tavaraan
Vaihda katoovaan!
Halut h�ijyt ly�,
Est� lihan ty�,
Mutta Hengen ty�t (2 Gal. 5: 22, 25)
Tee vain p�iv�t, y�t!
Valvo alati
T�ss� ty�ss�si;
Rienn� sotimaan
V�h�ks aikaa vaan, (Es. 6: 11-18)
Niin saat kruunun sa, (1 Kor. 9: 25)
Palmut kauniit ja (Ilm. K. 7: 9)
Taivaass' ij�ti
Kiitt�� Herraasi.
41.
Rukous.
Vanhurskaan rukous voi paljon,
koska se totinen on.
Kaikkinaisen kiusauksen
Kautta k�y tie rukoukseen.
Aivan taivaan avaimeksi
Hurskaat rukouksen keksi.
Tuulen voiman on se vienyt,
Sen on monen koetus tiennyt.
Sudeltakin suun se sulkee:
Susi suistettuna kulkee. (Dan. 6: 10, 21, 22)
Kalliotkin se asettaapi,
Vuoret my�skin musertaapi,
S�rkee varsin vasaralla,
Aivan k�sin koskematta.
Avaa vankihuonehetkin,
(Ap. T. 12: 5-10 ja 16, 25, 26. I Kun. 17: 17-23)
Her�tt��pi kuollehetkin, (Ap. T. 9: 36-41)
Halkaisee my�s meren vedet, (2 Moos. 14: 10, 15, 16, 21, 22)
Sitoo Herran vihan k�det. (2 Moos. 32: 7-14)
Josua jo aikanansa
Soti rukouksellansa. (Jos. 10: 12-14)
Aurinko siit' alallansa
Seisoi ihastuksissansa. --
Rukous on uskon silta,
Jota my�ten joka ilta
Menn� voimme kevyisesti
Yli suruin iloisesti.
Syleill� my�s Jesustamme
Voimme rukouksellamme.
Rukous on my�s se tykki,
Jolla tappaa viel� nytki
Uskovainen viholliset,
Ulkonaiset, sis�lliset. (Es. 6: 11, 18)
Rukoile, niin Herra kuulee! (Ps. 50: 15. Joh. 16: 23. Matt. 7: 7)
Rukoile, niin palaa, tuulee! (1 Kun. 18: 36-38. 2 Kun. 1: 10)
Rukoellen Eljaan henki
Herralta sai satehenki. (1 Kun. 18: 42-45. Jaak. 5: 17, 18)
Kun sua ohjaa Henki taivaan,
T�yttyy pyynt�s varmaan aivan.
Riemuvuoden pasuunalla,
Uskon ��nen huminalla
Jerikossa muurit raukes,
Jotta joka paikka aukes. (Jos. 6: 12-14, 20)
Eljas rukoili, ja veip�
Kaarne h�lle lihaa, leip��. (1 Kun. 17: 1, 6)
Daniel ei n�lk��n kuolla
Saanut Baabelissa luolaan:
Habakuk kuin vahva tuuli
Ruokaa toi; n�in Herra kuuli. (Baab. lohik. 31-38)
Kananean voima totta
Anoen ties avun ottaa. (Matt. 15: 21-28)
H�n, h�n anoi monen kerran,
Kunnes heltyi syd�n Herran.
Sarpatiss' ol' leski kanssa,
Jauhopivo vakassansa;
Rukoillen h�n nautti niit�,
Eik� loppuneet ne siit�. (1 Kun. 17: 10-16)
42.
Ei puheessa, vaan voimassa.
Oikea uskon el�m�
Ihmisess' on el�v�;
Ei se ole puheessa,
Se on yksin voimassa.
Jolle Herran Hengen suo,
Uuden luonnonkin H�n luo. (Kol. 3: 10)
Joka el�� Hengess�,
H�n saa voimaa, v�ke�.
Uutta kielt� puhutaan,
Miss� luonto uus on vaan:
Sit' ei mailma ymm�rr�,
Sit� j�rki k�sit�. (1 Kor. 2: 14)
Eriseurat siitt�� se,
Kun ei Henki hallitse;
Siksi, rakkahani, te
Rakentakaa uskonne
Aina Herran Hengess�,
Sill� H�n on v�kev�.
Joka pyh�n Hengen saa,
Ei se mieli seisahtaa:
Muitakin se matkahan
Tahto tielle taivahan;
H�ness� on rakkaus,
Se on uskon omaisuus.
Miss' on t�m� omaisuus,
Kuulijaisuus siin� uus;
Parempi se uhria, (1 Sam. 15: 22)
Lausuu Herran profeetta;
Rakkaus my�s t�ytt�� lain, (Room. 13: 10)
Kuin jo lasna kuulla sain.
43.
Raadollisten ilosta Herrassa.
Iloitkaa aina Herrassa! Ja
taas min� sanon: iloitkaa!
Surulliset Siionin,
Mesekiss� muukalaiset,
Majoissa kun Kedarin,
T�ytyy olla asuvaiset; (Ps. 120: 5)
Sielut, jotka armoa
Halaa Jesuksen,
Sielun sulhasen:
Iloitkaamme
Murheissamme;
Kanssamme on nytkin H�n. (Matt. 18: 20 ja 28: 20)
Kaikkinainen huonous,
Jossa morsian riutuu, r�ytyy;
Oma suuri turmelus,
Jota aina tuta t�ytyy;
Vaivat t�m�n el�m�n, (2 Kor. 4: 17)
Paha maailma,
Itse saatana:
Ei ne t�st�
Ilost' est�,
Ett' on Ylk� seurassa. (Room. 8: 18, 38, 39)
Viheli�isyys pelj�tt��
Ynn� tunto turmeluksen.
Kuorma kyll� v�sytt��
Alla monen koetuksen.
Vaan kun, sielu, uskossa
T�ss� vaivassas,
Heikkoudessas
Herraa alat'
Etsit, halaat,
Heti on H�n apunas. (Ps. 50: 15)
Armon Henki kirkastaa
Veren armon turvaksemme,
Haavain turviin pakottaa
Pakenemaan h�tinemme.
Ja ken sinne pakenee,
Avun aina saa:
Jesus armahtaa,
Murheen retken,
Himmin hetken
Sijaan Herrass' ilon saa.
Taivahan tien kaidan sen,
Jota uskovainen kulkee,
Ep�usko syd�men
Toisinansa varsin sulkee,
Aivan umpeen tukitsee.
Jesus avaa sen;
H�nt�, sielunen,
Kiit�, mennen
Niinkuin ennen
Tiet� my�ten iloiten!
Vaivaloisuus rasittaa,
Kun niin sielu horjahtelee;
Syd�n pahaa uhkuaa,
Pelk�� taas ja ajattelee:
"Nyt jo Herra hylk�s mun". (Jes. 49: 14)
Vaan kun vaivassaan
Armoj' anomaan
Sielu ryhtyy,
Silloin yhtyy
Jesus h�nt� tukemaan.
Horjuvassa haahdessaan
Sielu raukka kilvoittelee,
Meren aalloill' ollessaan
Sinne t�nne horjahtelee,
Pelk�� haaksirikkoa,
Toivoo satamaa
Mutta unhottaa,
Ett� aivan
Hyvin laivan
Itse Jesus johdattaa.
Kiusauksin saatana
Tahtoo uskon aivan kaataa,
Tulisilla nuolilla
Ep�ilykseen sielun saattaa.
Mut kun sielu Jesusta
Avuks huutaa vaan,
Apu annetaan,
Armo koittaa,
Sielu voittaa
Veren kautta voimakkaan. (Ilm. K. 12: 11)
Murheen p�tsiin heitet��n
Sielu, ruumis kokonansa,
Armo aivan peitet��n,
Tuomio uhkaa hirmuillansa,
Tuskat ruumiin runtelee,
Soimaa tuntoa,
Kuolon kauhuja
Saa vain n�hd�
Eik� t�hd�
Kuin vain lopun hirmuja.
Vaan kun sielu tuskassaan
Avuksensa Herraa huutaa,
Turvaa yksin armoon vaan,
-- Silloin Herra kaikki muuttaa:
Murheen p�tsist' auttaa pois,
Sielun lohduttaa,
Mielen virvoittaa,
Sanan kautta
Uskoon auttaa,
Ruumiin tuskat lopettaa.
Jumalassa riemuitkaa
H�nen johdatuksestansa,
"Herran kiitos!" veisatkaa
H�nen ihmeavustansa,
Toivossa my�s iloitkaa:
Murheet Mesekin,
Majat Kedarin
Vaihtuu maahan
Rakkaampahan,
Taivaallisiin majoihin! (Luukk. 16: 9)
Rakas Jesus, vahvista
Vaarain alla sieluamme,
Kuolemassa kirvoita
Syntisurkeudestamme,
Hengess' auta valvomaan,
Uskoss' ainiaan
Sielun turvaamaan
Rukouksin,
Anomuksin
Yksin ristinkuolemaan!
Kiitos Herran olkohon!
Kuningas H�n armollisin
Kansansa vie lepohon
K�sivarsin voimallisin, (5 Moos. 33: 27)
Uskon teill� harjoittaa,
Oikein opettaa,
Tarpeess kurittaa,
L�pi vaivan
Iloon taivaan
Ihmeisesti johdattaa.
44.
T�n�p�n�.
(S�vel: Maa suur' ja avara).
Jo t�n��n, sielunen,
K�y tielle kaidallen! (Hebr. 3: 13)
Ei sulle lupausta
P�iv�st� suoda muusta.
Huomenna kenties t�ss�
Et ole el�m�ss�.
Jos niin et, sielu, tee,
Kun Herra tuomitsee;
Silm�ns� tarkat ovat,
Lain k�skyt pyh�t, kovat; (Ps. 95: 7, 8)
On aika malttaa mielt�,
Palata synnin tielt�.
"Ah, mist� alkaisin?"
Halaja ensinkin
Vain Is�s luokse tulla
-- On leip�� tarvis sulla -- (Luukk. 15: 17)
Rukoillen Jesust' aina:
H�n voimaa sulle lainaa.
Salaiset syntisi
My�s laki kiroopi, (5 Moos. 27: 26)
Niist' yltyy Herra vihaan;
Siis �l� luota lihaan,
Vaan Jesus yksin auttaa
Kuolonsa kalliin kautta.
H�n t�ytti koko lain;
On rakkaus H�n vain.
Siis ajattele sin�:
"Jos H�net hylk��n min�,
Niin tulen tuomituksi,
Ij�ti kirotuksi".
45.
Ettek� te paljoa enempi ole kuin he?
(S�vel: Maa suur' ja avara).
Sanoa tahtoisin,
Kuink' armon tavoitin,
En ymm�rr� vaan sit�,
Miks Herra huolen pit��
Minusta yli toisten
Parempain, suurenmoisten.
Niin huono olen m�,
Ett' alan n��nty�;
Vaan sieluni kun n��ntyy,
Niin puoleeni H�n k��ntyy,
Katsahtaa, armahtaapi
Ja sielun virvoittaapi.
Ja sielu riemuitsee,
Riemuissaan laulelee.
Vaan kun H�n armon salaa,
Taas sielu sitte palaa
Silm��m��n itse�ns�
Ja viheli�isyytt�ns�.
46.
Ole heid�n k�sivartensa varahin niin my�s
meid�n autuutemme murheen ajalla!
(S�vel: Ah, sielun', anna vallit' Herran).
Murheella muistan el�m��ni:
Se t�h�n ast' on kulunut
Synneiss� suuriss' alinomaa,
M� niiss� olen riehunut.
Nyt taakseni k�yn katsomaan...
Voi, jos ei mua oliskaan!
Mua pelko pyyt�� maahan painaa
Ja murheen aallot vaivuttaa,
Kun synti� tein armon p��lle,
Yllytt�in vihaan Jumalaa.
Parempi, jos en ollenkaan
Olisi tullut maailmaan.
Oi, Herra Jesus, joko tunnet,
Kuink' olen aivan saastainen,
Puoleeni armokasvos k��nn�,
Lepyt� Is� vihainen!
Rukoilen syd�mest�ni,
Ah, armahda, oi, Herrani!
Maailma meit� pilkkaa, polkee,
Se osa meille sallitaan;
Vaan kerran p��st��n tuskan alta,
Kun seuraamme me Sua vaan.
Oi, Jesus, kuule taivaassa,
Kun valitamme vaivassa!
Ei Jobin vertoo It�maalla
Havaittu Herran pelvossa:
Hunajan h�lle vuoret vuoti,
H�ll' oli riistaa, mainetta.
Vanhuskin nousi, vaikeni,
Kun saapui h�n ja puheli.
Vaan ilma yltyi, pauhu paisui,
Jo myrsky riehui raivoten,
Ja paha henki ilman alta
Sai Jobin suureen murheesen.
H�n tuhkaan istui sairaana,
Vaikk' oli Herran huomassa. (Jobin kirj. 1 ja 2 luku)
Niin lopun ajalla my�s t�ll�
Nyt villitykset pauhaavat;
Ne myrskyn lailla raivoavat
Ja kaikki maahan tallaavat;
My�s paisuvia pahoja
Myrkyll��n nostaa saatana.
Jos vaikka aasit surmaisitkin
Ja kamelitkin kuoletat
-- Kun niit� rakastamme raukat --,
Niin s��st� sielut katalat!
Sun tyk�s itkein huudamme,
L�het� Henkes luoksemme!
47.
Meid�n Jumalamme tyk�n� on
paljo anteeksi antamusta.
Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuullaan:
Kun k�yhyydess� h�n n��ntyy
Ja verhoa puuttuvi h�lt� ja ruokaa,
Niin is�ns� luokse h�n k��ntyy.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
H�n nousevi, j�tt�en laidunpaikan,
Joll' �sken sikoja kaitsi,
Ja k�y is�n armahan kotoa kohden,
On lempe�, hoitoa paitsi.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Suin itkevin lausuvi h�n is�llens�:
"Mua ottaos luoksesi viel�!
Mun n�lk��, janoa k�rsi� t�ytyi,
Ja vaipua tahdoin tiell�".
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
"Perint�ni kallihin tuhlasin kaiken,
El�iss�ni tyhmien lailla;
Kuitenkin armoja sulta nyt kerj��n
M� v�synyt vierahill' mailla".
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
"Pojakses en pyyd�, mut palvelijakses,
Kun synti� tein sua vastaan.
Sun orjanas ainian mielisin olla
Ja leiv�ss�s ainoastaan".
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Vaan h�nt' is� vastahan kauas jo juoksee
Ja kaulahan lankeaapi
Ja suudellen sylihins�kin sulkee
Ja huoneesen johdattaapi.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Nyt laittavi h�n pidot lihavat sangen,
Ja riemuita kunkin on m��r�. --
Niin my�s Is� taivahan syntisen ottaa,
Jos tiens� hylk�� v��r�n.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
H�n on kuin paimen, mi laumahan lampaan
Kadonneen korvesta saapi,
Vie riemuiten olallaan sek� kaikki
My�s yst�v�t riemuittaapi.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Oi, parhain Paimen, S� rakkaudellas
Etsiskele eksyneit�,
Niin ett' olis riemua taivahat t�ynn�,
Kun sinne s� noudat heit�.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Oi, johdata meit�, S� Paimen hell�,
Evankeliumin laidunmailla,
Niin tahdomme Sinua ylistell�:
Meilt' ei ole mit��n vailla.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
Taivaisehen lammashuoneesen sitten
Autuina me siirty� saamme
Ja kanss' valituitten ja enkelitten
Ylist�� sua, Auttajaamme.
Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon,
Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy!
48.
Etsik�� Herraa, koska
H�n l�yt�� taitaan!
(S�vel: Herra, Luoja taivasten.
" Veisatkaamme, veikkoset.)
K��nny, k��nny, syntinen!
Jumala on haluinen.
Viel� nyt H�n armahtaa
Ovellesi kolkuttaa. (Ilm. K. 3: 20)
Huomaa Herran kolkutus,
Ota vastaan vaikutus
K��ntymiseks sielulles,
Autuaaksi tullakses!
Kuule! Jesus varoittaa,
Huutaa, k�skee, kehoittaa:
"Kiiruusti tee parannus,
Synneist�si lakkaamus!" (Mark. 1: 15)
Jesus k�rsei kuoleman,
Avas meille taivahan,
P��sti synnin kahleista,
Elon antoi armosta.
Kuoloon ei H�n meit� sois,
Synnist� vain pyyt�� pois,
Vannoo itse kauttansa:
"Pid�n teist� murhetta".
Nyt on aika autuuden.
Ota vaari, syntinen,
Ymm�rr� ja huomaa oi:
Armon Jesus antaa voi!
Viel' on Herra armoinen;
Rienn� parannuksehen!
Armon aika kiiruhtaa,
Kuolemassa loppuns saa.
Jos et k��nny milloinkaan,
Vaikka kyll� kutsutaan;
Jos vain itses paadutat:
Vihaa vain niin kartutat.
Et saa sielun lepoa,
Jos et etsi Jesusta,
Joka synnin vioista
Puhdistaa sun kaikista.
Lankee Herran jalkoihin,
Puhkee kyynelvirtoihin:
S�rjetty sun syd�mes
Uhriks anna Jesukses!
Puplikaanin tavalla
Ano hartaudessa:
"Herra, ole armoinen,
Olen suuri syntinen!" (Luukk. 18: 13)
Luota lunastuksehen,
Ansiohon Jesuksen,
Jotta kuva Luojasi
Sinussa niin kasvaisi!
�l� anna saatanan,
Lihasi ja maailman
Itse�si estell�,
Kadotukseen vietell�!
Aika t��ll' on lyhyinen.
Sit� seuraa ij�inen
Joko ilo enkelein
Taikka parku perkelein.
Vapisten ja pelvolla
Valvo armon aikana, (Fil. 2: 12)
Ollaksesi oksana
Jesuksessa tuoreena! (Joh. 15: 6)
Niin s� v�lt�t helvetin,
P��set taivaan salihin.
Suokoon t�m�n Jumala
Armostansa suuresta!
Ij�isesti sitte me
H�nt� siit� kiit�mme,
Tahdomme my�s palvella
Enkelitten seurassa.
49.
Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Sodassa olen ollut, (Joh. 7: 1)
Terveen� sielt� tullut.
Sain kyll� monta nuolta
Rintaani, mut ei huolta, (Es. 6: 12, 16. 2 Tim. 2: 3)
Kun Jesukselta haavat
Voidetta hyv�� saavat.
H�n on niin hyv�, jotta
Parantaa palkinnotta. (Matt. 11: 28. Jes. 55: 1)
H�n avun antaa mulle;
M� sanon: "Kiitos sulle!"
En kyllin kiitt�� suulla
H�nt' osaa muiden kuulla.
Riemuinen mull' on rinta;
Minust' on kallis hinta:
Mun Jesus osti verin,
Min ristin alta perin;
Tuo ei vain tyhj� juttu,
Vaan kaikill' aivan tuttu.
Jumalall' olen rakas, (Joh. 3: 16)
Sen Jesus t�ysin takas.
Ja rikas olen aivan,
Kun itse Herra taivaan
Perinn�n rinnallansa
Suo valtakunnassansa. (Room. 8: 17)
50.
El�m�nkertani.
Min� olen kaikki vahingoksi
lukenut ja ne raiskana pid�n,
ett� min� Kristuksen voittaisin.
Koska loppui kirkkovuos,
Olin aivan synnin suoss'.
Synnin tietty seuraus
Kuolo on ja kirous. (Room. 6: 23. 5 Moos. 27: 26. 1 Moos. 3: 19)
Pahoin pelk�sin m� niin,
Joutunenko helvettiin.
Jesus syntyi jouluna;
Siit� sain m� toivoa.
Kristus oli kuvattu,
Lunastajaks luvattu.
Enkel' lausui taivaasta:
"Rauha olkoon mailmassa!" (Luukk. 2: 14)
Vasta vuonna uutena
Aukas suuni Jumala
Laulamahan kiitosta
Uudest' armoliitosta,
Mink� maailmaan H�n toi,
Mullekin siis osan soi,
Kun H�n sallei vuotavan
Ensimm�isen pisaran
Pyh�� vert��n, ostaakseen (Luukk. 2: 21)
Mua sill� itselleen,
Pelastaakseen sieluain,
Puhdistaakseen ruumistain.
J�rjen pitk�perjantai
Minussa my�s alkuns sai,
Kidutti mun sieluain,
Miten mailma Jesustain,
Sanoi: "Jesus kuoli pois;
Ken nyt sua auttaa vois?"
N�in se my�s mun pelj�tti:
"Suuret on sun syntisi;
Sinua ei valita,
Sull' ei suoda armoa".
Kysyin: "Mist� avun saa?"
Vaan ei ollut auttajaa.
J�rki petti minua
Kauan niinkuin kiusaaja,
Tahtonut ei armoa
Omistaa vain armosta.
Pelastusta huusin, vaan
Vastaust' en saanutkaan.
J�rki tahtoi t�ytt�m��n
Ty�t ja niit� n�ytt�m��n.
Rukoilin: "Ah, Jumala,
Mulle anna armoa!"
Uskon voima oli pois;
"Mist� sen saada vois?"
Sanottiin: "Sen Kristus suo;"
Golgataan k�y ristin luo,
Ano lailla ry�v�rin:
"Herra, muista muakin,
Koska tulet voimahas
Taivaan-valtakuntahas!" (Luukk. 23: 42)
Silloin vasta huomasin,
Mit� t�ss� tarvitsin,
Rukoilin kuin ry�v�ri.
Jumala sen havaitsi,
Tuli kohta auttamaan
Avarasta armostaan.
Kristus huusi kuollessaan, (Luukk. 23: 46)
H�t��nnyin my�s huutamaan.
J�rjen p�iv� pimeni;
Uskon aurink' yleni;
Toivon t�ysikuulla -- oi! --
P��sij�inen riemun toi.
Hauta -- kas! -- nyt aukeni
-- Pyh� halu virkosi --;
Usko, Henki sanomaan
Kiilt�viss� vaatteissaan
Riensiv�t; m� pelk�sin,
Vallan maahan katselin.
Uskonut en uskovan'
Sanantuojaa taivahan,
Hiivin hautaan katsomaan
-- Sanaa Herran tutkimaan --,
Ja kun siell� katselin,
Jo m� silloin itkinkin.
Jesus seisoi takanain,
Kysyi minun itkuain.
Sanoin: "Oi, en auttajaa,
Jesustani, n�hd� saa!"
Silm�n' oli soennut,
H�nt� en m� tuntenut.
Lauseista H�n Raamatun
N�ytti autetuks jo mun,
N�ytti omat haavatkin.
Tuosta H�net tunsinkin.
Muillekin vein sanomaa:
"Kaikki H�lt� avun saa".
Maailma tuon huomaitsi,
Hulluksi mun tuomitsi,
Kuka lukemisesta,
Kuka muusta puuhasta,
Teeskelyst� my�s, ja niin
Hautaa mulle kaivettiin.
Niin soi Herra heluntain.
Pyh�n Hengen silloin sain...
Jumalan n�in Jumalaksi,
Tulin muista kamalaksi.
Silloin saapui kreikkalaiset,
Itse�ns� kehuvaiset.
Arapialaisten suku
Saapui, yll� oma puku;
Sep� kerskui uskostansa,
Oli rikas tullessansa.
Tulivat my�s kreettalaiset,
Varsin valehtelevaiset.
Maailma -- Mesopotamia --,
Synnin sumusta niin samia,
Luuli minun lankeevaiseks,
Viinast' aivan humalaiseks. -- (Ap. Tek. 2 luku)
Mik' on Hengen vaikutusta,
Mailmasta se hullutusta.
Vaan kun tuli kolminaisuus,
Muut kaikk' oli katoovaisuus;
Huusin kolminkertaisesti,
Vaikka kuinka mailma esti:
"Jumalan kolm'yhteisen
Kiitos olkoon ij�inen!"
51.
�l� niit� ensink��n pelk��,
joita sinun k�rsim�n pit��.
Hengelliset matkaajat!
Tyytyv�iset, iloisat
Olkaa kuormaa kantaissanne,
Taivaan tiet� kulkeissanne!
Jesus itse johdattaa,
Verell�ns� vahvistaa.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat. (Matt. 6: 19, 20)
Usein t�ytyy kulkea
Kavalainkin joukossa,
Jotka syvyytehen syyt��,
Multaan maahan kaataa pyyt��,
Julki hyviks n�ytt�v�t,
Salaa p��lle t�ytt�v�t.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun p��lles tulevat
Oudot, tuntemattomat,
Niinkuin villiel�v�ist�
Sua h��t�en, niin n�ist�
Huuda Herraa auttamaan,
Luota, turvaa Jumalaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sua valheen verkkoihin
Kovin kiedottaisihin
Omassakin kotonasi,
K�rsi tuota puolestasi:
Saatana ei saavuta,
Vaikk' on h�ll� apua.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun k�yhyys k�sitt��,
N�lk� tahtoo n��nnytt��,
Eik� auttajata sulla
Ole eik� tahdo tulla,
Turvaa silloin Jumalaan,
Kaikkein apuun, auttajaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sun Latsaruksena
T�ytyy maata vuoteessa,
Tyydy aina teihin taivaan!
�l� suutu, v�sy vaivaan!
Kyll� murheen sumus��
Pian poistuu, selvi��.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Sieluas jos ahdistaa,
Mielt�s soimaa, rasittaa,
Jotta t�ytyy tuskitella,
Syd�mess�s valitella,
Muista, ett� saatana
Ampuu tulinuolia!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Jos sua parvi pahoja
Soimaa, sortaa aiheetta,
�l� sent��n huoli heist�,
Ota vaari Herran teist�!
Liiaksi se arkailee,
Joka koiraa karkailee.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Kaikk' on paljon k�rsineet,
Jotk' on taivast' etsineet.
Jos et sin� k�rsi n�it�,
Et saa viett�� taivaan h�it�.
Murheest' iloon saavutaan,
H�pe�st� kunniaan.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Ristin tie on talvitie,
Joka suoraa p��t� vie
Halki soiden, poikki j�iden
-- Kautta kiusausten n�iden --
Jos sull' outo tie on t��,
Niin on huono matkas p��.
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Vaan jos hyvin p��ttyypi
Maailmasta matkasi,
Otetaan sua riemuin aivan
Vastaan satamassa taivaan,
Kussa saat s� todistaa:
"T��ll' ei tarvis valittaa!"
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
Siell� ilo, autuus on
T�ydellinen, loputon.
Rient�k��mme! -- muutoin j��mme;
Sinne, sinne pyrkik��mme
Siihen iloon asumaan,
Joka taivaass' annetaan!
Mailmalliset katoovat,
Vaan ei taivaan tavarat.
52.
Ei rakkaus koskaan v�sy.
Armon lapset ahdistetut,
Jesuksehen istutetut,
Teill' on tieto tunnossanne,
Ett' on Jesus joukossanne,
Maailmasta luopuneet,
Jesuksehen juurtuneet.
Jesus antaa taivaan mannaa;
Huutakaatte Hosiannaa!
Iloitkaatte, riemuitkaatte,
Kiitos H�lle veisatkaatte,
Joka teit� virvoittaa,
Synnin siteet kirvoittaa!
Auttamaan H�n tuli t�nne,
N�ki teid�t veress�nne
Puolikuolleena tiell�,
Sitoi haavanne, vei viel�
Majahan ja is�nn�n
Hoitoon antoi hyv�h�n. (Luukk. 10: 30-35)
H�n ne sanoo is�nniksi,
K�skee toisten korjaajiksi,
Joille H�n suo valistuksen
Ynn� Hengen todistuksen.
Kaksi penninki� nuo
Monelle H�n viel� suo.
K�rsi� H�n k�skee viel�
Ajan, jonka H�n on tiell�;
Palatessaan lupaa maksaa,
K�ytt�� aina armotaksaa. --
Rakkaudesta toisia
Hoitaissa ei suututa.
53,
Min� annan lahjaksi.
(S�vel: Jesus kunnian kruunun kantaa).
Kerj�l�iset hengelliset,
Toisianne rohkaiskaa,
Kerj��m�h�n ruvetkaa
Isann�lt� Jesukselta!
H�n vain yksin lahjoittaa,
Muilta emme mit��n saa.
Kerj�l�iset katuvaiset,
Puhdistusta pyyt�k��
Ynn� uutta el�m��
Jesukselta suloiselta!
H�n teit' yksin uudistaa,
Verell�ns� puhdistaa.
Kerj�l�iset itkev�iset,
Virvoitusta sielulle
Pyyt�k�� ja mielelle
Jesukselta armiaalta,
Joka teiss� Hengell��n
Muuttaa mielen tykk�n��n!
Kerj�l�iset murheelliset,
Joit' ei suinkaan huvita
Tavaroineen maailma,
Jesukselta Antajalta
Uutta maata anokaa! (Ilm. K. 21: 1)
H�nelt� sen my�skin saa.
Kerj�l�iset viheli�iset,
Synnin tuntoon vajonneet,
Toivosta jo luopuneet,
Jesustanne Auttajaanne
Pyyt�k��tte h�t�h�n!
Ensin auttaa teit� H�n.
Kerj�l�iset kaikellaiset,
Jotka kulkee kerjuulla,
Pyyt�in armost' armoa
Jesukselta laupeaalta,
H�nt� ylistelk��tkin
Syd�mell��n, suullaankin!
54.
Me olemme Jumalan perilliset ja
Kristuksen kanssaperilliset.
Auta, Jesus, uskomahan,
Kulkemahan
Sit� tiet� tasaista,
Jota itsekin maan p��ll�
Kuljit t��ll�:
Rakastamaan opeta
-- Niinkuin tulee -- l�himm�ist�,
Muista n�ist�
Enimm�n vain Sinua!
Auta, Jesus, k�rsim�h�n,
Tyytym�t�n
Sinun tahtoos ainiaan;
Toivossa suo risti kantaa,
Itsen' antaa
Sinun haltuus kokonaan;
Apu ollos ilossani,
Murheessani,
Neuvo armoos luottamaan!
Auta, Jesus, itsellesi
Omaksesi
Veres kautta minua!
Mua valittujes kanssa
Kokonansa
Maailmasta erota!
Vahvista mun voimiani,
Uskoani
L�pi mailman kulkeissa!
Auta, Jesus, l�hteiss�ni,
P��stess�ni
Maailmasta pahasta;
Suo mun tulla osalliseks,
Perilliseks
Kanssas itse taivaassa:
Ij�ti saan Sua kiitt��
Sitten siit�
Armostasi suuresta.
55.
Ruumiini ja sieluni
iloitsee el�v�ss� Jumalassa.
Herra t�ss� paikassa
Onpi totisesti. (1 Moos. 28: 16)
Mik� meit� Herrassa
Iloitsemast' esti,
Vaikka hulluiks herjataan
Kaikki katuvaiset,
Viisaiks julistetaan vaan
Pahat paatuvaiset!
Ruumis, sielu iloitsee
Lunastuksestansa, (Ps. 84: 3)
Ansiosta kiittelee
Yksin Jesustansa;
Puolestamme vaivoissa
H�n ol' ij�isiss�,
P��sti pahan pauloista,
Itse helvetist�. (Kol. 2: 15)
Vaikka loppu maailman
K�y jo l�hemm�ksi,
Verivirta Karitsan
Ei k�y kylmemm�ksi:
Viel� voi se kirvoittaa
Synnin kahlehista,
Viel�kin se virvoittaa
Mielen murehista.
Virret muut ne vanhenee;
Karitsaa vain yh�
Uusin virsin kiittelee
Herran Siion pyh�.
Mailma katsoo oudoks t��n,
Kun ei ole n�hnyt
Eik� n�hd� pyyd�kk��n,
Mit' on Jesus tehnyt.
Kiitt�k��tte Karitsaa
Kaikki uskovaiset!
Ylistyst� veisatkaa
Armon sukulaiset!
Ynn� yhdell' ��nell�
Ylist�k�� Is��
Sek� Pyh�� Henke�,
Joka voimaa lis��!
56.
Autuaita ovat ne ihmiset,
jotka sinun pit�v�t v�ken�ns�.
T�nne, Jesus, sanaas pyh��
Kokoonnuimme kuulemaan.
Tyk�n�mme pysy yh�,
Auta yhteen saapumaan
Meit� luokses mieless�mme,
Ett� mailmast' eri�mme.
Pime� on j�rki meill�
Sielun silm� sokea,
Johdata siis Henkes teill�;
Siell� sielu valista!
Mielemme s� uudistaos,
Syd�memme puhdistaos!
Jesus, Is�s kunnian valo, (Hebr. 1: 3)
Joka paistat ainiaan,
Ole sielun ilo jalo,
Johda rauhan satamaan!
Silm�t, korvat, suu ja kieli
Hallitse ja koko mieli!
57.
Sinun Sanas on minun jalkaini
kynttil� ja valkeus minun teill�ni.
Sanastasi kiit�n Sua,
Jolla, Jesus, johdot mua.
Anna minun kuulla sit�,
Suo sen sielussani it��;
Auta Sua rakastamaan,
L�himm�ist� holhoamaan!
Selv� k�skysi on meill�
Kulkemahan rauhan teill�.
Suo, ett' arkiona aina
Sielu on kuin sunnuntaina
T�ytettyn� Hengell�si,
Kuten Sinun templiss�si!
Suo mun elinaikanani
Pit�� huolta sielustani!
Uskoin, toivoin auta viel�
Kulkemaan mua taivaan tiell�!
Uskovistas vaari ota,
Kunnes p��ttyy synnin sota!
58.
H�n rakasti meit� ensin.
Jumala on rakkaus, (1 Joh. 4: 16)
Jesus siit' on takaus.
Mit� siis nyt puuttuu?
Rakkautta meilt� my�s
Vaatii Herra uskon ty�ss';
Siin� kaikki muuttuu.
Joka tahtoo Jumalaa
Yli kaiken rakastaa,
Ei h�n huoli muista;
Ruumiin joka j�senen
T�ss� ty�ss� rakkauden
Alati h�n suistaa.
59.
Anna ties Herran haltuun!
M� kaikkeni: sieluni, ruumihini
Tuon, Herra, sun haltuhus, huomahasi
Mull' on ilo siit�
Kun kaitset s� niit�
Sun sauvallasi. (Ps. 23: 2, 4)
60.
Usko on vahva uskallus
niihin, joita toivotaan.
Usko on se kirkko,
Jossa sielu virkoo,
Alkaa eloaan.
Halu on se jalka, (Ps. 42: 2, 3)
Jolla sielu alkaa
Ensin kulkemaan.
Toivo on se polku.
Jota my�ten kulku
Ensin aljetaan.
61.
Avukses huuda minua h�d�ss�s!
Joka luottaa Herraan taivaan
Alla ankarankin vaivan,
Aina Herra h�nt� kuulee, (Ps. 65: 3)
H�pe��n ei siis h�n tule.
Vaikka mailma tahtois niell�,
H�n vain kest��, pysyy tiell�.
Herra h�lle voimaa antaa,
K�siss��n H�n h�net kantaa. (Ps. 91: 12)
Kuka voikaan voittaa sit�,
Jonka puolta Herra pit��? (Room. 8: 31)
Ei h�n huku mink��n kautta;
Itse Herra h�nt� auttaa.
62.
Joka sy� minun lihani ja juo minun
vereni, h�nell� on ijankaikkinen el�m�.
Hartaasti halaa syd�men',
Ett' kallis veri Jesuksen
Niin sielussani vaikuttais,
Ett' oikein H�net n�hd� sais, (Joh. 20: 27-29)
Ja taivuttais niin mieleni,
Ett' tuosta kiitt�is kieleni;
M� sitte jo maan p��ll� -- kas --
Olisin aivan autuas. (Luukk. 1: 45)
63.
Min� teen sinun valituksi murheen p�tsiss�.
Hyvin Herra kaikki teki:
Silloin, kun H�n hyv�ks n�ki,
Pani surun suitsimiksi,
Pahat p�iv�t p�itsimiksi,
Ajoi niill� viisaasti,
Synnin orjan seisahti. (2 Kor. 7: 10. Matt. 5: 4)
64.
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on suloinen!
Kyll� Herra huolen pit��:
Kasvattaa sen, mik� it��,
Sijallaan suo satehen,
Antaa aamukastehen,
Armosta my�s poutaa antaa,
Kasvun korjuusenkin kantaa.
Herra on mun kaitsijani, (Ps. 23: 1)
Jesus edesvastaajani; (1 Joh. 2: 1)
H�n on minut ostanut,
Tielle k�ym��n nostanut,
Avun aina mulle tuottaa.
H�neen, sieluni, saat luottaa.
Mua johdattaa H�n viel�
Kaitaisella taivaan tiell�.
J�rki ei voi johdattaa,
Sielun sairaaksi vain saa.
Pois siis, j�rki, j�� nyt siit�!
Siin� ei sun neuvos riit�!
Tule, Pyh� Henki, t�yt�
Herran ty� ja apu n�yt�,
Synnin haavat sitele,
Hellin hoida, pitele;
Anna usko, kuuliaisuus,
Rakkaus: uskon ominaisuus!
Kiitos armon antamastas,
K�siss�si kantamastas!
Kiitos Sulle ij�inen!
Rakkaampaa en tied�, en!
Kiitos voiton Ruhtinaalle,
Korkeimmalle Kuninkaalle!
65.
Kasvakaamme kukin t�ydeksi mieheksi!
Sit� suloisuutta, oi,
Jonka Herra antaa!
Tuntea vain ne sen voi,
Jotka sit� kantaa.
Riemun henki heiluttaa
Uskovaisiansa
Kuni �iti lastansa
K�sivarsillansa.
�iti tahtoo lastansa
Siten suuremmaksi.
Samoin tahtoo Jumala
Lastaan autuaaksi,
Ett� mies siis tulisi
Hengen mitan mukaan, (Es. 4: 11-16)
Taivaan tiet� kulkisi,
Eik� hukkuis kukaan.
T�m� Hengen huvitus
On my�s tarpeellinen,
Ett� n�kyis erotus,
Ken on hengellinen;
Eih�n Henki vaikuta,
Jos ei sit� ole,
Eik� ilman tarvista
Koskaan Henki tule.
Jotka nousta tahtovat
Turmeluksen suosta,
Henke� he anovat
Auttajakseen tuosta.
He sen hyvin n�kev�t,
Ett'ei itse jaksa,
Eik� omat v�kev�t
Voimat mit��n maksa.
66.
Me hullut pidimme h�nen el�m�ns� tyhm�n�.
Ruumihini riemuitsee
Herran hyvyydest�,
Sieluni my�s iloitsee (Ps. 8: 43)
Armon kyllyydest�
Nyt jo t��ll� vaivassa,
Mit� sitte taivaassa,
Miss' ei mik��n est�!
Siell' on kiitos aina suuss':
"Oikein Herra kosti". (Hebr. 10: 30. Room. 2: 6)
Siell' on virsi aina uus,
Ett� Jesus osti
Viheli�isen syntisen,
Helvetin perillisen
Helvetist� nosti.
Meist' ei silloin maailma
Sanokkaan: "Te hullut!" (Viis. Kirj. 5: 1-17)
Siell� kaikki sinua
Sanoo: "Terve tullut!"
Yhty� s� virteen saat,
Jonka alkaa autuaat,
Pelastetut hullut.
Siell' ei ole saatana
Tahtomassa niell� (Ilm. K. 20: 10)
Eik� ep�uskoa
Niinkuin t��ll� viel�.
"Vanhat ovat kadonneet,
Kaikki uusiks muuttuneet," (2 Kor. 5: 17)
N�in saa laulaa siell�.
67.
Meid�n Jumalaamme kiitt�� on kallis asia.
Veisatkaamme, veisatkaamme
Kiitos Jumalalle,
Huvitukset kaikki muut
J�tt�in maailmalle! (Ps. 73: 25, 26)
Iloitkaamme, iloitkaamme!
Yks on Paimen meill�,
Joka meit� johdattaa
Matkoilla ja teill�. (Ps. 23. Joh. 10: 11)
Riemuitkaamme, riemuitkaamme!
Meill' on sama Henki,
Joka lahjaks annettiin
Herran pyhillenki. (1 Kor. 2: 12)
Puhukaamme, puhukaamme
Jesuksesta vaan me!
Osan aina runsaamman
H�nest� niin saamme.
Kehukaamme, kehukaamme
H�nt� kesken�mme,
Niin kentiesi joku k�y
Viel� per�ss�mme.
Etsik��mme, etsik��mme
Eloo tulevaista,
Jota joskus t��ll� jo
Saamme hiukan maistaa.
Kulkekaamme, kulkekaamme
Ilman pelk��m�tt�!
Auttamatta omiaan
Ei voi Jesus j�tt��.
K�rsik��mme, k�rsik��mme
Joka kiusausta!
Murheen j�lkeen Jumala
Antaa lohdutusta.
Toivokaamme, toivokaamme,
Vaikka j�rki kielt��!
Eih�n luonto ymm�rr�
Herran Hengen mielt�. (1 Kor. 2: 14)
Uskokaamme, uskokaamme
Herran lupausta,
Vaikk'ei siin� oliskaan
Yht��n todistusta!
Rukoilkaamme, rukoilkaamme
Ilman lakkaamatta, (1 Tess. 5: 17)
Maailmasta milloinkaan
Mit��n huolimatta!
Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme
Kaikkein kauas kuulla
Herran t�it� suuria
Syd�mell�, suulla! (Ps. 145: 10-12)
L�htek��mme, l�htek��mme
Niinkuin vieras v�ki! (Ps. 120: 5)
Autuas on kansa, kun
Kotomaansa n�ki.
Rient�k��mme, rient�k��mme
Kohden kotomaata! (Hebr. 11: 13-16)
Turhuudellaan tyydytt��
Maailma ei saata.
Huutakaamme, huutakaamme!
Ylh��lt' avun saamme. (Ps. 50: 15)
Hitaiksi jos tulemme,
Taas me rukoilkaamme! (Room. 12: 11)
Anokaamme, anokaamme
Uutta her�tyst�!
Joka p�iv� tarvitaan
Uskon enennyst�.
Pyyt�k��mme, pyyt�k��mme
Jesus uskoin tuta!
Paljain liikutuksin ei
Oikein perustuta.
Raketkaamme, raketkaamme
Huone kalliolle, (1 Piet. 2: 4-8)
Autuutemme perustus
Herran ansiolle!
Ottakaamme, ottakaamme
Rakentajaksemme
Kulmakivi, perustus,
Patsas -- Jesuksemme! (Ap. Tek. 4: 11. 1 Kor. 3: 11. Es. 2: 20-22)
Joutukaamme, joutukaamme!
Taivaass' iloitsevat
Taivaan sotajoukot, kun
Meit� vartoilevat. (Luukk. 15: 7, 10)
Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme!
Armost' ainoastaan
Autuus meill' on, vaikka kuin
J�rki sanois vastaan. (Es. 2: 8)
68.
Mik� on ihminen, ett� h�nt� muistat!
Ah, kuinka ihmeellisesti
Jumala murheeni pit��!
Mun mieleni ja kieleni
Ain ylist�k��n sit�!
Hyvyytt� Herran veisatkoot
Pienetkin suurten kanssa,
Ja H�nen t�it��n tutkikoot
Jokainen kohdastansa! (Ps. 148: 12, 13)
69.
Kiitos! Kiitos! Kiitos!
Kiit�, sieluni, Herraa, ja
kaikki mit� minussa on,
H�nen pyh�� nime�ns�!
Kiitos Herran, joka kuulee
Kurjan huudon taivaasen! (Ps. 65: 3)
Kiitos Herran, joka tulee
Virvoittamaan vaivaisen! (Matt. 11: 28)
Kiitos Herran, joka antaa
Armostansa autuuden! (Es. 2: 8)
Kiitos Herran, joka kantaa
Sanassansa totuuden! (Ps. 33: 4)
Kiitos Herran, joka osti
Meit� Poikans verell�!
Kiitos Herran, joka nosti
V�kev�ll� k�dell�!
Kiitos Herran, joka p��sti
Sielun synnin siteist�! (Ps. 116: 8)
Kiitos Herran, joka s��sti
Tuomittua syntist�!
Kiitos olkoon Jesukselle!
H�n on kaikki t�ytt�nyt. (Joh. 19: 30)
Kiitos olkoon Jesukselle
H�n on sen my�s n�ytt�nyt.
Kiitos olkoon Jesukselle,
Joka tuli mailmahan!
Kiitos olkoon Jesukselle,
Joka voitti saatanan! (Kol 2: 15)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun mun ruokkii isoovan! (Luukk. 1: 53)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun mun juottaa janoovan! (Ilm. K. 21: 6. Jes. 55: 1. Joh. 4: 10)
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun H�n tuli avuksi!
Kiitos olkoon Jesukselle,
Kun H�n Hengen lahjoitti! (Ap. Tek. 2: 23)
Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
Joka aina lohduttaa!
Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
Joka oikein johdattaa!
Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
Kun H�n sielun virvoittaa!
Pyh�n Hengen olkoon kiitos,
Kun mun t��lt� kirvoittaa!
End of the Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola
*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA ***
***** This file should be named 36019-8.txt or 36019-8.zip *****
This and all associated files of various formats will be found in:
http://www.gutenberg.org/3/6/0/1/36019/
Produced by Tapio Riikonen
Updated editions will replace the previous one--the old editions
will be renamed.
Creating the works from public domain print editions means that no
one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
(and you!) can copy and distribute it in the United States without
permission and without paying copyright royalties. Special rules,
set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project
Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you
do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose
such as creation of derivative works, reports, performances and
research. They may be modified and printed and given away--you may do
practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is
subject to the trademark license, especially commercial
redistribution.
*** START: FULL LICENSE ***
THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work
(or any other work associated in any way with the phrase "Project
Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
Gutenberg-tm License (available with this file or online at
http://gutenberg.org/license).
Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people who
agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
even without complying with the full terms of this agreement. See
paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
works. See paragraph 1.E below.
1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the
collection are in the public domain in the United States. If an
individual work is in the public domain in the United States and you are
located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
are removed. Of course, we hope that you will support the Project
Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
the work. You can easily comply with the terms of this agreement by
keeping this work in the same format with its attached full Project
Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in
a constant state of change. If you are outside the United States, check
the laws of your country in addition to the terms of this agreement
before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
creating derivative works based on this work or any other Project
Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning
the copyright status of any work in any country outside the United
States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate
access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
copied or distributed:
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.org
1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
and distributed to anyone in the United States without paying any fees
or charges. If you are redistributing or providing access to a work
with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked
to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
License terms from this work, or any files containing a part of this
work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg-tm License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
word processing or hypertext form. However, if you provide access to or
distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
License as specified in paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
that
- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
you already use to calculate your applicable taxes. The fee is
owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
has agreed to donate royalties under this paragraph to the
Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments
must be paid within 60 days following each date on which you
prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
returns. Royalty payments should be clearly marked as such and
sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
address specified in Section 4, "Information about donations to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg-tm works.
- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
electronic work is discovered and reported to you within 90 days
of receipt of the work.
- You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg-tm works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the
Foundation as set forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
works, and the medium on which they may be stored, may contain
"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
written explanation to the person you received the work from. If you
received the work on a physical medium, you must return the medium with
your written explanation. The person or entity that provided you with
the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
refund. If you received the work electronically, the person or entity
providing it to you may choose to give you a second opportunity to
receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy
is also defective, you may demand a refund in writing without further
opportunities to fix the problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
with this agreement, and any volunteers associated with the production,
promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
that arise directly or indirectly from any of the following which you do
or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of computers
including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists
because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at
http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
throughout numerous locations. Its business office is located at
809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact
information can be found at the Foundation's web site and official
page at http://pglaf.org
For additional contact information:
Dr. Gregory B. Newby
Chief Executive and Director
gbnewby@pglaf.org
Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation
Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
spread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can be
freely distributed in machine readable form accessible by the widest
array of equipment including outdated equipment. Many small donations
($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
with these requirements. We do not solicit donations in locations
where we have not received written confirmation of compliance. To
SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
particular state visit http://pglaf.org
While we cannot and do not solicit contributions from states where we
have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
against accepting unsolicited donations from donors in such states who
approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
ways including checks, online payments and credit card donations.
To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic
works.
Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
concept of a library of electronic works that could be freely shared
with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project
Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily
keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
http://www.gutenberg.org
This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.