The Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org Title: Korven kaikuja Hengellisi� lauluja Author: Efraim Jaakkola Release Date: May 2, 2011 [EBook #36019] Language: Finnish Character set encoding: ISO-8859-1 *** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA *** Produced by Tapio Riikonen KORVEN KAIKUJA Hengellisi� lauluja Kirj. EFRAIM JAAKKOLA Ei Jumalalle kelpaa ihmiselt� muuta kuin ihmisen kelvottomuus. Turku, G. W. Wil�n ja Kumpp. kirjapaino, 1888. LAULUJEN LUETTELO: N:o 68. Ah, kuinka ihmeellisesti 52. Armon lapset ahdistetut 54. Auta, Jesus, uskomahan 38. Ei muuta kuin 27. Ei niin huonoa 36. En paeta voi, Jumala 62. Hartaasti halaa syd�men' 51. Hengelliset matkaajat 37. Henki julkein 55. Herra t�ss� paikassa 25. Her��, her��, �l� makaa 63. Hyvin Herra kaikki teki 20. H�n, Jesus, on alku 24. Itse olet, ihminen 15. Jesus on mun terveyteni 5. Jesus sielun tavara 10. Jesukselle olkoon kiitos 16. Jesuksen kiitos, kunnia 18. Jesuksen kuolo katkera 44. Jo t�n��n, sielunen 61. Joka luottaa Herraan taivaan 8. Jos n�hd� saisin kerran 26. Jos s� Hengen uutisista 2. Jos s� olet minussa 58. Jumala on rakkaus 14. Jumalalle olkoon kiitos 41. Kaikkinaisen kiusauksen 39. Ken Jumalast' ei luovu 53. Kerj�l�iset hengelliset 69. Kiitos Herran, joka tuulee 50. Koska loppui kirkkovuos 19. Koska lupaat, armaan' 21. Kristityn vain nimi kyll� 64. Kyll� Herra huolen pit�� 48. K��nny, k��nny, syntinen 32. Maailman korpea matkustaissa 29. Mailma, sinust' eron ottaa 33. Mieli mull' on kirjoittaa 22. Monet m��kiv�iset ei 6. Mun rauhani, leponi Jesus on vain 46. Murheella muistan el�m��ni 59. M� kaikkeni: sieluni, ruumihini 35. M� olen suuri syntinen 30. Niin moni taivaan-toivonsa 47. Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuulkaa 42. Oikea uskon el�m� 3. Oi, kuin olet suloinen 13. Oi, s� k�yh� sielu kurja 28. Onneton on k�si se 4. Pelikaani poveaan 11. Riemuitkaamme suuresti 66. Ruumihini riemuitsee 57. Sanastasi kiit�n sua 45. Sanoa tahtoisin 40. Sielu rukoilee 12. Sin� raukka syntinen 17. Sin� olet, Herra Jesus 65. Sit� suloisuutta, oi 49. Sodassa olen ollut 23. Sovinnosta soittaen 43. Surulliset Siionin 1. Tule, Henki taivainen 56. T�nne, Jesus, sanaas pyh�� 60. Usko on se kirkko 7. Vaikka kunne kuljen, k��nnyn 31. Vapaakaupunkihin viiteen 67. Veisatkaamme 34. Voi, kuin nekin vaarass' on 9. �l� usko j�rke� ALKULAUSE. T�ss� lasketaan maailman korpea matkustavan k�teen ennen h�nt� taivaalliseen Kaanaasen p��sseen, aivan innollisen matkamiehen, Efraim Jaakkolan, laulamia hengellisi� lauluja, opetukseksi, lohdutukseksi ja kehoitukseksi matkan vaivoissa; sill� "Laulua h�n tarvitsee Riemuksensa t��ll�, Taivaan tiet� kulkeissaan Surun sumus��ll�." N�it� lauluja ovat sanotun hengellisen runoilijavainajan omaiset ja hengenheimolaiset mit� suurimmalla innolla, hartaudella sek� kunnioituksella k�ytt�neet. Mutta suuremman yleis�n k�ytett�v�ksi ei niit� ole t�h�n saakka edes tarjottu muita kuin joku laulunen, painettuna n.s. arkkiveisujen joukkoon. Syyn� on ollut se, ett'ei niit� alkuper�isess� muodossaan ole sopinut painaa, ne kun ovat melkein puhdasta Efraim Jaakkolan kotoseudun murretta, ja h�nen kotonsa oli Uudellakirkolla, noin puoli peninkulmaa Uudestakaupungista, siis maamme sill� ��rell�, miss� katkotuinta kielt� puhutaan. T�ss� muutamia el�m�kerrallisia tietoja h�nest�: Uudenkirkon pit�j�n Orivon kyl�n Jaakkolan is�nn�ll� Erik Erikinpojalla ja h�nen vaimollaan Maria Erikintytt�rell� oli kolme poikaa, Efraim, Erik ja Josef, ja kolme tyt�rt�, Maria, Adonika ja Annaliisa. Runoilija Efraim Erikinpoika syntyi Toukok. 27 p. 1791. Nuoruudessaan oli h�n muun muassa palveluksessa er��ll� ruotsalaisella v�rj�rill� Uudessakaupungissa ja oppi siell� Ruotsin kielt�. Pienen ajan oli h�n my�s ollut merimiehen�, jolloin h�n sukunimen��n k�ytti Orre-nime�. Merimatkallaan h�n j�i joksikin aikaa Saksaan asumaan ja oppi siell� Saksan kielt� sek� puutarhan hoitoa. Ven�j�n kielt� h�nen my�skin sanotaan taitaneen. Naimisissa h�n oli Johanna Heikintytt�ren kanssa, joka oli syntynyt Toukok. 10 p. 1790. Heill� ei ollut yht��n lasta. Vuonna 1834 kuoli runoilijan is� ja Jouluk. 8 p. 1848 h�nen puolisonsa. H�n itse kuoli Toukok. 29 p. 1857. "El�m�kertani" nimisess� laulussa mainitsee h�n viimeiseksi Kolminaisuuden p�iv�n ja lopettaa sen laulunsa kiitoksella kolmeyhteiselle Jumalalle, ja h�n my�s haudattiin Kolminaisuuden p�iv�n�, 7 p. Kes�kuuta. H�nen jumalisuutensa oli yleens� tunnettu. Kun h�n k�veli Uudessakaupungissa puutarhurin sakset k�dess��n, niin katupojat sanoivat, h�nt� osoitellen: Tuo on se �ij�, joka syntej� leikkaa; -- hyvin kuvaava lause h�nest�, sill� h�n ei juuri synti� s��linyt. Uskonnollisissa mielipiteiss��n h�n liittyi enemm�n Renqvistil�isiin kuin Hedbergil�isiin. Yksinomaan Renqvistil�inen h�n ei kuitenkaan ollut; vaan h�nest� sopinee paraiten sanoa, ett� h�n oli kasvanut t�ydeksi mieheksi, Kristuksen t�ydellisen varren mitan mukaan, mieheksi, jota eiv�t kaikkinaiset opetuksen tuulet vietelleet ja horjumaan saaneet. H�n oli luonteeltaan vilkas ja ajatuksiltaan vapaa. H�n k�ytti puheessansa sananlaskuja ja sopivaa leikki�. Jos y�ll� joku runollinen ajatus syntyi h�nen p��ss�ns�, joku runons�e tahi muu sellainen, niin h�n nousi yl�s sit� heti kirjoittamaan; sill� aamulla ei h�n sit� en�� olisi muistanut. H�nell� kerrotaan olleen melkoinen kirjavarasto, josta muut l�heiset lainaskelivat kirjoja, ja kuolemansa edell� h�n teki m��r�yksen, ett� kukin lainaaja sai omanansa pit�� sen tai ne kirjat, jotka kullakin sattuivat olemaan lainassa h�nen kuollessaan. Vanhoina p�ivin��n h�n alkoi kunakin p�iv�n� kirjoittaa lauseen tai pari uskonnollisia mietteit��n vihkoon, jolle nimeksi h�n pani: "Joka p�iv� jotain", ja kirjoitti siihen viel� elonsa viime aikoinakin, vaikka h�n silloin oli melkein sokea. H�n oli ainakin vanhuudessaan ehdottoman raitis eik� my�s polttanut tupakkaa. Kahvia h�n vihasi eik� maistanutkaan sit�, vaan sanoi sen synnytt�v�n vesitautia, johon tautiin h�n itse kuitenkin kuoli. Jossakin seurassa, jossa kahvia runsaasti juotiin, puhkesi h�n kerran sanoihin: "Kahvia juodaan Niin paljon kuin tuodaan, Ja turmellaan ruumis Niiss' vesiss� kuumiss'". -- Maanviljelyksen ohessa oli h�n uuttera ja taitava puutarhan hoitaja. Omaan taloonsa h�n perusti suuren puutarhan, ja Uudenkirkon kirkon ymp�rill� olevat puut ovat h�nen istuttamiaan. T�m�n kirjoittaja, kauan asiata ajateltuaan, rohkeni vihdoin ryhty� vaikeaan mielity�y�ns�: kokoomaan noita jo melkein unohduksiin joutuneita Jaakkolan lauluja sek� muodostamaan niit� kirjakielen s��nt�jen mukaisiksi. T�ss� nyt ovat tuon ty�n tulokset. Varmaankin on monta ansiokasta laulua jo kokonaan hukkunut; sill� runoilijan kuolemasta asti on aika saanut niit� rauhassa hajoitella, eik� h�n itsek��n el�iss��n tainnut niit� pit�� tarkasti koossa muualla kuin muistossaan, josta h�n niit� sopivissa tilaisuuksissa vilkkaalla nuotilla lauloi ja sai siten yst�v�ns� niihin mielistym��n ja niit� ulkoa muistamaan. Ainoaksi todistukseksi siit�, kuinka Unholaan joutumaisillaan n�m�t laulut ovat olleet, mainittakoon, ett� pisin n�ist� ei ole ollut saatavissa muualta kuin er��n miehen muistosta, jossa se on s�ilynyt niilt� ajoilta, jolloin h�n sit� Jaakkolan on laulavan kuullut. Jaakkolan laulujen yst�v�t soisivat, ett� ne painettaisiin aivan siin� muodossa, jossa h�n itse on niit� laulanut. Mutta seh�n on ihan mahdotonta; sill� muodon t�ytyy olla sellaisen, ett� muutkin niit� k�sitt�isiv�t ja ett� ne uusiakin yst�vi� saavuttaisivat. Mit� lukua muutoin muodosta onkaan! Muuttukoon se kuinka hyv�ns�, jos _sis�lt� ja henki_ vain muuttumatta ovat; sill� "Virret muut ne vanhenee; Karitsaa vain yh� Uusin virsin kiittelee Herran Siion pyh�." N�iden laulujen kokooja rohkenee toivoa, ett� n�m�t t�ss� uudessakin puvussaan saavat hartaita yst�vi�. Ainakin se ainoa henkil�, er�s kirjallisella alalla perehtynyt ja tunnettu seurakunnan opettaja, joka n�m�t t�ss� muodossa on n�hnyt ja arvollisia muistutuksia n�ihin tehnyt, on n�ihin hyvin mielistynyt, miten n�kyy h�nen seuraavasta lausunnostaan, jonka h�n on antanut luvan julkaista: "Jaakkolan laulut ovat mielest�ni _hyvi�_. Tuota kallista totuutta, ett� Jesus Kristus on syntivelkamme maksanut ja ett� H�ness� on maailma Jumalan kanssa sovitettu, on autuuden perustuksena saarnattava ja opetettava; sill� _muuta perustusta ei taida yksik��n panna_. Sen totuuden vankalla pohjalla n�ytt�� Jaakkolakin olevan. Mutta se autuaallinen totuus ei ole milloinkaan esitett�v� kurittavana ja hempe�n� evankeliumina, jommoisena ei sit� Uudessa Testamentiss�k��n ole esitetty, vaan sellaisena pyh�n� taivasten valtakunnan evankeliumina, joka vaatii meit� itsi�llisen armon omistamiseen, syd�men ty�h�n ja Jumalassa elett�v��n el�m��n. Mutta se el�m� on rukouksen-el�m��; sill� rukouksessa, niin sanoakseni, tykkii tuon ylimaailmallisen _valtakunta_-el�m�n valtasuoni. Jaakkolan lauluissa kuulee tuon valtasuonen tykytt�v�n -- ilmaus, jota t�n'aikaisissa hengellisiss� lauluissa ja laulukokoelmissa useinkin puuttuu, ne kun kyll� tosin nousevat runollisessa mielikuvituksen rikkaudessa ehk� Jaakkolan lauluja korkeammalle; mutta lausetavan luontevuudessa ja suolon viljelemisess� eiv�t seuraa suoraan Raamattua likimainkaan niinkuin n�m�t laulut. -- -- -- N�m�t Kaiut ovat siksikin huomiota ansaitsevia, ett� ne ovat j�lkikaikua siit� vakavasta ja todenper�isest� Johanneksen-��nest�, jota muutama vuosikymmen takaperin kaikui kautta korpien ja salojen, vaikuttaen hengellist� her�tyst� Suomen kansassa. Silloin tuommoinen Johanneksen ��ni, huutavaisen ��ni, kuului 'korvessa', miss� henki-el�m�n kasvullisuus silloin oli kuoleman ja n�ivettymisen tilassa. ��ni kuului kautta koko Suomen maan; ja jos monin paikoin korpi ja er�maa nyt iloitsee, niin �lk��n ilossa unhotettako niit� vakavia ��ni�, jotka pasuunan tavalla huusivat ja her�ttiv�t 'Herran kansan' sen horrostilasta. T�m� Johanneksen-��ni opetti her�tt�mi�ns� _rukoilemaan_, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsiansa; mutta samalla kuin se painoi ihmisen maahan Herraa kumartain rukoilemaan, samassa opetti se kohoovin silmin katsomaan yl�s m�kihin ja osoitti yletyill� k�sill� Jumalan Karitsaa, joka kantaa ja pois ottaa maailman synnit. -- T�lt� kannalta (luulisin) on Jaakkolankin 'Kaikuja' katseltava; ne ovat kasvaneet senaikuisen her�tyksen hedelm�llisest� maaper�st�, onpa niiss� todella paljo jo kukkaan puhjennuitakin, viel�p� hengen hedelmi�kin. Niiss� kuvastuu hengen el�m�n elimellist� kehkeymist� (Mark. 4: 26-29) siemenest� alkain hedelm�n tuleentumiseen asti. Mutta se el�m� on mets�kukan vaatimatonta el�m��, joka kehittyy mets�n huminassa ryhmyisen hongan juurella Jumalan vapaassa ilmassa. Ei tee mets�kukka ter�� niin kaunista ja prameaa kuin puutarhan ruusu, mutta tarkastelevalle silm�lle kuvastaa se luonnon sopusointua yht� hyvin kuin keinollisesti viljelty ruusukin, jopa 'linnea', tuo v�h�p�t�isen n�k�inen kasvi lemun suloisuudessa voittaa komeat puutarhan kukat. -- -- Korven kaiku kulkee jylh�in vuorien poikki, tuuheain mets�in l�pi, ja vehre�in nurmien yli se kantaa luonnon teeskentelem�t�nt� sointua; ei se pyri kilpailemaan urkujen ihanain s�velten kanssa, ei pyri se innostamaan hetkeksi juhlailevia ihmisi� h�ik�isev�n valoisissa saleissa -- ei, se kaikuu vaan, se kaikuu kautta korven, huomauttaen vaeltajalle, ett� ... kaiku kiirii, her�tt��, saa kaipaamaan, antaa aavistuksia, panee arvoituksia, rauhoittaa ... on ��ni, _huutavan_ ��ni korvessa. "Siin� mielest�ni on jotenkin lausuttu Jaakkolan laulujen merkitys. Ne ovat todella korven kaikuja, kuulukoon kaiku viel�, kuulukoon moniin syd�miin, kuulukoon todistukseksi, ett� 'Huutava' on Suomen kansalle huutanut ja viel�kin ��nens� kuulua antaa! "Hyv� olisi, jos niille lauluille sopisi jollakin tavoin nuotin ilmoittaa." Lopuksi pyyd�n lausua sulimmat kiitokset niille jalon runoilijavainajan sukulaisille, tuttaville ja naapureille, jotka ovat olleet avullisina n�iden laulujen kokoon saamisessa sek� el�m�kerrallisia tietoja h�nest� antaneet. Vasta mainittua n�iden laulujen taitavata tarkastajaa pyyd�n my�s t�ten syd�mellisesti kiitt��; sill� ilman h�nt� olisi n�ihin muutamia pahojakin virheit� j��nyt. L�htek��t siis nyt n�m�t Korven Kaiut vanhoja yst�vi�ns� tervehtim��n ynn� uusia etsim��n, ja tulkoot n�m�t monelle korpimatkailijalle uskolliseksi toveriksi ja olkoot siten heille Jumalan avulla ijankaikkisesti parhaaksi! _Korven Kaikujen kokooja_. 1. Vaeltakaamme Hengess�! Gal. 5: 16. (S�vel: Jolla raitis ruumia on). Tule, Henki taivainen, Taivahasta alas! Syd�meni vaivainen L�mmit� ja valas! Tule, lahjain antaja! Tule, k�yh�in is�, Sielun paras tavara, Lohdutusta lis��! Heltehess� virvoitus, T�iss� lepo n�yt�! Itkev�isten kirvoitus, Toivoni S� t�yt�! Sin� pyhin valkeus, T�yt� syd�npohjat, Uskovaisten odotus, Anna Hengen lahjat! Tule, sielun virvoitus, Lepo n��ntyneiden! Tule, k�yh�in rikkaus, Koto v�syneiden! Tule, elon uudistus, Rakkauden tuli! Tule, sielun puhdistus! Tule, armon tuuli! Tule, rauhan antaja, Itkuss' ilo jalo! Murheelliset lohduta, Vaipuneiden valo! Anna uskon vahvistus, Autuas loppu anna, Anna toivon todistus, Taivaan iloon kanna! 2. Minun yst�v�ni on minun, ja min� olen h�nen. Jos S� olet minussa, Niin m� olen Sinussa, Rakkain Jesus! En m� muuta halaakkaan, Kun vain sinuss' olla saan, Kallis Jesus! Sin� olet tavarain, Sinua m� halaan vain, Herra Jesus! Sinussa on iloni Suloisin my�s toivoni, Kaunein Jesus! Sin� olet turvani, Sinust' el�� uskoni, Hyv� Jesus! Sin� olet rakkaus, Rakkauden perustus, Hurskas Jesus! Sin� olet lohdutus, Sin� olet huvitus, Vakaa Jesus! Auta viheli�isi� Armon kerj�l�isi�, Armias Jesus! Kirvoit' uskon el�m��, Ett'en Sinusta vain j��, Puhdas Jesus! En m� seuraa sinua, Jos et ved� minua, Laupeas Jesus! En my�s p��st� Sinua, Jos et siunaa minua. (1 Moos. 33: 26) Siunaa, Jesus! Kuoloon asti minua Maailmasta erota, Auta, Jesus! 3. Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Oi, kuin olet suloinen, Jesus rakas, armoinen: Syliss�si kannat, (Jes. 40: 11) Suuta viel� annat (Ps. 2: 12) H�ijyn syntisen! Kyll' on syntisi�, vaan Kaikki eiv�t tuntemaan Pysty rakkauttas, Suurta sulouttas. Mist' tuo tulleekaan? Siit�, ett� syntinen Mieless��n on entinen Eik� mielell�ns� My�nn� syd�nt�ns� Pes�ks syntien. H�nell� on povessa Pyhyytt' omatekoista, Hyv�elee t�t� Eik� tule h�t� H�lle turvasta. (Jes. 38: 17) Joka tuntee syd�men, Kuinka se on saastainen, H�n on ahkerana Avun hakijana, Kunnes l�yt�� sen. Tuota kiirein kulkevaa Jesus vastaan kiiruhtaa, Syliss�ns� kantaa, Suuta viel� antaa, Armoin armahtaa. 4. Herra on meid�n Kuninkaamme, H�n meit� auttaa. Pelikaani poveaan Repii rikki - kerrotaan --, Ruoaks antaa poikasten Verens oman l�mp�isen. T�h�n rienn�n riemuiten Vertaamahan Jesuksen. Jesus rakkaudesta Avata soi rintansa. Siit� saan nyt ime� Jesukseni nime�; Siit' ei ime� voi muu Kuin el�v�n uskon suu. Min� olin h�d�ss� Ry�v�ritten k�dess�, Ei leviitta, pappikaan Mua tullut auttamaan; T�lt� Kuninkaalta vain H�d�ss�ni avun sain. (Luuk. 10: 30-35) Monet viel� varoittaa: "�l� huoli kirjoittaa Juutalaisten Kuningas!" (Joh. 19: 21) Jotta he sais kunnias; Mutta min� laulan vaan Kunniata Kuninkaan. Ved�, Jesus, minua, N�hd�kseni sinua Kuninkaana Siionin Kaupungissa Saalemin! (Ilm. K. 19: 16) Siell� ij�t' ilosta Veisaan sulle kiitosta. Jesus, rakas Josua, Minua nyt johdata, Kun ei Mooses huolikkaan... Ei h�n oikein kuollutkaan, Kosk' ei h�nt� haudata, Vaan h�n makaa laaksossa. (5 Moos. 34: 6, Juud. 1: 9) Laakso -- se on poveni. Viel� nyt h�n her��pi, Jos en aina ahkeraan Syntej� m� kartakkaan. Pian h�n mun tuomitsee, Kun vain vian huomaitsee. K�skee kansan kivitt��, Kansasta pois h�vitt��. -- Surkea on asia, Uskovaisten seurasta Sielu pois jos suljetaan, Herrasta erotetaan! 5. Min� olen A jo O, alku ja loppu. (S�vel: Ole, sielun', iloinen). (Tahi: Herra, Luoja taivasten). Jesus sielun tavara, Ilon aarre avara, Kaikki kaikissa H�n on, Lohdutus my�s loputon. Jos ken mailmaa rakastaa, Tyydytyst� ei h�n saa: Kallis veri Jesuksen Tyydytt��pi parhaiten. Vihamies jos viekkaasti Vihaa, vainoo, sortaapi, Jesus auttaa tuskista, Synnin, kuolon kahleista. Sairaus jos saavuttaa, Tauti tahtoo vaivuttaa, Jesus, paras l��k�ri, Tehd� taitaa terveeksi. Joskin k�yhyys kauhistaa, Onnettomuus ahdistaa, Jesus antaa ylt�iset Ruoan ja muut tarpehet. Jos maanpakoon joutuisin Taikka muihin murheihin, Jesus muistaa murheessa, Varjoo siipeins suojassa, Jos mun pilkkaa, h�pe�� T�ytyy kest�� kipe��, Jesus auttaa k�rsim��n, Kantamaan ja kest�m��n. Hunaja ja metonen Ma'un antaa suloisen, Makeus vain verraton Rakas Jesukseni on. Siis, oi, Jesus, sulhasein, Sua halaa syd�mein, Sielu, suu ja kieleni Ik�v�i sua hartaasti. Jesus ilo korvissain, Silmiss�ni Jesus vain, Jesus maku kieless�in, Jesus kukka k�dess�in. Jesus ruokan', juomani, Jesus kiitosvirteni, Jesus kallein osani, Yst�v�ni, ylk�ni. Jesus rakas, laupeas, Kautta kipus, kuolemas Terveytt� sieluun tuo, Mulle ilo taivaan suo! 6. Kuolema, kussa on sinun otas? Mun rauhani, leponi Jesus on vain: M� Jesuksen kuolosta el�m�n sain. (1 Piet. 2: 24) Se sielun ja ruumihin riemuittaa, Kun syntinen H�nt� nyt nautita saa. (Joh. 6: 51-58) Nyt murhe ja vaikea valitus j��, Kun j�sen m� olen, ja H�n on p��. (Es. 4: 15; 5: 23) P�� nousi, ja nousevi ruumis muu; Siit' on ilo sieluni, veisaa suu. (1 Kor. 15: 20-22, 55-57) Kas, rikkahat, viisahat j��v�t taa, Vaan vaivainen syntinen armon saa. (1 Kor. 1: 26-28, Luuk. 1: 53) Ken Jesuksess' on, h�n elohon j��, (Joh. 14: 19) Kun Jesus on el�m�n herra ja p��. 7. Ilman minua te ette voi mit��n tehd�. (S�vel: Ell�s ole, ihmisparka). Vaikka kunne kuljen, k��nnyn, Niin m� n��nnyn Ilman Herraa Jesustain; Joka avunpyyntiin juoksee Muiden luokse, Sielunsa h�n hukkaa vain. �l� uskotonna est�, Ett'ei pest� Jesus syd�nt�si saa Verell�ns� virtaavalla, Puhtahalla, Joka sielun autuuttaa! Kuopasta H�n sielun nosti, (Ps. 116: 8) Omaks osti, Kantaa, hoitaa, pelastaa; H�n on viel� virvoittanut, Kirvoittanut Synnin koko velasta. H�nt� huutain p�iv�n alan, H�nt� halaan, Tarpeeni H�n antaapi, Hengest�ni huolen pit��, Turhaan siit� Murhetta muut kantaapi. 8. Meill� on vapaus menn� pyh��n Jesuksen veren kautta. Jos n�hd� saisin kerran Avoimet haavat Herran, (Joh. 20: 29, 1 Piet. 1: 8) Joist' antoi veren vuotaa, Mi avun mulle tuottaa! Nuo terveelliset haavat Mun uskon' eloon saavat Ja auttaa tiet� kaitaa Mua kohden taivaan maita. Se n�it� turhaan kuulee, Ken hyv�ks itsens luulee, Ei tunne turmelustaan, Eik' �kk�� kadotustaan, On terve luulossansa, Ei tunne tautiansa, Ei Jesuksesta huoli, N�in uskosta pois kuoli. Monikin j�rjell�ns� Lohduttaa itse�ns�, My�s luottaa lunastukseen Ja Herran lupaukseen, Uskoksi sit� luulee, Ei sanaa tee vaikk' kuulee. (Jaak. 1: 22) Se j�rjen usko pett�� Ja sielun kuoloon j�tt��. 9. Armosta te olette autuaaksi tulleet uskon kautta. (S�vel: Ole, sielun', iloinen). �l� usko j�rke�, Ano Pyh�� Henke�! Yksin opettaa H�n vaan Is��, Poikaa tuntemaan. (Joh. 14: 26) Ota Jesus ilokses, Herran haavat turvakses, Herran veri voimakses, Suojaksesi, muurikses! Hyvin sitte sinun k�y, P�ivin, �in ei h�t�� n�y, Saat my�s maata turvassa Herran armohelmassa. (Ps. 4: 9) Vaan jos Herran unhotat, Omin voimin ponnistat, Niin s� n��nnyt, vaivut vaan, Hukut kerran kokonaan. Jesus Kristus, Herrani, Ved� puolees sieluni, Sido itses siteell�, Rakkautes ikeell�! �l� orvoks armostas, Leskeks l�sn� olostas J�t�, Jesus armoinen, Sielun sulo sulhanen! Mik��n muu ei minua Tyydyt�, ei lohduta; Jos s� minut j�t�t vaan, Kohta kaadun kuolemaan. Jesusta ei sulompaa Kanna taivas eik� maa; Sitte me sen tied�mme, Kun me H�net tunnemme. H�n niin mielen hell�ks saa, Syd�menkin sulattaa, Ett� ilomielell� H�neen voimme tyyty�. Oi, kuin meill' on etuja Ihmeisi� altisna Jesuksessa Herrassa, Jos vain voimme uskoa! Uskon puuttuessa me Sinne t�nne horjumme Mieless�mme ainiaan, J��den ep�ilykseen vaan. (Jaak. 1: 8) Olisi siis tarvista Jesust' aina katsoa, Joka uskon uudistaa, Verell��n sun puhdistaa. Voi nyt ihme, maailma, Kun et usko totuutta, Joka sinut vapahtais, Yksin autuaaksi sais! Se on kiinni mailmassa, Ken ei seuraa Jesusta, Synti� vain harjoittaa, Vaikka tunto varoittaa. Jesus sinut pelastais Ty�l�ist' ajatuksistais, Karkoittaa H�n sulta pois Murheet mustat kyll� vois. �l� turhaan odottaa, �l� turhaan kolkuttaa Herran anna! Hyv�� vaan (Ilm. K. 3: 20) Sulle tuo H�n tullessaan. 10. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa. Jesukselle olkoon kiitos ijankaikkisesti, Kun H�n minun kadotukseen kaatumasta esti! Omaisuudeks itsellens� armoty�ns� kautta Tahtoo H�nen rakkautensa minuakin auttaa. Min� olin kadotettu ijankaikkisesti, Vaan H�n verell��n mun osti, hukkumasta esti. Siis m� nytkin H�nt� kiit�n riemuisesti sangen, Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen. Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri, Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri. Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka; Mutta h�n on laupeas, ei tuomiolla uhkaa. H�np� tiet��, ett� olen suvultani savi, (2 Kor. 4: 7, Jes. 64: 8) Jonka mik� tahans sulloo, rikkoo, runtoavi. Pitk�mielisyydell��n H�n mua etsii, noutaa, Vaikka usein mieli mulla sinne t�nne soutaa. Mua ei H�n hylk��, vaikka v�syn usein aivan, Eksyiss�ni armon tielt� monellaiseen vaivaan. Vaan H�n taas mun vahvistaa ja on niin armollinen, Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen. Sinne t�nne mailmaan mielii pes�ns� se tehd� Eik� tahdo Karitsata ristin p��ll� n�hd�. H�n vain taivaan perint�h�n perustus on pyh� Niille, joissa armon ty�t� Henki tekee yh�. Vaikka olen vaivainen ja heikko, horjuvainen, Jesuksessa armon kautta armost' el�n vainen. Jesus raadollisiansa ihmeisesti auttaa Rakkaudest' avarasta armoty�ns� kautta. Eik�s kelpaa mun, kun Jesus turvana on mulla: Armon avun saan m� H�lt�, en voi hukkaan tulla! Kiitos Jesukselle, joka raadollisiansa Verell�ns� omall' auttaa aivan armostansa! 11. K��ntyk�� minun tyk�ni, Niin te autuaiksi tulette, kaikki maailman ��ret! (S�vel: Ole, sielun', iloinen). Riemuitkaamme suuresti! Jesus meid�t lunasti Kallihilla verell�, Ristin k�rsimisell�. Syntimme H�n otti pois. Tuomita ken meit� vois, Kun on Jesus Herramme Meid�n hurskautemme? H�n on veljes armoinen, Autuas, jos uskot sen, Sinua ei kadota Synti, kuolo, saatana. Rohkeana seisoa Voit ja jaksat sotia, Vaikka kaikki saatanan Joukko rynt�is vastahan. Veisatkaamme voitosta! Jesus, meit� johdata! Sin� suoja suurille, Kilpi kallis pienille. Mene matkaas, saatana! Jesuksessa turvassa Olen kaiken aikani; H�n on luja linnani. Ep�usko, pakene! Mailman huuto, vaikene! Jesustani kuuntelen, Tunnen oman paimenen. (Joh. 10: 14) Laki uhkaa tuomiten, Mutta min� pakenen Tyk�s, veriylk�ni, Taivaallinen veljeni. (1 Joh. 1: 7) Kyll� pid�t puoltani, Oma Vapahtajani, Kilpeni ja kallioin. Sinuun aina luottaa voin. Siihen luottaa uskoni, Sit� Jesus antaapi Kaikki tarpeet hinnatta, Ansiotta, maksutta. (Jes 55: 1) Emmek� siis iloiten Kiitt�is H�nt�, veisaten, Vaeltain my�s vakaina Herran armon paisteessa! Veisatkaamme riemuiten, Ett� kaikuu taivaasen, Jesukselle kiitosta, Kun H�n auttaa kuolosta! N�in me k�ymme turvalla Herran tiet� saarnalla Syntisi� kutsumaan Helmaan Is�n armiaan. Henkes, Jesus, meille suo, Rohkeutta, Voimaa luo! Sanas pyh� valkeus Olkoon sieluin viisaus! Amen! Herra tekee sen, Sanoo H�n, suu totuuden. Amen, amen! Taivaasen P��sen kauttas, uskon sen. 12. H�nen haavainsa kautta me olemme paratut. Sin� raukka syntinen, Joka suret itkien, Joll' on syd�n sureva, Omatunto pureva, Kanssani k�y Golgataan Jesustamme oppimaan! "Is� anna anteeksi!" (Luukk. 23:34) N�inh�n Jesus rukoili Piinaajainsa puolesta, Nytkin viel� virkana H�ll' on esirukous, Syntein anteeks anomus. (Room. 8: 34) Jesus sitte saneli: "Vaimo, katso poikaasi, Joka sinut suojelee!" (Joh 19: 26) Niin H�n niit� hoitelee, Jotka H�neen turvaavat, Ristin alle seuraavat. Ry�v�rille riemuisan Saattavi H�n sanoman: "Tosin t�n��n, sanon m�, Paratiisiin p��set s�". (Luukk. 23: 43) Niin H�n viel� riemuittaa, Autuudesta vakuuttaa. Kuolon tuskiin tultuaan Tulisessa janossaan, Syntein etikan H�n joi, (Matt. 27: 48) Ilomaljan meille toi, Uuden liiton kalkista Juodaksemme autuutta. Olkaamme siis vaivoissa Aina lohdutettuina! Vaikka mailma kiukuitsee, Sortaa, syytt��, solvaisee, Meill' on osa ij�inen Ansiossa Jesuksen. 13. Tulevaista me etsimme. Ai, s� k�yh� sielu kurja, kuljetko vain yksin? Et, vaan Jesus itse kulkee kanssas k�sityksin. Jesus tahtoo sieluani autuaaksi auttaa, Syd�nt�ni paratuksi laittaa murheen kautta. (2 Kor. 7) Jesus antaa pimeyden tulla ylitseni, Ett� sitte saman lyhdyn otan valokseni. (2 Piet. 1: 19) Jesus sallii uskolleni koetukset tulla, Ett� voiton kruunu kallis kerran olis mulla. (Jaak. 1: 12) Jesus k�skee pysym��n vain H�nen puheissansa, Ollakseni yksi H�nen oppilapsistansa. (Joh. 15: 4, 10, 12, Joh. 13: 35) Kysyk��mme paimenilta, miss' on Jesus viel�! "Karitsoitaan" -- vastaa he -- "H�n kaitsee ristin tiell�". Ristin tie on oikea ja kuolettaapi lihan, Sill� liha himoineen ei p��se taivaan pihaan. (Ilm. K. 21: 27) Uskoin, toivoin, rakastaen k�yd��n ristin sotiin, Ja kun sodat p��ttyv�t, niin tullaan taivaan kotiin. Taivaan koto kaunis olkoon m��r�n�mme meill�, Niin jo t��ll' on ristin alla riemu murheen teill�. Kaikkein loppu l�heneepi, matka p��ttyy pian, (1 Piet. 4: 7) Voiton virtt� laulain siirtyy riemu surun sijaan. Taivaan portit avattuina ovat meille kohta, Taivaan sali kirkkahana kunniasta hohtaa. Uusi maa ja uudet taivaat odottavat meit�, (Ilm. K. 21: 1) Abraham h�n syliin siell� korjaa v�syneit�. (Luukk. 16: 22) Hurskauden vaattehilla puettuina saamme Seurata ja riemulauluin kiitt�� Karitsaamme. (Ilm. K 19: 6-8) 14. Silloin n�emme kasvoista kasvoihin. (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka). Jumalalle olkoon kiitos: Olen liitoss' Kanss' Immanuelini! H�n mun kallihisti osti, Yl�s nosti, Kuolemasta kirvoitti. Vaan en taida nyt n�in kielin Enk� mielin Oikein kiitt�� Jumalaa. Sinua siis, oi, Jumalani, Auttajani, Pyh�n Hengen tavaraa! Sinua vain, oi, armon Herra, Jonkun verran Armos aamukastetta! Suuret, monethan kuin t�hdet Ovat n�hd� Armos vuoret, Jumala. Joka anoo, ett� s��st�t, Ett� p��st�t Synnin siteist' irrallen; Joka k��ntyy v��ryydest�, H�ijyydest�, Jesus, veres virrallen: Uuden voiman sille annat, K�siin kannat, Ett'ei surmaan sy�ksy� T�ytyis sun, vaan synnin torjuis Eik� horjuis My�s pois kulmakivelt�. (Ap. Tek. 4: 11) Jos ei synnist� saa est��, Puhtaaks pest� Herra Jesus verell��n, Ei H�n saata tulla pahaan Asumahan, Vaan m� auttamatta j��n. Ylk�� vastaan kulkekaamme, Ostakaamme �ljy uskon lamppuihin! (Matt. 25: 9) Suudelkaamme Poikaa viel�, (Ps. 2:12) Ett'ei tiell� Hylk�is h�ijyn hampaihin! Usein t�ytyy mieleen tulla, Ett� mulla Paras ik� kuluikin Muiden mailman lasten kanssa, Kokonansa Turhuudessa pahimmin. Vaan ei muu kuin armo Herran Vei mun kerran Elon tielle joukosta. Portti oli ahdas aivan: (Matt. 7: 14) Synnin vaivaan Syd�n tahtoi haljeta. Silloin hulluksi m� luultiin, Kun se kuultiin; Vaan se oli parhaaksein: K��nnyin tielt� lavialta, Maailmalta Pelastin m� syd�mein. Elin Hengen k�yhyydess�, N�yryydess�. El�� tahtoi lihakin; Uskon kautta Henki voitti, Armo koitti Mulle vihdoin kuitenkin. Eip� Jesus, sielun ylk�, Tuskaan hylk�� Koskaan uskovaisiaan: Jos he H�nen luokseen tulee, H�nt� kuulee, Niin H�n lis�� armojaan. Armon Henki kuljettakoon, Kiiruhtakoon Matkamiest� matkallaan Saastaisesta, katoovasta Maailmasta Kohden iki kotoaan! Puhaltakoon purjeesenki Armon Henki, Ett� saavun satamaan! Pid�, Jesus, itse per��, Yl�s her�� Aaltoja asettamaan! (Matt. 8: 26) Yli virran auta kerran, Henki Herran, Pakolaiset Baabelin, (Ps. 126: 1-4) Niin soi kiitos suloisella Kantelella Kautta koko Siionin. Tiell' on aivan kirkas veri: Herran veri, Josta lapset laulelee. Karitsan my�s katsehista Kaunehista Suloisaan he soittelee. Niist� sielu riemastuupi, Kainostuupi, Niiden s�ihkyyn soentuu. Ylj�n armo kun on suuri, Niin h�n juuri Kasvoillensa kallistuu. 15. Jesus on minulle el�m�. Jesus on mun terveyteni, H�neen, H�neen luotan vain. H�ness� m� synneist�ni Pelastuksen varman sain. Luota keneen tahdot sin�! Min� luotan H�nehen: H�n on autuus minullen. H�n on autuus kautta ajan, Ajallisen el�m�n. T�m�n kuolevaisen majan Kuolemattomaks saa H�n. Etsi ket� tahdot sin�! Min� etsin Jesusta, Rakastajaa rakkainta. H�n on rakkaudestansa Aikaa kuollut edest�n', Yl�snousemisellansa Antoi toivon el�m�n. Rukoile ket' tahdot sin�! Jesusta m� rukoilen: H�n on apu minullen. H�n on paras auttajani Vaivoissa t��n maailman. H�nen kauttaan tulevani Toivon iloon taivahan. Kulje kunne tahdot sin�! Taivahasen kuljen m� Raadollisna, k�yh�n�. Siell� veisaan virtt� uutta, Kiitt�in aina Jumalaa. (Jes. 35: 6) Siell� tahdon oikein huutaa, Jotta taivaat kajahtaa. Veisaa mist� tahdot sin�! Jesuksesta veisaan m�; Armahin H�n yst�v�. Ei voi oma tieto auttaa Ahtaan portin l�pitsen, Ei my�s suuren opin kautta Siit� p��st� sis�llen. Kiit� ket� tahdot sin�! Jesusta m� kiittelen, Herran armost' iloitsen. Armo tekee el�v�ksi Hengellisen vaivaisen; Henki tekee v�kev�ksi Kulkemahan taivaasen. Kulje kusta tahdot sin�! Minulla on uskon tie, Jota Pyh� Henki vie. Kun H�n johtaja on mulla, L�pi mailman osaan noin, Taivaalliseen majaan tulla Eloon autuaasen voin. Kuolo kulloin tahdot sin�! Min� kuolen alati: (1 Kor. 15: 31) Sellaista mun eloni. 16. He tulevat ilman ansiotansa vanhurskaiksi. (S�vel: Jag gick mig ut en aftonstund). Jesuksen kiitos, kunnia! Mun syntini H�n kantoi, Minulle soi H�n apunsa, Anteeksi synnit antoi Ja armon oven avasi Ja taivaan mulle lupasi, Tuon todeks viel� vannoi. H�n ansionsa taritsi; En tohtinutkaan ottaa, Kun valheen henki kuiskaili: "Ei tuo nyt ole totta". En uskonutkaan, ett� saan T�llaisna luottaa Jumalaan Niin aivan ansiotta. 17. Siit� me tunsimme rakkauden, ett� H�n on henkens� meid�n edest�mme pannut. Sin� olet, Herra Jesus, rakkauden mehu; Siksi sielu mielell�ns� rakkauttas kehuu. Vaan en varsin hyvin mielin saata sit� tehd�, Ennenkuin S� armostas suot rakkauttas n�hd�. Ah, siis anna rakkautes tulla mulle ilmiin; Vie mua paikkaan, josta saan sen n�hd� uskon silmin. �l� minuun viheli�iseen, rakkain Jesus, suutu, Vaikka multa vaivaiselta rakkautta puuttuu! Totta suurest' armost' aina rakastatkin mua. Herra Jesus, auta, ett� rakastaisin Sua Sielusta ja mielest� ja koko syd�mest�, Vaikka itse alinomaa tahdon tuota est��! Sin� olet rakastanut mua kuoloon asti, Rakastat nyt viel� yh� aivan hartahasti. Rakkaudella kihlasit mun itsellesi; mutta Milloin mahdan siihen m��r��n saada vapautta, Ett� koko syd�meni Sulle saatan antaa, Tieni, kulkun', el�m�ni, kaikki huomaas kantaa; Ett� tyydyn rakkautees, jos se minne ik��n Veis mun, ett'en itselleni en�� el�isik��n? (1 Piet. 4: 1, 2) Usein tiesi luonnolleni kamalaksi n�ytt��; (Jes. 55: 8, 9) Vaan sen kaiken mielit minun hyv�kseni k�ytt��. Herra Jesus, anon, ett� tahdot Henkes kautta Rakkautes avaruutta tutkimaan mua auttaa! Tee Sun rakkautes mulle oikein tuttavaksi, Kirkasta se syd�mess�n' aivan kirkkahaksi! Rakkaudestas, Herra Jesus, olkoon kiitos Sulle! Kuuliaisuutta uutta Sua kuulemaan suo mulle! 18. Kamalaa iloa. Kussa synti on suureksi tuttu, siin� on armo yl�npaltiseksi tuttu. Jesuksen kuolo katkera On mulla ilon aiheena. My�s iloitsen, kun tied�n sen, Ett' olen suuri syntinen. Nuo ilot kaksi kamalaa Minua aina lohduttaa. Kuolosta Herran kuitenkaan En iloitse m� suorastaan, Vaan siit�, kun m�, kahleihin Tuomittu vanki helvetin, Vapaaksi tulla kokonaan Jesuksen kuolon kautta saan. Kun etsein, kuka auttaa vois, Ei luista tauti mennyt pois; Ne poltti kuin luut Davidin: (Ps. 32: 3, Ps. 38: 3) Niiss' oli myrkky helvetin. Mut kallis veri Jesuksen Paransi luut ja ytimen. Minusta oli ihme vaan, Ett' autuaaks n�in tulla saan, Kun synnit oli kauheat Ja rikokseni raskahat. En voinut sit� uskoa, Ett' oli mulla auttaja. My�s sit� ihmettelin niin, Kun Jesus tulee syntisiin Ja heid�n kanssaan sy� ja juo (Luukk. 15: 2, Ilm. K. 3: 20) Ja avun ahdistukseen tuo; Ei kenk��n saata ilmoittaa, Kuin suuresti se lohduttaa. Se ihmeisin on asia, Kun rakasti H�n minua Jo, kun en viel� ollutkaan Maailmaan t�nne tullutkaan; (1 Piet. 1: 20) Enks siis voi H�nen minua Nyt rakastavan uskoa! Lunastusty� mun Jesuksein On aina uusi sielullein; Siis enemm�n kuin maailmaa M� H�nt� tahdon rakastaa Ja kiitt�� H�nt� hartaasti Nyt t��ll�, sitten ij�ti. 19. Min� tahdon teit� j�lleen n�hd�. Koska lupaat, armaan, Niin S� tulet varmaan (Ap. Tek. 1: 11) Viem��n minua Kerran kotia, Kallis Jesukseni, Apun', autuuteni, Toivon', eloni, Rikkauteni. 20. Autuaat ovat, jotka eiv�t n�e ja kuitenkin uskovat. H�n, Jesus, on alku, (Ilm. K. 1: 8) Ja Jesus on polku; (Joh. 14: 6) Sit� polkua kuljen m� n�in (Joh. 10: 9) Ijankaikkista kotoa p�in. Ja verens� kautta Mua aina H�n auttaa, Kun huudan: "Jo min� nyt j�in!" Kun h�t� on mulla, H�n tiet�vi tulla, Virvoitusta tullessa tuo, Ja siit� mun sieluni juo. Mull' on toivo ja pelko, Kun ei n�y polku, Jos H�n sit� n�hd� ei suo. M� murhehdin sit�, Ah, kuinka m� pit�� Voin tallella sen tavarain, Kuin Jesukseltani sain. Se -- oi! -- pian puuttuu: Taas kaikki nyt muuttuu Mun toivoni pelvoksi vain. M� uudesti pyyd�n, Ja Jumalan syd�n On valmis lahjoittamaan: Siis uuden armon m� saan. Ja -- oi suloisuutta! -- Kun Henke� uutta Taas pyyd�n, jo senkin m� saan. Me rukoelkaamme! Voi, valvoa saamme, Ett'ei Henki se sammuisikaan, Elon tiet� kun matkustetaan! On tien joka haara, T�ys pauloja, vaaraa Siis valppahat olkaamme vaan! Se tie, se on kaita; (Matt. 7: 14) Siis, sieluni, laita Vapistuksella, pelvolla niin, (Fil. 2: 12) Ett'et joutuisi eksyksiin! Sua saatana, liha Niin suuresti vihaa (Ilm. K. 12: 12) Ja pyyt�v�t kiusauksiin. Ei maailma j�tt�� Voi viettelem�tt� Tielt' el�m�n sieluakaan, Kaikk' ottais allensa vaan. Jokainen nyt luulee: "Kyll' autuaaks tulee", Vaikk'ei ole uskoakaan. On -- uskoa Juutaan; Niin moni nyt suutaan K�ytt��pi sen kerskumiseen Vaan synniss' on ehtimiseen. Se on Jesusta myyd�. Moni ei edes pyyd� Mit� Juudas palkinnokseen. (Matt. 26: 15) Vaan harvassa huomaan Nyt uskoa Tuomaan: H�n pelk�si toivoessaan, Kun ei n�hnyt Jesustaan. Mut pelvon sen voitti Se usko, mi koitti, Kun haavoja koski h�n vaan. (Joh. 20: 24-29) 21. Juomarin ei pid� Jumalan valtakuntaa perim�n. Kristityn vain nimi kyll� Kullakin on kristityll�: Mutta kristillisyys kuoli, (1 Piet. 4: 3) Siit' ei kenk��n juuri huoli; Nyth�n se jo viinan kanssa Haudataankin kokonansa. Etk� ole n�hnyt heit�, Kuin he kulkee harhateit�? Milloin ruumis hautaan kannetaan, Silloin viinaa juoden iloitaan, (Jes. 5: 11, 22) Vaikka sielu joutuu helvetin Tulij�rven iki vaivoihin! 22. Minun lampaani kuulevat minun ��neni. Monet m��kiv�iset ei Ole oikeat lampaat: Petos, myrkky mieless�, Suussa suden hampaat. Lampaan ulkomuotoa Yll��n vain he kantaa; Vaan ei Jesus saanutkaan Syd�nt' uutta antaa. (Matt. 7: 15-20) Syd�n uusi uudistaa Mielen kokonansa, Todistaapi muille my�s Olemisestansa. Itsess��n on k�yh�, ken El�� Jesuksessa. H�n ei en�� el�kk��n Itsehurskaudessa. H�n vain el�� armosta, Jonka Jesus antaa. Tarpeistaan h�n pyynt�ns� Jesukselle kantaa. Oikeat lampaat Jesuksen Kulkee taivaan tiell�; Jesus heiss� todistaa El�v�ns� viel�. Oikeat lampaat Jesuksen eiv�t pid� vihaa; Siks ei sois he muidenkaan Palvelevan lihaa. Oikeat lampaat Jesuksen El�� uskostansa; Lausuvat my�s totuuden Uskon-elostansa. Oikeat lampaat Jesuksen Ovat muista hullut; Heit' ei tunne muu kuin vain Samaan tilaan tullut. Oikeat lampaat Jesuksen Saavat viisauden Itse Jesukselta ja (Luukk. 21: 15) Mielen jalouden. Oikeat lampaat omast' ei Huoli kunniastansa, Antavat sen mielell��n Tavaransa kanssa. Oikeoilla lampailla Jesuksen on mieli; (1 Kor. 2: 16) Sen he tuntee mieless��n, Siit� puhuu kieli. Oikeat lampaat laulavat Yksinkertaisesti Jesukselle kiitosta Ynn� vakaisesti. Pett�� eiv�t osaa he: Pyh� Henki auttaa Heit� lauluun Jesuksen Kalliin ansion kautta. Laulua he tarvitsee Riemuksensa t��ll�, Taivaan tiet� kulkeissaan Surun sumus��ll�. Mont' on murheen alhoa, My�skin tulee joki Venheet�n ja sillaton -- Yli t�ytyy toki! Moni my�skin laulaa, ken Omin venein kulkee; Mutta laulu loppuu, kun Herra oven sulkee. Mutta Herran valitut Kaupungissa taivaan Voiton virtt� veisaavat Ihanasti aivan. (Ilm. K. 19: 6, 7. Ilm. K. 7: 9, 11) Jesus, Pyh� Henkes suo, Joka mua auttaa Lastes seuraan suloiseen Veres voiman kautta! Suo mun taivaan salissa Sua kiitt�� sitten Kanssa kaikkein valittuin Ynn� enkelitten! Teille, lapset Jesuksen, Yhteisesti sanon, N�yrimm�sti armoa Is�lt�mme anon. 23. Me voitamme H�nen kauttansa, joka meit� on rakastanut. Sovinnosta soittaen, Herran Hengell' voittaen Maahan ly�k��mm' maailma, Survokaamme saatana! Meit� Jesus johdattaa, Neuvoo, auttaa, vahvistaa. Niin on kukin n�kev�, Ett' on veri v�kev� Niiss�, jotk' on halussa Niinkuin ennen alussa. Rohkeasti, riemuiten Sodi, lauma piskuinen! Min� veisaan iloiten: Siit� ilost' iloitsen, Jok' on Jesuksessani Mulla, yst�v�ss�ni. Jos sen muutkin tiet�isi, Samaan riemuun rient�isi. Osan, edes pienen vain, Ottaisi he ilostain. -- Syd�mess� uskovain Asuu, johtaa Jesus vain. (Joh. 14: 23) Paljon on se sanottu, Mutta totuus puhuttu. En m� mailman ilosta Huoli ilman Jesusta. Itse helvetiss� en Syliss' itke Jesuksen. (Room. 8: 38 39. Ap. Tek. 2: 27) Joka H�net omistaa, H�n sen tiet�� todistaa. Eija! Mutta tavara Jesuksess' on avara. Maailma on ahdas, vaan Tuosta en m� huolikkaan. Ihmiset saa ahtaaks t��n: Jumalist' ei k�rsikk��n. Et s�, mailma, minulta Ensink��n saa kiitosta. Siit� kiit�n taivaassa, Ett� p��sin sinusta. Iloitse s� t��ll� vain! Mull' on ilo Herrassain. Mailma el�� uskossaan, Kehuu siit� kulkeissaan, Huolimatta h�d�st� Sek� liiton verest�. Itse olet, ihminen, Kadotuksees syyllinen. 24. T�m�n maailman jumala on uskottomain taidot sovaissut. Itse olet, ihminen, Syyn� kadotuksees, Jos et turvaa Jesukseen (Joh. 3: 18, 36) Vaan sun parannuksees. Jos s� turvaat uskoon H�neen, niin H�n auttaa Ja sun syntis anteeks suo Kuolemansa kautta. (Ap. Tek. 6: 31. 1 Joh. 1: 7) Vaikka vasken hele�n Lailla ��nes soisi; Vaikka uskos ihmeit� Paljon tehd� voisi; (1 Kor. 13: 1, 2) Vaikka paljon pyyt�isit, Jos et armost' ano, -- Niin ei tekoos, pyynt��s H�n Amentansa sano. Yksi turvaa Jesukseen Ilman katumusta, Toinen uskomatta vain Tekee parannusta. N�in nyt jumalisuus on Juuri jutuks tullut; Joiss' on Henki Jumalan, Ne on muista hullut. (1 Kor. 2: 14) Vihdoin viepi perkele Silm�tkin pois p��st�: (Luukk. 22: 31) Silloin tiedottomaksi Tullaan niinkuin h��st�. Himohauhalt' toisellen (4 Moos. 11: 31-34) Moni kokee juosta, Sy�ksee sielun ij�isen Kuolon hautaan tuosta. 25. Her�j� sin�, joka makaat, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee! Her��, her��, �l� makaa; Nouse, k��nny Herran luo! Nouse, ole valpas, vakaa, Ett'ei nielis synnin suo! Armon ajan suloiset P�iv�t, hetket viimeiset Ovat viel� k�dess�s, Ij�isyys on edess�s. Ij�isyydest� ei kukaan Ole koskaan palannut, Sit� toivonut vain hukkaan; Sen on Jesus sanonut. (Luukk. 16: 26) Sill� n�in on s��detty: Kaikk' on sinne j�tetty. Se on p��t�s Jumalan, Muuttumaton ainian. 26. Vanhurskaan pit�� el�m�n uskosta. Jos s� Hengen uutisista T��ll� maistat suloisista, Pid� mit� sulla on! Ett'ei kruunuas vie kukaan, Ett'et itse joudu hukkaan, Pid� mit� sulla on! (Ilm. K. 3: 11) Tuomari on tulossansa Kaikkein pyhiens� kanssa. (Juud. 1: 14) Pid� mit� sulla on! Joka k�tens auraan laskee, Kynt��kkin sen Jesus k�skee. (Luukk. 9: 62. 2 Tim. 2: 5) Pid� mit� sulla on! Syv��n kynnett�m�n pit��, Sitte siemen juurtuin it��. (Matt. 13: 5, 6, 20, 21) Pid� mit� sulla on! Kyll� silm�t kyyneli� Vuotain kastaa siemeni�. (Ps. 126: 5, 6) Pid� mit� sulla on! Herran ijest� ken kantaa, Sille voimaakin H�n antaa. (Matt. 11: 29, 30) Pid� mit� sutta on! Keng�t jalkaan taivaan tiell� K�yville H�n lupaa viel�. (Luukk. 15: 22) Pid� mit� sulla on! Sormuksen my�s sormeen antaa: (Luukk. 15:22) N�in he Hengen lahjat kantaa. Pid� mit� sulla on! Pid� lamppus palamassa, Ole valpas valvomassa! (Matt. 25: 1-13) Pid� mit� sulla on! Pense�n, jok' uinahtaapi, Jesus suustaan oksentaapi. (Ilm. K. 3: 16) Pid� mit� sulla on! Valvo siis ja rukoele! (Luukk. 21: 36) Itse H�n niin kehoittelee. Pid� mit� sulla on! Tiet�m�tt� tulee hetki, Milloin alkaa kuolon retki. Pid� mit� sulla on! (1 Tess. 5: 2, 3. Matt. 24: 42-44. Ilm. K. 3: 3. Luukk. 21: 35) Vaan ken rupee rukoukseen, Ruvetkoon my�s parannukseen. (Matt. 15: 8) Pid� mit� sutta on! Eih�n paitsi parannusta Herra kuule rukousta. (Jaak. 4: 3) Pid� mit� sulla on! Pahaks sanoi aikaa Paaval' Pahempi se t�ll� haavall'. Pid� mit� sulla on! (Es. 5: 16. 1 Tim. 4: 1. 2 Tim. 3: 1-8) Pahempi se ihmisist�, Jotka eiv�t huoli mist��n. Pid� mit� sulla on! Parannusta ei tee kukaan, (2 Piet. 3: 3) Armon aika kuluu hukkaan, Pid� mit� sulla on! Monta ajalla nyt t�ll� Eksyy opill', el�m�ll�. (Matt. 24: 11, 24-26) Pid� mit� sulla on! Uskovia -- kyll' on noita, Vaan niin harvat oikeoita. (Jaak. 2: 19, 26) Pid� mit� sulla on! Monta kuolee uskossansa Vaan ei el� uskostansa. (Habak. 2: 4) Pid� mit� sulla on! Moni kuolee himoissansa, Kun ei eroo himoistansa. Pid� mit� sulla on! N�in jo t��ll� el�iss�ns� Lopettaa h�n el�m�ns�. (Jaak. 1: 15. Room. 6: 23) Pid� mit� sulla on! 37. Ei jokaisen, joka sanoo minulle: Herra, Herra, pid� tuleman taivaan valtakuntaan. Ei niin huonoa, Halpaa, vaivaista, Jok' ei Jesuksen Kelpaa taivaasen. (Matt. 5: 3) Surutonna vaan �l� luulekkaan Sinne p��sev�n Pahan, ilke�n! (Ilm. K. 21: 27) Se on uskon ty�, Joka maahan ly� Vihollisiaan Hengen miekoin vaan. (Es. 6: 17) J�rjen oma tie Taivaasen ei vie; Sill� maailmaa J�rki rakastaa. (1 Joh. 2: 15) Vaan ei uskoa Ole kaikilla, Jotka luulossaan Ovat uskossaan. Monet luulevat, Ett� uskovat; Vaan ei tuomiollaan Herra tunnekkaan. (Matt. 7: 22, 23) 28. Jolla Jumalan Poika on, h�nell� on el�m�. Onneton on k�si se, Joka luottaa lihaan, Kun ei liha himoineen P��se taivaan pihaan. (Jer. 17: 5, 7. Ps. 118: 8) Sill� liha himoitsee Aina Henkee vastaan. (Gal. 5: 17) Lihan himo vieroittaa Sielun Jumalastaan. Mutta meid�n menomme On jo taivahissa (Fil. 3: 20) Eik� en�� huviaan L�yd� katoovissa. Mailma kaikki katoaa H�nen himoinensa. (1 Joh. 2: 17) Pian huonon lopun saa H�nen suuruutensa. Vaan se, joka Herrassa El�� ja my�s uskoo, H�nelle on koittanut Taivaan aamurusko. Aamuruskon per�st� Alkaa uusi p�iv�: Iloon synnin h�d�st� P��st��n; surut j�iv�t. (Ilm. K. 21: 4) Usko armost' el�v�s Viel� kuollessaskin! Jesus on sun el�m�s J�lkeen kuolemaskin. (Joh. 11: 25) T�ysin t�ytti Jesus lain, Kun H�n tuli lihaan; (Matt. 5: 17, 18. Room. 10: 4) Min�kin siit' osan sain; Leppyi Is�n viha. Kolme t��ll� todistaa: Henki, vesi, veri: (1 Joh. 5: 8, 11) Jesus minut omistaa, Sielu taivaan perii. Teurastettu Karitsa, Kiitos Sulle aina! (Ilm. K. 5: 12) Synnit ei nyt minua En�� yht��n paina. 29. Joka tahtoo maailman tiet�v� olla, h�n tulee Jumalan vihamieheksi. (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka). Mailma, sinust' eron ottaa Tahdon, jotta Et s� pett�is minua. Erokirjas on jo tehty, Kun on n�hty Sulla sulaa petosta. Sin� etsit maailmasta Katoovasta Itsellesi iloa; Paras riemu olis mulla, Jos m� tulla Eroon voisin sinusta. Sin� itses koristelet, Peseskelet; Min� pesen kyynelin. Jumala ne leiliins lukee, (Ps. 56: 9) Minut pukee Hurskauden vaattehin. (Luukk. 15: 22) Kunniassas kuljet sin�, Mutta min� Pyyd�n sulta pilkkaa vain. Elon ehtoo kohta tullee; Silloin mulle Kunnian suo Jumalain. 30. Henki on se, joka el�v�ksi tekee, ei liha mit��n auta. (S�vel: Sun haltuus, rakas Is�ni. " Kun aamull' uuden p�iv�n n�en). Niin moni taivaan-toivonsa Kadotti kuolon virrassa, Piteli kyll� poveaan, Ei l�yt�nyt vaan ollenkaan. N�in taivaan portist' taivaan tie Helvettiin viel� monta vie. Voi uskoa kavaltavaa, Mi sielun viimein kuolettaa! Se Jesuksess' ei el�nyt Eik' elossa siis s�ilynyt. Ei tullutkaan se kuulosta Vaan varsin harhaluulosta. (Room. 10: 17) Siis kukin koetelkohon, H�ll' usko el�v�k� on; Sill' ilman uskon henke� Ei usko ole el�v�. (Joh. 6: 63) Ei kuollehella uskolla Saa ijankaikkist' autuutta. (Jaak. 2: 14, 20, 20) Jos rakkaus on uskon my�t', On siin� my�skin hyv�t ty�t. (1 Joh. 3: 17, 18) Jos Jesuksess' on el�m�, Niin usko my�s on el�v�, Ja Henkikin sen todistaa. (Room. 8: 14-16) Ah, autuas, ken Hengen saa! Ei oma elo el�t�: Ei siin� ole henke�. Ken hylk�� Hengen Kristuksen, Se menee Herran ohitsen. Omiinsa hukkuu kuollessaan, Ken t��ll' ei huku omistaan. Ei Jesuksess' saa el�m��, Jos kaikki oma pois ei j��. (Matt. 22: 11-13) 31. Ei yhdess�k��n toisessa ole autuutta. (S�vel: Etk�s ole, ihmisparka). Vapaakaupunkihin viiteen (5 Moos. 19: 1-10) -- Kanssa niitten Rient�k��mme kiirehin, Jotka l�ysi lunastuksen, Pelastuksen --: Jesuksemme haavoihin! (Jes. 53: 5) Sill� kuolo kolmenlainen, Uhkaavainen Ompi muutoin osamme, (Room. 6: 23) Vihastuupi kovin kerran Henki Herran, Kun ei muutu mielemme. Kuolo pian silloin tulee, Kun en luule, Armon ajan lopettaa; Tuomion pit�� pian aivan Herra taivaan; Raamattu sen opettaa. (Matt. 24: 36-51) Ei nyt en�� ole aikaa T�ss� paikkaa Pahuudessa paatua: Nyt on aika synnin suosta Nousta, juosta, Kalliolle kohota. (Room. 13: 11, 12) Ainoastaan h�t�isi�, Rient�vi� Auttaa Herra armoineen; Niit�, jotka tuskissansa Jesustansa Itkein etsii avukseen. (Ps. 50: 15) Sill� ne on sopivaiset, Kelpaavaiset Saamaan h�lt� apua, Jotka uskoin isoo, janoo, Kaipaa, anoo Syntein anteeks saamista. Herran kalliin veren hintaa Niiden rinta Silloin saapi tuntea; Silloin on he Golgatassa Katsomassa, Kuinka kuolee Karitsa. Pyh�n Hengen saa he siell� Sitte viel�, Joka varmaan vakuuttaa, Ett' on t�ysi maksu tuotu, Anteeks suotu Kaikki, mik� rasittaa. Silloin sielu riemuin huutaa Eik� muuta Saata pyyt�� riemuissaan; Silloin elon virran juovat Vett� tuovat, Sulut kaikki avataan. Kalliosta autuutemme, Jesuksemme Kyljest� ne virtaavat. (1 Kor. 10: 4) Elon vett� pakolaiset Parkuvaiset Riemuin niist� nauttivat. Anoa ja avuks huutaa Tulee, muuta T�ss� viel� tarvitaan. Oma viisaus on tiell�. Pyyd� viel�: Jesus, joudu auttamaan! Rakas Jesus, revi rikki, Halki, poikki J�rjen juonet kaikkineen! Pyh� k�tes perustakoon, Varustakoon Minut kaikkeen hyvyyteen! Pyh� k�tes pelastakoon, Puhdistakoon Mua aina pahasta! Suo sun kylkireik�s olla Aina mulla Sielun suoja suotuisa! Siell� se kuin kyyhkyl�inen Lent�v�inen Levon, turvan l�yt�� n�in. Anna my�s Sun jalkas viel� Taivaan tiell� Aina k�yd� edell�in! Sill� se on varma, ett� Ei se pett�� Voi, ei my�s vie eksym��n; Se vie suoraan kaikkialla, Polkee, tallaa Rikki vanhan k��rmeen p��n. (1 Moos. 3: 15) K��rme -- niin, tuo tahtoo totta Vallan ottaa; Herra Jesus tappaa sen. (Ilm. K. 12: 9 ja 20: 10) Hartaasti, oi, sielu, siit� H�nt� kiit�! Halleluja riemuiten! 32. T�m�n nykyisen ajan vaivat eiv�t ole sen kunnian vertaa. Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli; Vaan kun min� p��sen taivaasen, niin riemuun aukee kieli. (Ps. 126: 1-3) Sidottuna kieleni t��ll� on ja kahlittu sangen kovin; Vaan kyll�p� kahleet aukenee, kun p��sen taivaan hoviin. (Jes. 35: 6) Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen t��ll� viel�; Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siell�. (Ilm. K. 21: 23) Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa. Odottaos, sieluni, hiukan vain, nyt ylk� jo saapuu kohta! (Ilm. K. 3: 11; 22: 30) 33. Ell'ette k��nny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sis�lle taivaan valtakuntaan. Mieli mull' on kirjoittaa Lasten n�yryydest�. Ket��n ei voi pahentaa Puhe suinkaan t�st�. Rakas sielu, neuvoa Vapahtajan kuule! Herran omaa puhetta Turhaks �l� luule! Lasten mielt� tuntemaan Pyyd� Hengen valo; Heist� opi ainiaan Kuulijaisuus jalo! Jotk' ei viel� vastahan Ota pahennusta, Viittaa tielle taivahan, Kun teet parannusta. Jos et muutu mielelt�s Lapsen kaltaiseksi, N�yr�ks, siivoks, itsess�s Hyv��n haluiseksi; Pahassa jos paadut vaan, Makaat synnin unta: Osakses ei tulekkaan Taivaan valtakunta. T�ten Jesus selitt��, (Matt. 18: 1-4) Selitys se sopii. K�sit�, oi, sielu, t��, Lasten tavat opi! Parhaimmaksi n�yryyden Tahtoo Jesus n�ytt��, Tavat hyv�in lapsien Ohjeeks siihen k�ytt��. Ett� lapset n�yr�t on, Senh�n n�hd� mahdat. N�yryys saattaa suosion (1 Piet. 5: 5, 6) Sit� jos s� tahdot, Suostu ensin Jumalaan, Ett� H�nt� halaat, N�yryydess� ainiaan Herran per��n palat! * * * Lapsista s� n�yryytt� Kahdell' lailla opi! Katso ensin _k�yhyytt�_! Seh�n oikein sopii: Alaston ja vaivainen Laps on puolest' luonnon, Pesem�t�n, saastainen, Tilan saanut huonon. Is�n, �idin rakkaus Tahi tuttavitten Onpi lapsen holhomus: Lapsi s�ilyy sitten; Mutta muutoin kuolemaan Raukka n��ntyy aivan -- Sin� samoin surkeaan Turmeluksen vaivaan. Mutta sua armahti Taivaallinen Is�, Puolehes^ katsahti, Antoi armon nis��, Verell� sun virutti, (Es. 5: 26. 1 Joh. 1: 7) Vaattehella peitti, (Hes. 16: 4-14. Luukk. 15: 22) Armostaan sun uudisti, Syntis kauas heitti. (Jes. 1: 18) T�ss' ei oma ansio Mill��n lailla auta: Synnin palkka tuomio, Syv� kuolon hauta. (Room. 6: 23) Mit� lapa my�s ansaitsee, Kehdossa kun makaa? Mill� h�n sen palkitsee, Joka hyv�� jakaa? Laps on viel� voimaton: Itse��n ei nosta. On my�s sangen saamaton: Tarpeitaan ei osta. Vallan rakkaudesta H�n ne kaikki saapi. Samoin sielu armosta Armon omistaapi. (Joh. 1: 16) Omasta ei voimastaan Koskaan k��nny ket��n. Jumala vain armostaan Parannukseen vet��. (Joh. 6: 44) Uskon voiman Jesus suo Niille, jotka pyyt�� -- Raadollisille, kun nuo Tuntee monta syyt�. Lapsist' ensin oppios N�yryytt� siis t�t�: Armo usko! Ansios, Koko itses j�t�! (2 Tim. 1: 9. Es. 2: 9) Is� meill' on taivaassa Rakkauden l�hde; H�n voi auttaa vaivassa Poikans ansion t�hden. -- * * * Toinen armas opetus N�yryyteen on sitten Lasten n�yr� anomus Luona vanhemmitten, Kun he pyyt��, valittaa, Asiansa laatii Ynn� tinkim�tt� saa, Mit� tarvis vaatii. Laps on yksinkertainen T�ss� n�yryydess��n, L�yt�� aina vertaisen Vaikka k�yhyydess��n, Korota ei itse��n Yli vertaistensa, Pit�� n�yr�n tavan t��n Iloks omaistensa. Lapsi uskoo kaiken sen, Mit� vanhin sanoo, Ilmoittaa my�s tarpehen, Mist� syyst� anoo, N�l�n, janon tunnustaa, Kuumat, kylmyydetkin, -- Silloin ruokaa, juomaa saa Varjon, vaattehetkin. Ymm�rr�th�n nyt jo nuo Ilman selityst�. Halun kai ne sulle tuo, Hyv��n mieltymyst�, Halun Herraan uskomaan, Mielen H�lt� pyyt�� Tarpeet kaikki kohdastaan? Ep�ilyyn ei syyt�. Tarpees tyyni ilmi tuo, Uskoin ano niit�! Armo-istuimen k�y luo! (Hebr. 4: 16) Ei H�n suutu siit�. Vaikka anot ahkeraan, Halus tunnustatki, Tylyst' ei H�n vastaakkaan, Armonsa suo ratki. Seuraa, seuraa, syntinen, Taivaan tiell� lasta! Vaivaiselle k�yh�llen On se mielukasta. Syd�mest� murheinen Vilppi� ei kanna; K�y siis tiet� autuuden, Synti yl�n anna! Kanna syntis Herralle, �l� yht��n peit�; Tuomioon sun saattaa ne. �l� niit� heit� Lymyyn pois vain selk�s taa: Niill' on monta jalkaa; Pian sun ne saavuttaa, Vallan ottaa alkaa. Lasten esimerkkihin K��nny syd�mest�! Kuka k��ntyy pikemmin Kuin laps v��ryydest�, Jos h�n vain saa aikanaan Nuhdeneuvon jalon? Sin� samoin k��nny vaan Kautta armon valon! Nuhteet erinomaiset, Neuvot, manaukset Antaa Herra vakaiset Ynn� liikutukset. (2 Tim. 3: 16) �l� mielt�s paaduta, (Ps. 95: 8) Kuule Herraa taivaan! Jos et kuule, joudutpa Ij�isehen vaivaan. Laps my�s kurituksellen Alttiiks itsens antaa, N�yrin mielin is�llen K�teen vitsan kantaa, Vikaa anteeks anoopi Vanhemmilta viel�, Kyyneliss� kylpeepi Vaan ei vitsaa kiell�. Ansaitsethan sin�kin Vitsaa Jumalalta; (Ps. 130: 3) Pyyd� p��st� kuitenkin Vihan vitsan alta; (Ps. 6: 2. Ps. 143: 2) Kanna vitsa Herrallen, Tuomit' itses anna: Ei sua rankaistuksehen Ansios mukaan panna. (Hebr. 12: 5-11) Ano, ett� armoa Kurja sielus saisi, Kauhun sijaan sinua Herra riemuittaisi Is�llisell' armollaan Kurituksen j�lkeen Eik� armon-oveaan Panis sulta telkeen. Hyvyytehen holhoa Tule aina lasta, (Matt. 18: 5) Tarkoin h�nt� varoa, Ett'ei maailmasta Pahennusta n�kem��n Sattuis vaarallista (Matt. 18: 6-14) Eik� pahaa tekem��n Ilman holhomista. Tarvis on my�s sielulles Herran holhousta, Ett� saisit onnekses Hengen hallitusta. Jesus, joka sieluista Pid�t hell�n huolen, N�yriks lapsiks opeta, Ved� kotipuoleen! 34. Juudas. Mit� antaa ihminen Sielunsa lunastukseksi? Voi, kuin nekin vaarass' on, Jotk' on tulleet armohon! Jumalan jo Juudaskin Hyvin tunsi kyll�kin, Vaan kuin v�h��n rahaan h�n H�net suostui my�m�h�n! (Matt. 26: 15) Ah, voi! Rahan rakkaus Onpi sielun kadotus. Maksun varsin pienen vain Juudas sielustansa sai, Takaisin h�n senkin vei, Sieluaan ei saanut, ei. Viel� mieli monella On kuin juuri Juutaalla: Pyyt�� pett�� Jumalaa Mutta sielun kadottaa Rahaa rakastaessaan, Riistaa ahnehtiessaan. Moni hy�rii, py�rii vaan, Kuolevan ei uskokkaan T�n��n, t�n� vuonnakaan, Sit' on huono muistamaan, Mutta muistaa maailmaa, Kokoo t�nne tavaraa. Moni, miten Juudaskin, Tavaransa takaisin Maailmalle lahjoittais, Jos niin avun sielu sais. Mailma vastaa h�nellen Kuten papit Juutaallen: "Mit� siihen tuleekaan, Katso itse�si vaan!" Murhe tulee suuremmaks, Mailma sangen kamalaks. Viimein tulee kuolema, Hirtt�� murheen nuoralla. (Matt. 27: 3-5) 35. �l� k�y tuomiolle palvelijas kanssa! M� olen suuri syntinen Ja rikon Herraa vastaan. En muuta saata tehd�, en, Kuin pahaa ainoastaan, Sent�hden luodut p��lleni Kovasti kaikki kantaa. Ei auta hyv�t tekoni. Kanteensa saatan' antaa; H�n lausuu: "Herra Jumala, Tuomitse paha palvelija Seuraani kadotukseen, Ij�iseen ahdistukseen! Kuvasi pois h�n vaihetti, Katalan kaupan teki, Synneiss� oikein lainehti, Vaikk' kiivautes n�ki". Ja taivaat, t�hdet kantelee Mun p��llen'. p�iv� sanelee: "S�teeni sulle jalon Toi l�mpim�n ja valon". Maa, vesi, ilma sanovat: "Tarpeekses meilt� tulivat Sinulle ruoka, juoma, Tuhannet lahjat kaikki muut -- Ne kukin Luojan luoma --, El�imet kedon, yrtit, puut Sun palveluksees suotiin, S� niiden herraks luotiin. Vaan v��rin k�ytit valtasi; Siis h�vitk��n se per�ti!" Ja tuli tuima anoo: "H�n poltettakoon minussa!" Kaikk' ilman tuulet sanoo: "H�n meiss� saisi kulua." Maa, meri ahnas janoo Ja nielis kokonahan Kuin Koran joukon pahan. (4 Moos. 16: 1-35) Ah, kunne kurja kuljenkaan, Ah, kussa avun, armon saan? 36. Ei yksik��n el�v� ole vakaa sinun edess�s. En paeta Voi, Jumala, Kun uhkaa lakis pyh�. (Nah. 1: 6) Mun n�et l�sn�, kaukana, Mun tieni tunnet yh�. (Ps. 139: 1-12) En seisoa Voi vakaana Edess� Herran hurskaan. Mua armahda, oi Herra! M� vapisen, Kun katselen, Kuin syntej� on mulla; Jos vaikka kuinka tahdon, en Voi lohdutetuks tulla. Ne kirjassas On muistossas Jokainen j�rjest�ns�. Mua armahda, oi Herra! Kenenk� saan M� auttamaan Nyt t�ss� tuskassani? Rintaani kyll� ly�n m� vaan (Luukk. 18: 13) En p��se pahastani. Ah! Surkeus Ja ahdistus Syd�nt� sangen vaivaa. Mua armahda, oi Herra! Oi, Is�ni, S� Poikasi Soit edest�ni kuolla. Ah, ole aina kanssani, Mun kurjan pysy puolla, Mua opeta, N�in lopeta Mull' ovat turhat murheet! Mua armahda, oi Herra! Oi suloinen S� Jesunen, Sun veres kallis, pyh� On turva, vaha vakainen Kaikessa h�d�ss' yh�. Suo, ett� vaan Siit' avun saan, Niin kuolemall' en kuole! (Joh. 11: 25) Mua armahda, oi Herra! 37. Ei mik��n taida meit� Jumalan rakkaudesta erottaa. Henki julkein, T��ll� kulkein, N�ki Jobin el�m�n Iloiseksi, Suloiseksi, Suuttui siit� enemm�n. Ja h�n soimaa: "Siit� voimaa Sinuun luottamaan h�n saa; Vaan jos sallit Lahjas kalliit H�lt� pois, h�n lankeaa". Herra soikin. Saatan' saikin N�hd� jumalisuuden Pysyv�ksi, Kest�v�ksi, Vaikka tahtoi kaataa sen. (Jobin kirja) Niin nyt viel� Sen, mi tiell� Kulkee uuden el�m�n, Herra totta Hoitoons ottaa Vaaroiss' aina enemm�n. Tiet� taivaan Me nyt aivan Ensi kertaa kuljemme, Maailmasta Katoovasta Taivaan riemuun rienn�mme. Kyll� kaataa Monta saatan'; Yl�s, yl�s uudestaan! Ollaan hartaat Sanan karttaa Selv��, tarkkaa tutkimaan! 38. Maailmassa on teill� tuska. Ei muuta kuin Vain suurin suin Ne naurun, pilkan pahan Osakseen saa, Jotk' ilmoittaa Uskonsa Jumalahan. Jos Herran Henki vaikuttaa, Niin mailma aina ahdistaa Ja hengen per��n kysyy. (1 Piet. 4: 12-14) Apuna, Jesus, pysy! Tied�np� m�: Kuin kerran s� Mun ostit verell�si, S� saatanan Ja maailman My�s voitat k�dell�si. Siis Jesus rakas, laupeas, Suo armos mulle armostas, Vie vihdoin iloon taivaan! M� muutoin hukun aivan. 39. En ik�n� n�hnyt vanhurskasta hylj�tyksi. Ken Jumalast' ei luovu, h�n Lapsesta vanhaan is�h�n Useinkin ihmetell� saa, Mitenk� Herra johdattaa (Ps. 37: 25) Jo ensin t��ll� ajassa Ja viimein viel� taivaassa. Oi rakkautta Jumalan! H�n antoi Poikans ainoan. (Joh. 3: 16) Se oli sana alussa Vaan ilmoitettiin lihassa. (Joh. 1: 1, 14) Lihaksi tullut Jumala On yksin mailman auttaja. Me halajamme taivaasen Per�ss� Herran Jesuksen. (2 Kor. 5: 8) H�n rukoilee my�s t�htemme: "Oi Is�, ota t�nne ne, Joill' on jo mieli muuttunut Ja syntiin, mailmaan suuttunut!" (Joh. 17: 24) H�n Is�n tyk� tultuaan L�hetti Henkens maailmaan Omistaan vaarin ottamaan, Taivaasen luokseen tuottamaan. Siis olkaamme, me murheiset, Kuitenkin aina iloiset! (2 Kor. 6: 10) Pois maailmasta luopuneet On Jumalasta juopuneet, Ei mailma heit� tunnekkaan; He tuntee tuskin toisiaan, K�ydess� tiell� kovalla, Kun silm�t viel' on peitossa. (2 Kor. 3: 15, 16. 1 Sam. 16: 17) Uus virsi Vapahtajasta Jo alkaa t��ll� ajassa. Sen peruss�veleen� on Jesuksen kuolo viaton, Ja siin' on selvin n�ytetty, Ett' on jo kaikki t�ytetty. Nyt luonto, j�rki pimenee, Vaan sielun silm�t aukenee, Ja pyh�t halut nousevat, (Matt. 27: 45) Ne Herraa kunnioittavat. My�s halkee silloin syd�met, Ne olkoot vaikka kiviset. Vaan tekopyh� pakenee, H�n varsin pelk��, vapisee. H�nell� oma pyhyys on; H�n t�st� siis on osaton. H�n el�� omass' uskossaan; Ei Herra h�nt� tunnekkaan. 40. Valvokaa ja aina rukoilkaa! Sielu rukoilee Sek� riitelee Vastaan himoja, (Gal. 5: 17) Joita saatana Siina viritt��, Pyyt�� piiritt��, Kun et huomaitse; Siis s� rukoile! Mailman iloissa Salaa saatana Aina vaikuttaa, Pyyt�� saavuttaa Sielun satimeen, Iloks itselleen. Muista, sielu, se! Valvo, rukoile! (Luukk. 21: 36) Mailma kavaltaa, Voi sun langettaa. Viel' on elossa K��rme kavala, Eevan pett�j�, Alast' j�tt�j�. On siis tarvista Aina rukoilla. (1 Tess. 5: 17. Luukk. 18: 1) Ole valvova Kaikiss' oloissa! �l� lihaa vaan P��st� valtaamaan! Mailmaa meluineen Karta kaikkineen Hengess' iloitse, Valvo, rukoile! Mailmaa ihailleet Saavat kyyneleet Kyll� per�ss� Aina h�d�ss�: Mailma auttamaan Ei sua saavukkaan. Siis s� hylk�� se, Aina rukoile! Mailman onnea Sit� tavoita, Paljon lupaavaa, Kaikki ottavaa! Mailman tavara My�s on katoova. Unhota siis se, Aina rukoile! Mailman kunnia, Myrkky makea, �l� tuotakaan Etsi ollenkaan! Ei se sammuta Sielun janoa. J�t� pois siis se, Aina rukoile! Aika kiiruhtaa, Elon lopettaa. Siis s� aikanas Valvo asias! Huono lihan ty� (Gal. 5: 19-21) Hylk��: joutuu y�. (1 Piet. 4: 3, 7) Muista, muista se, Valvo, rukoile! Katso kaunista Maata, taivasta, (Ilm. K. 21: 1) Kunne kulkevat Kaikki hurskahat L�pi maailman Korven kamalan! Turvaa Jesukseen, Ryhdy rukoukseen! Pid� tallessa Taivaan tavara, (Ilm. K. 3: 11) �l� tavaraan Vaihda katoovaan! Halut h�ijyt ly�, Est� lihan ty�, Mutta Hengen ty�t (2 Gal. 5: 22, 25) Tee vain p�iv�t, y�t! Valvo alati T�ss� ty�ss�si; Rienn� sotimaan V�h�ks aikaa vaan, (Es. 6: 11-18) Niin saat kruunun sa, (1 Kor. 9: 25) Palmut kauniit ja (Ilm. K. 7: 9) Taivaass' ij�ti Kiitt�� Herraasi. 41. Rukous. Vanhurskaan rukous voi paljon, koska se totinen on. Kaikkinaisen kiusauksen Kautta k�y tie rukoukseen. Aivan taivaan avaimeksi Hurskaat rukouksen keksi. Tuulen voiman on se vienyt, Sen on monen koetus tiennyt. Sudeltakin suun se sulkee: Susi suistettuna kulkee. (Dan. 6: 10, 21, 22) Kalliotkin se asettaapi, Vuoret my�skin musertaapi, S�rkee varsin vasaralla, Aivan k�sin koskematta. Avaa vankihuonehetkin, (Ap. T. 12: 5-10 ja 16, 25, 26. I Kun. 17: 17-23) Her�tt��pi kuollehetkin, (Ap. T. 9: 36-41) Halkaisee my�s meren vedet, (2 Moos. 14: 10, 15, 16, 21, 22) Sitoo Herran vihan k�det. (2 Moos. 32: 7-14) Josua jo aikanansa Soti rukouksellansa. (Jos. 10: 12-14) Aurinko siit' alallansa Seisoi ihastuksissansa. -- Rukous on uskon silta, Jota my�ten joka ilta Menn� voimme kevyisesti Yli suruin iloisesti. Syleill� my�s Jesustamme Voimme rukouksellamme. Rukous on my�s se tykki, Jolla tappaa viel� nytki Uskovainen viholliset, Ulkonaiset, sis�lliset. (Es. 6: 11, 18) Rukoile, niin Herra kuulee! (Ps. 50: 15. Joh. 16: 23. Matt. 7: 7) Rukoile, niin palaa, tuulee! (1 Kun. 18: 36-38. 2 Kun. 1: 10) Rukoellen Eljaan henki Herralta sai satehenki. (1 Kun. 18: 42-45. Jaak. 5: 17, 18) Kun sua ohjaa Henki taivaan, T�yttyy pyynt�s varmaan aivan. Riemuvuoden pasuunalla, Uskon ��nen huminalla Jerikossa muurit raukes, Jotta joka paikka aukes. (Jos. 6: 12-14, 20) Eljas rukoili, ja veip� Kaarne h�lle lihaa, leip��. (1 Kun. 17: 1, 6) Daniel ei n�lk��n kuolla Saanut Baabelissa luolaan: Habakuk kuin vahva tuuli Ruokaa toi; n�in Herra kuuli. (Baab. lohik. 31-38) Kananean voima totta Anoen ties avun ottaa. (Matt. 15: 21-28) H�n, h�n anoi monen kerran, Kunnes heltyi syd�n Herran. Sarpatiss' ol' leski kanssa, Jauhopivo vakassansa; Rukoillen h�n nautti niit�, Eik� loppuneet ne siit�. (1 Kun. 17: 10-16) 42. Ei puheessa, vaan voimassa. Oikea uskon el�m� Ihmisess' on el�v�; Ei se ole puheessa, Se on yksin voimassa. Jolle Herran Hengen suo, Uuden luonnonkin H�n luo. (Kol. 3: 10) Joka el�� Hengess�, H�n saa voimaa, v�ke�. Uutta kielt� puhutaan, Miss� luonto uus on vaan: Sit' ei mailma ymm�rr�, Sit� j�rki k�sit�. (1 Kor. 2: 14) Eriseurat siitt�� se, Kun ei Henki hallitse; Siksi, rakkahani, te Rakentakaa uskonne Aina Herran Hengess�, Sill� H�n on v�kev�. Joka pyh�n Hengen saa, Ei se mieli seisahtaa: Muitakin se matkahan Tahto tielle taivahan; H�ness� on rakkaus, Se on uskon omaisuus. Miss' on t�m� omaisuus, Kuulijaisuus siin� uus; Parempi se uhria, (1 Sam. 15: 22) Lausuu Herran profeetta; Rakkaus my�s t�ytt�� lain, (Room. 13: 10) Kuin jo lasna kuulla sain. 43. Raadollisten ilosta Herrassa. Iloitkaa aina Herrassa! Ja taas min� sanon: iloitkaa! Surulliset Siionin, Mesekiss� muukalaiset, Majoissa kun Kedarin, T�ytyy olla asuvaiset; (Ps. 120: 5) Sielut, jotka armoa Halaa Jesuksen, Sielun sulhasen: Iloitkaamme Murheissamme; Kanssamme on nytkin H�n. (Matt. 18: 20 ja 28: 20) Kaikkinainen huonous, Jossa morsian riutuu, r�ytyy; Oma suuri turmelus, Jota aina tuta t�ytyy; Vaivat t�m�n el�m�n, (2 Kor. 4: 17) Paha maailma, Itse saatana: Ei ne t�st� Ilost' est�, Ett' on Ylk� seurassa. (Room. 8: 18, 38, 39) Viheli�isyys pelj�tt�� Ynn� tunto turmeluksen. Kuorma kyll� v�sytt�� Alla monen koetuksen. Vaan kun, sielu, uskossa T�ss� vaivassas, Heikkoudessas Herraa alat' Etsit, halaat, Heti on H�n apunas. (Ps. 50: 15) Armon Henki kirkastaa Veren armon turvaksemme, Haavain turviin pakottaa Pakenemaan h�tinemme. Ja ken sinne pakenee, Avun aina saa: Jesus armahtaa, Murheen retken, Himmin hetken Sijaan Herrass' ilon saa. Taivahan tien kaidan sen, Jota uskovainen kulkee, Ep�usko syd�men Toisinansa varsin sulkee, Aivan umpeen tukitsee. Jesus avaa sen; H�nt�, sielunen, Kiit�, mennen Niinkuin ennen Tiet� my�ten iloiten! Vaivaloisuus rasittaa, Kun niin sielu horjahtelee; Syd�n pahaa uhkuaa, Pelk�� taas ja ajattelee: "Nyt jo Herra hylk�s mun". (Jes. 49: 14) Vaan kun vaivassaan Armoj' anomaan Sielu ryhtyy, Silloin yhtyy Jesus h�nt� tukemaan. Horjuvassa haahdessaan Sielu raukka kilvoittelee, Meren aalloill' ollessaan Sinne t�nne horjahtelee, Pelk�� haaksirikkoa, Toivoo satamaa Mutta unhottaa, Ett� aivan Hyvin laivan Itse Jesus johdattaa. Kiusauksin saatana Tahtoo uskon aivan kaataa, Tulisilla nuolilla Ep�ilykseen sielun saattaa. Mut kun sielu Jesusta Avuks huutaa vaan, Apu annetaan, Armo koittaa, Sielu voittaa Veren kautta voimakkaan. (Ilm. K. 12: 11) Murheen p�tsiin heitet��n Sielu, ruumis kokonansa, Armo aivan peitet��n, Tuomio uhkaa hirmuillansa, Tuskat ruumiin runtelee, Soimaa tuntoa, Kuolon kauhuja Saa vain n�hd� Eik� t�hd� Kuin vain lopun hirmuja. Vaan kun sielu tuskassaan Avuksensa Herraa huutaa, Turvaa yksin armoon vaan, -- Silloin Herra kaikki muuttaa: Murheen p�tsist' auttaa pois, Sielun lohduttaa, Mielen virvoittaa, Sanan kautta Uskoon auttaa, Ruumiin tuskat lopettaa. Jumalassa riemuitkaa H�nen johdatuksestansa, "Herran kiitos!" veisatkaa H�nen ihmeavustansa, Toivossa my�s iloitkaa: Murheet Mesekin, Majat Kedarin Vaihtuu maahan Rakkaampahan, Taivaallisiin majoihin! (Luukk. 16: 9) Rakas Jesus, vahvista Vaarain alla sieluamme, Kuolemassa kirvoita Syntisurkeudestamme, Hengess' auta valvomaan, Uskoss' ainiaan Sielun turvaamaan Rukouksin, Anomuksin Yksin ristinkuolemaan! Kiitos Herran olkohon! Kuningas H�n armollisin Kansansa vie lepohon K�sivarsin voimallisin, (5 Moos. 33: 27) Uskon teill� harjoittaa, Oikein opettaa, Tarpeess kurittaa, L�pi vaivan Iloon taivaan Ihmeisesti johdattaa. 44. T�n�p�n�. (S�vel: Maa suur' ja avara). Jo t�n��n, sielunen, K�y tielle kaidallen! (Hebr. 3: 13) Ei sulle lupausta P�iv�st� suoda muusta. Huomenna kenties t�ss� Et ole el�m�ss�. Jos niin et, sielu, tee, Kun Herra tuomitsee; Silm�ns� tarkat ovat, Lain k�skyt pyh�t, kovat; (Ps. 95: 7, 8) On aika malttaa mielt�, Palata synnin tielt�. "Ah, mist� alkaisin?" Halaja ensinkin Vain Is�s luokse tulla -- On leip�� tarvis sulla -- (Luukk. 15: 17) Rukoillen Jesust' aina: H�n voimaa sulle lainaa. Salaiset syntisi My�s laki kiroopi, (5 Moos. 27: 26) Niist' yltyy Herra vihaan; Siis �l� luota lihaan, Vaan Jesus yksin auttaa Kuolonsa kalliin kautta. H�n t�ytti koko lain; On rakkaus H�n vain. Siis ajattele sin�: "Jos H�net hylk��n min�, Niin tulen tuomituksi, Ij�ti kirotuksi". 45. Ettek� te paljoa enempi ole kuin he? (S�vel: Maa suur' ja avara). Sanoa tahtoisin, Kuink' armon tavoitin, En ymm�rr� vaan sit�, Miks Herra huolen pit�� Minusta yli toisten Parempain, suurenmoisten. Niin huono olen m�, Ett' alan n��nty�; Vaan sieluni kun n��ntyy, Niin puoleeni H�n k��ntyy, Katsahtaa, armahtaapi Ja sielun virvoittaapi. Ja sielu riemuitsee, Riemuissaan laulelee. Vaan kun H�n armon salaa, Taas sielu sitte palaa Silm��m��n itse�ns� Ja viheli�isyytt�ns�. 46. Ole heid�n k�sivartensa varahin niin my�s meid�n autuutemme murheen ajalla! (S�vel: Ah, sielun', anna vallit' Herran). Murheella muistan el�m��ni: Se t�h�n ast' on kulunut Synneiss� suuriss' alinomaa, M� niiss� olen riehunut. Nyt taakseni k�yn katsomaan... Voi, jos ei mua oliskaan! Mua pelko pyyt�� maahan painaa Ja murheen aallot vaivuttaa, Kun synti� tein armon p��lle, Yllytt�in vihaan Jumalaa. Parempi, jos en ollenkaan Olisi tullut maailmaan. Oi, Herra Jesus, joko tunnet, Kuink' olen aivan saastainen, Puoleeni armokasvos k��nn�, Lepyt� Is� vihainen! Rukoilen syd�mest�ni, Ah, armahda, oi, Herrani! Maailma meit� pilkkaa, polkee, Se osa meille sallitaan; Vaan kerran p��st��n tuskan alta, Kun seuraamme me Sua vaan. Oi, Jesus, kuule taivaassa, Kun valitamme vaivassa! Ei Jobin vertoo It�maalla Havaittu Herran pelvossa: Hunajan h�lle vuoret vuoti, H�ll' oli riistaa, mainetta. Vanhuskin nousi, vaikeni, Kun saapui h�n ja puheli. Vaan ilma yltyi, pauhu paisui, Jo myrsky riehui raivoten, Ja paha henki ilman alta Sai Jobin suureen murheesen. H�n tuhkaan istui sairaana, Vaikk' oli Herran huomassa. (Jobin kirj. 1 ja 2 luku) Niin lopun ajalla my�s t�ll� Nyt villitykset pauhaavat; Ne myrskyn lailla raivoavat Ja kaikki maahan tallaavat; My�s paisuvia pahoja Myrkyll��n nostaa saatana. Jos vaikka aasit surmaisitkin Ja kamelitkin kuoletat -- Kun niit� rakastamme raukat --, Niin s��st� sielut katalat! Sun tyk�s itkein huudamme, L�het� Henkes luoksemme! 47. Meid�n Jumalamme tyk�n� on paljo anteeksi antamusta. Nyt ihmett� tuhlaajapojasta kuullaan: Kun k�yhyydess� h�n n��ntyy Ja verhoa puuttuvi h�lt� ja ruokaa, Niin is�ns� luokse h�n k��ntyy. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! H�n nousevi, j�tt�en laidunpaikan, Joll' �sken sikoja kaitsi, Ja k�y is�n armahan kotoa kohden, On lempe�, hoitoa paitsi. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Suin itkevin lausuvi h�n is�llens�: "Mua ottaos luoksesi viel�! Mun n�lk��, janoa k�rsi� t�ytyi, Ja vaipua tahdoin tiell�". Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! "Perint�ni kallihin tuhlasin kaiken, El�iss�ni tyhmien lailla; Kuitenkin armoja sulta nyt kerj��n M� v�synyt vierahill' mailla". Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! "Pojakses en pyyd�, mut palvelijakses, Kun synti� tein sua vastaan. Sun orjanas ainian mielisin olla Ja leiv�ss�s ainoastaan". Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Vaan h�nt' is� vastahan kauas jo juoksee Ja kaulahan lankeaapi Ja suudellen sylihins�kin sulkee Ja huoneesen johdattaapi. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Nyt laittavi h�n pidot lihavat sangen, Ja riemuita kunkin on m��r�. -- Niin my�s Is� taivahan syntisen ottaa, Jos tiens� hylk�� v��r�n. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! H�n on kuin paimen, mi laumahan lampaan Kadonneen korvesta saapi, Vie riemuiten olallaan sek� kaikki My�s yst�v�t riemuittaapi. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Oi, parhain Paimen, S� rakkaudellas Etsiskele eksyneit�, Niin ett' olis riemua taivahat t�ynn�, Kun sinne s� noudat heit�. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Oi, johdata meit�, S� Paimen hell�, Evankeliumin laidunmailla, Niin tahdomme Sinua ylistell�: Meilt' ei ole mit��n vailla. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! Taivaisehen lammashuoneesen sitten Autuina me siirty� saamme Ja kanss' valituitten ja enkelitten Ylist�� sua, Auttajaamme. Siis Jesuksen kiitos ja kunnia olkoon, Kun tuhlaajapoikakin k��ntyy! 48. Etsik�� Herraa, koska H�n l�yt�� taitaan! (S�vel: Herra, Luoja taivasten. " Veisatkaamme, veikkoset.) K��nny, k��nny, syntinen! Jumala on haluinen. Viel� nyt H�n armahtaa Ovellesi kolkuttaa. (Ilm. K. 3: 20) Huomaa Herran kolkutus, Ota vastaan vaikutus K��ntymiseks sielulles, Autuaaksi tullakses! Kuule! Jesus varoittaa, Huutaa, k�skee, kehoittaa: "Kiiruusti tee parannus, Synneist�si lakkaamus!" (Mark. 1: 15) Jesus k�rsei kuoleman, Avas meille taivahan, P��sti synnin kahleista, Elon antoi armosta. Kuoloon ei H�n meit� sois, Synnist� vain pyyt�� pois, Vannoo itse kauttansa: "Pid�n teist� murhetta". Nyt on aika autuuden. Ota vaari, syntinen, Ymm�rr� ja huomaa oi: Armon Jesus antaa voi! Viel' on Herra armoinen; Rienn� parannuksehen! Armon aika kiiruhtaa, Kuolemassa loppuns saa. Jos et k��nny milloinkaan, Vaikka kyll� kutsutaan; Jos vain itses paadutat: Vihaa vain niin kartutat. Et saa sielun lepoa, Jos et etsi Jesusta, Joka synnin vioista Puhdistaa sun kaikista. Lankee Herran jalkoihin, Puhkee kyynelvirtoihin: S�rjetty sun syd�mes Uhriks anna Jesukses! Puplikaanin tavalla Ano hartaudessa: "Herra, ole armoinen, Olen suuri syntinen!" (Luukk. 18: 13) Luota lunastuksehen, Ansiohon Jesuksen, Jotta kuva Luojasi Sinussa niin kasvaisi! �l� anna saatanan, Lihasi ja maailman Itse�si estell�, Kadotukseen vietell�! Aika t��ll' on lyhyinen. Sit� seuraa ij�inen Joko ilo enkelein Taikka parku perkelein. Vapisten ja pelvolla Valvo armon aikana, (Fil. 2: 12) Ollaksesi oksana Jesuksessa tuoreena! (Joh. 15: 6) Niin s� v�lt�t helvetin, P��set taivaan salihin. Suokoon t�m�n Jumala Armostansa suuresta! Ij�isesti sitte me H�nt� siit� kiit�mme, Tahdomme my�s palvella Enkelitten seurassa. 49. Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Sodassa olen ollut, (Joh. 7: 1) Terveen� sielt� tullut. Sain kyll� monta nuolta Rintaani, mut ei huolta, (Es. 6: 12, 16. 2 Tim. 2: 3) Kun Jesukselta haavat Voidetta hyv�� saavat. H�n on niin hyv�, jotta Parantaa palkinnotta. (Matt. 11: 28. Jes. 55: 1) H�n avun antaa mulle; M� sanon: "Kiitos sulle!" En kyllin kiitt�� suulla H�nt' osaa muiden kuulla. Riemuinen mull' on rinta; Minust' on kallis hinta: Mun Jesus osti verin, Min ristin alta perin; Tuo ei vain tyhj� juttu, Vaan kaikill' aivan tuttu. Jumalall' olen rakas, (Joh. 3: 16) Sen Jesus t�ysin takas. Ja rikas olen aivan, Kun itse Herra taivaan Perinn�n rinnallansa Suo valtakunnassansa. (Room. 8: 17) 50. El�m�nkertani. Min� olen kaikki vahingoksi lukenut ja ne raiskana pid�n, ett� min� Kristuksen voittaisin. Koska loppui kirkkovuos, Olin aivan synnin suoss'. Synnin tietty seuraus Kuolo on ja kirous. (Room. 6: 23. 5 Moos. 27: 26. 1 Moos. 3: 19) Pahoin pelk�sin m� niin, Joutunenko helvettiin. Jesus syntyi jouluna; Siit� sain m� toivoa. Kristus oli kuvattu, Lunastajaks luvattu. Enkel' lausui taivaasta: "Rauha olkoon mailmassa!" (Luukk. 2: 14) Vasta vuonna uutena Aukas suuni Jumala Laulamahan kiitosta Uudest' armoliitosta, Mink� maailmaan H�n toi, Mullekin siis osan soi, Kun H�n sallei vuotavan Ensimm�isen pisaran Pyh�� vert��n, ostaakseen (Luukk. 2: 21) Mua sill� itselleen, Pelastaakseen sieluain, Puhdistaakseen ruumistain. J�rjen pitk�perjantai Minussa my�s alkuns sai, Kidutti mun sieluain, Miten mailma Jesustain, Sanoi: "Jesus kuoli pois; Ken nyt sua auttaa vois?" N�in se my�s mun pelj�tti: "Suuret on sun syntisi; Sinua ei valita, Sull' ei suoda armoa". Kysyin: "Mist� avun saa?" Vaan ei ollut auttajaa. J�rki petti minua Kauan niinkuin kiusaaja, Tahtonut ei armoa Omistaa vain armosta. Pelastusta huusin, vaan Vastaust' en saanutkaan. J�rki tahtoi t�ytt�m��n Ty�t ja niit� n�ytt�m��n. Rukoilin: "Ah, Jumala, Mulle anna armoa!" Uskon voima oli pois; "Mist� sen saada vois?" Sanottiin: "Sen Kristus suo;" Golgataan k�y ristin luo, Ano lailla ry�v�rin: "Herra, muista muakin, Koska tulet voimahas Taivaan-valtakuntahas!" (Luukk. 23: 42) Silloin vasta huomasin, Mit� t�ss� tarvitsin, Rukoilin kuin ry�v�ri. Jumala sen havaitsi, Tuli kohta auttamaan Avarasta armostaan. Kristus huusi kuollessaan, (Luukk. 23: 46) H�t��nnyin my�s huutamaan. J�rjen p�iv� pimeni; Uskon aurink' yleni; Toivon t�ysikuulla -- oi! -- P��sij�inen riemun toi. Hauta -- kas! -- nyt aukeni -- Pyh� halu virkosi --; Usko, Henki sanomaan Kiilt�viss� vaatteissaan Riensiv�t; m� pelk�sin, Vallan maahan katselin. Uskonut en uskovan' Sanantuojaa taivahan, Hiivin hautaan katsomaan -- Sanaa Herran tutkimaan --, Ja kun siell� katselin, Jo m� silloin itkinkin. Jesus seisoi takanain, Kysyi minun itkuain. Sanoin: "Oi, en auttajaa, Jesustani, n�hd� saa!" Silm�n' oli soennut, H�nt� en m� tuntenut. Lauseista H�n Raamatun N�ytti autetuks jo mun, N�ytti omat haavatkin. Tuosta H�net tunsinkin. Muillekin vein sanomaa: "Kaikki H�lt� avun saa". Maailma tuon huomaitsi, Hulluksi mun tuomitsi, Kuka lukemisesta, Kuka muusta puuhasta, Teeskelyst� my�s, ja niin Hautaa mulle kaivettiin. Niin soi Herra heluntain. Pyh�n Hengen silloin sain... Jumalan n�in Jumalaksi, Tulin muista kamalaksi. Silloin saapui kreikkalaiset, Itse�ns� kehuvaiset. Arapialaisten suku Saapui, yll� oma puku; Sep� kerskui uskostansa, Oli rikas tullessansa. Tulivat my�s kreettalaiset, Varsin valehtelevaiset. Maailma -- Mesopotamia --, Synnin sumusta niin samia, Luuli minun lankeevaiseks, Viinast' aivan humalaiseks. -- (Ap. Tek. 2 luku) Mik' on Hengen vaikutusta, Mailmasta se hullutusta. Vaan kun tuli kolminaisuus, Muut kaikk' oli katoovaisuus; Huusin kolminkertaisesti, Vaikka kuinka mailma esti: "Jumalan kolm'yhteisen Kiitos olkoon ij�inen!" 51. �l� niit� ensink��n pelk��, joita sinun k�rsim�n pit��. Hengelliset matkaajat! Tyytyv�iset, iloisat Olkaa kuormaa kantaissanne, Taivaan tiet� kulkeissanne! Jesus itse johdattaa, Verell�ns� vahvistaa. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. (Matt. 6: 19, 20) Usein t�ytyy kulkea Kavalainkin joukossa, Jotka syvyytehen syyt��, Multaan maahan kaataa pyyt��, Julki hyviks n�ytt�v�t, Salaa p��lle t�ytt�v�t. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Jos sun p��lles tulevat Oudot, tuntemattomat, Niinkuin villiel�v�ist� Sua h��t�en, niin n�ist� Huuda Herraa auttamaan, Luota, turvaa Jumalaan! Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Jos sua valheen verkkoihin Kovin kiedottaisihin Omassakin kotonasi, K�rsi tuota puolestasi: Saatana ei saavuta, Vaikk' on h�ll� apua. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Jos sun k�yhyys k�sitt��, N�lk� tahtoo n��nnytt��, Eik� auttajata sulla Ole eik� tahdo tulla, Turvaa silloin Jumalaan, Kaikkein apuun, auttajaan! Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Jos sun Latsaruksena T�ytyy maata vuoteessa, Tyydy aina teihin taivaan! �l� suutu, v�sy vaivaan! Kyll� murheen sumus�� Pian poistuu, selvi��. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Sieluas jos ahdistaa, Mielt�s soimaa, rasittaa, Jotta t�ytyy tuskitella, Syd�mess�s valitella, Muista, ett� saatana Ampuu tulinuolia! Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Jos sua parvi pahoja Soimaa, sortaa aiheetta, �l� sent��n huoli heist�, Ota vaari Herran teist�! Liiaksi se arkailee, Joka koiraa karkailee. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Kaikk' on paljon k�rsineet, Jotk' on taivast' etsineet. Jos et sin� k�rsi n�it�, Et saa viett�� taivaan h�it�. Murheest' iloon saavutaan, H�pe�st� kunniaan. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Ristin tie on talvitie, Joka suoraa p��t� vie Halki soiden, poikki j�iden -- Kautta kiusausten n�iden -- Jos sull' outo tie on t��, Niin on huono matkas p��. Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Vaan jos hyvin p��ttyypi Maailmasta matkasi, Otetaan sua riemuin aivan Vastaan satamassa taivaan, Kussa saat s� todistaa: "T��ll' ei tarvis valittaa!" Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. Siell� ilo, autuus on T�ydellinen, loputon. Rient�k��mme! -- muutoin j��mme; Sinne, sinne pyrkik��mme Siihen iloon asumaan, Joka taivaass' annetaan! Mailmalliset katoovat, Vaan ei taivaan tavarat. 52. Ei rakkaus koskaan v�sy. Armon lapset ahdistetut, Jesuksehen istutetut, Teill' on tieto tunnossanne, Ett' on Jesus joukossanne, Maailmasta luopuneet, Jesuksehen juurtuneet. Jesus antaa taivaan mannaa; Huutakaatte Hosiannaa! Iloitkaatte, riemuitkaatte, Kiitos H�lle veisatkaatte, Joka teit� virvoittaa, Synnin siteet kirvoittaa! Auttamaan H�n tuli t�nne, N�ki teid�t veress�nne Puolikuolleena tiell�, Sitoi haavanne, vei viel� Majahan ja is�nn�n Hoitoon antoi hyv�h�n. (Luukk. 10: 30-35) H�n ne sanoo is�nniksi, K�skee toisten korjaajiksi, Joille H�n suo valistuksen Ynn� Hengen todistuksen. Kaksi penninki� nuo Monelle H�n viel� suo. K�rsi� H�n k�skee viel� Ajan, jonka H�n on tiell�; Palatessaan lupaa maksaa, K�ytt�� aina armotaksaa. -- Rakkaudesta toisia Hoitaissa ei suututa. 53, Min� annan lahjaksi. (S�vel: Jesus kunnian kruunun kantaa). Kerj�l�iset hengelliset, Toisianne rohkaiskaa, Kerj��m�h�n ruvetkaa Isann�lt� Jesukselta! H�n vain yksin lahjoittaa, Muilta emme mit��n saa. Kerj�l�iset katuvaiset, Puhdistusta pyyt�k�� Ynn� uutta el�m�� Jesukselta suloiselta! H�n teit' yksin uudistaa, Verell�ns� puhdistaa. Kerj�l�iset itkev�iset, Virvoitusta sielulle Pyyt�k�� ja mielelle Jesukselta armiaalta, Joka teiss� Hengell��n Muuttaa mielen tykk�n��n! Kerj�l�iset murheelliset, Joit' ei suinkaan huvita Tavaroineen maailma, Jesukselta Antajalta Uutta maata anokaa! (Ilm. K. 21: 1) H�nelt� sen my�skin saa. Kerj�l�iset viheli�iset, Synnin tuntoon vajonneet, Toivosta jo luopuneet, Jesustanne Auttajaanne Pyyt�k��tte h�t�h�n! Ensin auttaa teit� H�n. Kerj�l�iset kaikellaiset, Jotka kulkee kerjuulla, Pyyt�in armost' armoa Jesukselta laupeaalta, H�nt� ylistelk��tkin Syd�mell��n, suullaankin! 54. Me olemme Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssaperilliset. Auta, Jesus, uskomahan, Kulkemahan Sit� tiet� tasaista, Jota itsekin maan p��ll� Kuljit t��ll�: Rakastamaan opeta -- Niinkuin tulee -- l�himm�ist�, Muista n�ist� Enimm�n vain Sinua! Auta, Jesus, k�rsim�h�n, Tyytym�t�n Sinun tahtoos ainiaan; Toivossa suo risti kantaa, Itsen' antaa Sinun haltuus kokonaan; Apu ollos ilossani, Murheessani, Neuvo armoos luottamaan! Auta, Jesus, itsellesi Omaksesi Veres kautta minua! Mua valittujes kanssa Kokonansa Maailmasta erota! Vahvista mun voimiani, Uskoani L�pi mailman kulkeissa! Auta, Jesus, l�hteiss�ni, P��stess�ni Maailmasta pahasta; Suo mun tulla osalliseks, Perilliseks Kanssas itse taivaassa: Ij�ti saan Sua kiitt�� Sitten siit� Armostasi suuresta. 55. Ruumiini ja sieluni iloitsee el�v�ss� Jumalassa. Herra t�ss� paikassa Onpi totisesti. (1 Moos. 28: 16) Mik� meit� Herrassa Iloitsemast' esti, Vaikka hulluiks herjataan Kaikki katuvaiset, Viisaiks julistetaan vaan Pahat paatuvaiset! Ruumis, sielu iloitsee Lunastuksestansa, (Ps. 84: 3) Ansiosta kiittelee Yksin Jesustansa; Puolestamme vaivoissa H�n ol' ij�isiss�, P��sti pahan pauloista, Itse helvetist�. (Kol. 2: 15) Vaikka loppu maailman K�y jo l�hemm�ksi, Verivirta Karitsan Ei k�y kylmemm�ksi: Viel� voi se kirvoittaa Synnin kahlehista, Viel�kin se virvoittaa Mielen murehista. Virret muut ne vanhenee; Karitsaa vain yh� Uusin virsin kiittelee Herran Siion pyh�. Mailma katsoo oudoks t��n, Kun ei ole n�hnyt Eik� n�hd� pyyd�kk��n, Mit' on Jesus tehnyt. Kiitt�k��tte Karitsaa Kaikki uskovaiset! Ylistyst� veisatkaa Armon sukulaiset! Ynn� yhdell' ��nell� Ylist�k�� Is�� Sek� Pyh�� Henke�, Joka voimaa lis��! 56. Autuaita ovat ne ihmiset, jotka sinun pit�v�t v�ken�ns�. T�nne, Jesus, sanaas pyh�� Kokoonnuimme kuulemaan. Tyk�n�mme pysy yh�, Auta yhteen saapumaan Meit� luokses mieless�mme, Ett� mailmast' eri�mme. Pime� on j�rki meill� Sielun silm� sokea, Johdata siis Henkes teill�; Siell� sielu valista! Mielemme s� uudistaos, Syd�memme puhdistaos! Jesus, Is�s kunnian valo, (Hebr. 1: 3) Joka paistat ainiaan, Ole sielun ilo jalo, Johda rauhan satamaan! Silm�t, korvat, suu ja kieli Hallitse ja koko mieli! 57. Sinun Sanas on minun jalkaini kynttil� ja valkeus minun teill�ni. Sanastasi kiit�n Sua, Jolla, Jesus, johdot mua. Anna minun kuulla sit�, Suo sen sielussani it��; Auta Sua rakastamaan, L�himm�ist� holhoamaan! Selv� k�skysi on meill� Kulkemahan rauhan teill�. Suo, ett' arkiona aina Sielu on kuin sunnuntaina T�ytettyn� Hengell�si, Kuten Sinun templiss�si! Suo mun elinaikanani Pit�� huolta sielustani! Uskoin, toivoin auta viel� Kulkemaan mua taivaan tiell�! Uskovistas vaari ota, Kunnes p��ttyy synnin sota! 58. H�n rakasti meit� ensin. Jumala on rakkaus, (1 Joh. 4: 16) Jesus siit' on takaus. Mit� siis nyt puuttuu? Rakkautta meilt� my�s Vaatii Herra uskon ty�ss'; Siin� kaikki muuttuu. Joka tahtoo Jumalaa Yli kaiken rakastaa, Ei h�n huoli muista; Ruumiin joka j�senen T�ss� ty�ss� rakkauden Alati h�n suistaa. 59. Anna ties Herran haltuun! M� kaikkeni: sieluni, ruumihini Tuon, Herra, sun haltuhus, huomahasi Mull' on ilo siit� Kun kaitset s� niit� Sun sauvallasi. (Ps. 23: 2, 4) 60. Usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan. Usko on se kirkko, Jossa sielu virkoo, Alkaa eloaan. Halu on se jalka, (Ps. 42: 2, 3) Jolla sielu alkaa Ensin kulkemaan. Toivo on se polku. Jota my�ten kulku Ensin aljetaan. 61. Avukses huuda minua h�d�ss�s! Joka luottaa Herraan taivaan Alla ankarankin vaivan, Aina Herra h�nt� kuulee, (Ps. 65: 3) H�pe��n ei siis h�n tule. Vaikka mailma tahtois niell�, H�n vain kest��, pysyy tiell�. Herra h�lle voimaa antaa, K�siss��n H�n h�net kantaa. (Ps. 91: 12) Kuka voikaan voittaa sit�, Jonka puolta Herra pit��? (Room. 8: 31) Ei h�n huku mink��n kautta; Itse Herra h�nt� auttaa. 62. Joka sy� minun lihani ja juo minun vereni, h�nell� on ijankaikkinen el�m�. Hartaasti halaa syd�men', Ett' kallis veri Jesuksen Niin sielussani vaikuttais, Ett' oikein H�net n�hd� sais, (Joh. 20: 27-29) Ja taivuttais niin mieleni, Ett' tuosta kiitt�is kieleni; M� sitte jo maan p��ll� -- kas -- Olisin aivan autuas. (Luukk. 1: 45) 63. Min� teen sinun valituksi murheen p�tsiss�. Hyvin Herra kaikki teki: Silloin, kun H�n hyv�ks n�ki, Pani surun suitsimiksi, Pahat p�iv�t p�itsimiksi, Ajoi niill� viisaasti, Synnin orjan seisahti. (2 Kor. 7: 10. Matt. 5: 4) 64. Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on suloinen! Kyll� Herra huolen pit��: Kasvattaa sen, mik� it��, Sijallaan suo satehen, Antaa aamukastehen, Armosta my�s poutaa antaa, Kasvun korjuusenkin kantaa. Herra on mun kaitsijani, (Ps. 23: 1) Jesus edesvastaajani; (1 Joh. 2: 1) H�n on minut ostanut, Tielle k�ym��n nostanut, Avun aina mulle tuottaa. H�neen, sieluni, saat luottaa. Mua johdattaa H�n viel� Kaitaisella taivaan tiell�. J�rki ei voi johdattaa, Sielun sairaaksi vain saa. Pois siis, j�rki, j�� nyt siit�! Siin� ei sun neuvos riit�! Tule, Pyh� Henki, t�yt� Herran ty� ja apu n�yt�, Synnin haavat sitele, Hellin hoida, pitele; Anna usko, kuuliaisuus, Rakkaus: uskon ominaisuus! Kiitos armon antamastas, K�siss�si kantamastas! Kiitos Sulle ij�inen! Rakkaampaa en tied�, en! Kiitos voiton Ruhtinaalle, Korkeimmalle Kuninkaalle! 65. Kasvakaamme kukin t�ydeksi mieheksi! Sit� suloisuutta, oi, Jonka Herra antaa! Tuntea vain ne sen voi, Jotka sit� kantaa. Riemun henki heiluttaa Uskovaisiansa Kuni �iti lastansa K�sivarsillansa. �iti tahtoo lastansa Siten suuremmaksi. Samoin tahtoo Jumala Lastaan autuaaksi, Ett� mies siis tulisi Hengen mitan mukaan, (Es. 4: 11-16) Taivaan tiet� kulkisi, Eik� hukkuis kukaan. T�m� Hengen huvitus On my�s tarpeellinen, Ett� n�kyis erotus, Ken on hengellinen; Eih�n Henki vaikuta, Jos ei sit� ole, Eik� ilman tarvista Koskaan Henki tule. Jotka nousta tahtovat Turmeluksen suosta, Henke� he anovat Auttajakseen tuosta. He sen hyvin n�kev�t, Ett'ei itse jaksa, Eik� omat v�kev�t Voimat mit��n maksa. 66. Me hullut pidimme h�nen el�m�ns� tyhm�n�. Ruumihini riemuitsee Herran hyvyydest�, Sieluni my�s iloitsee (Ps. 8: 43) Armon kyllyydest� Nyt jo t��ll� vaivassa, Mit� sitte taivaassa, Miss' ei mik��n est�! Siell' on kiitos aina suuss': "Oikein Herra kosti". (Hebr. 10: 30. Room. 2: 6) Siell' on virsi aina uus, Ett� Jesus osti Viheli�isen syntisen, Helvetin perillisen Helvetist� nosti. Meist' ei silloin maailma Sanokkaan: "Te hullut!" (Viis. Kirj. 5: 1-17) Siell� kaikki sinua Sanoo: "Terve tullut!" Yhty� s� virteen saat, Jonka alkaa autuaat, Pelastetut hullut. Siell' ei ole saatana Tahtomassa niell� (Ilm. K. 20: 10) Eik� ep�uskoa Niinkuin t��ll� viel�. "Vanhat ovat kadonneet, Kaikki uusiks muuttuneet," (2 Kor. 5: 17) N�in saa laulaa siell�. 67. Meid�n Jumalaamme kiitt�� on kallis asia. Veisatkaamme, veisatkaamme Kiitos Jumalalle, Huvitukset kaikki muut J�tt�in maailmalle! (Ps. 73: 25, 26) Iloitkaamme, iloitkaamme! Yks on Paimen meill�, Joka meit� johdattaa Matkoilla ja teill�. (Ps. 23. Joh. 10: 11) Riemuitkaamme, riemuitkaamme! Meill' on sama Henki, Joka lahjaks annettiin Herran pyhillenki. (1 Kor. 2: 12) Puhukaamme, puhukaamme Jesuksesta vaan me! Osan aina runsaamman H�nest� niin saamme. Kehukaamme, kehukaamme H�nt� kesken�mme, Niin kentiesi joku k�y Viel� per�ss�mme. Etsik��mme, etsik��mme Eloo tulevaista, Jota joskus t��ll� jo Saamme hiukan maistaa. Kulkekaamme, kulkekaamme Ilman pelk��m�tt�! Auttamatta omiaan Ei voi Jesus j�tt��. K�rsik��mme, k�rsik��mme Joka kiusausta! Murheen j�lkeen Jumala Antaa lohdutusta. Toivokaamme, toivokaamme, Vaikka j�rki kielt��! Eih�n luonto ymm�rr� Herran Hengen mielt�. (1 Kor. 2: 14) Uskokaamme, uskokaamme Herran lupausta, Vaikk'ei siin� oliskaan Yht��n todistusta! Rukoilkaamme, rukoilkaamme Ilman lakkaamatta, (1 Tess. 5: 17) Maailmasta milloinkaan Mit��n huolimatta! Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme Kaikkein kauas kuulla Herran t�it� suuria Syd�mell�, suulla! (Ps. 145: 10-12) L�htek��mme, l�htek��mme Niinkuin vieras v�ki! (Ps. 120: 5) Autuas on kansa, kun Kotomaansa n�ki. Rient�k��mme, rient�k��mme Kohden kotomaata! (Hebr. 11: 13-16) Turhuudellaan tyydytt�� Maailma ei saata. Huutakaamme, huutakaamme! Ylh��lt' avun saamme. (Ps. 50: 15) Hitaiksi jos tulemme, Taas me rukoilkaamme! (Room. 12: 11) Anokaamme, anokaamme Uutta her�tyst�! Joka p�iv� tarvitaan Uskon enennyst�. Pyyt�k��mme, pyyt�k��mme Jesus uskoin tuta! Paljain liikutuksin ei Oikein perustuta. Raketkaamme, raketkaamme Huone kalliolle, (1 Piet. 2: 4-8) Autuutemme perustus Herran ansiolle! Ottakaamme, ottakaamme Rakentajaksemme Kulmakivi, perustus, Patsas -- Jesuksemme! (Ap. Tek. 4: 11. 1 Kor. 3: 11. Es. 2: 20-22) Joutukaamme, joutukaamme! Taivaass' iloitsevat Taivaan sotajoukot, kun Meit� vartoilevat. (Luukk. 15: 7, 10) Kiitt�k��mme, kiitt�k��mme! Armost' ainoastaan Autuus meill' on, vaikka kuin J�rki sanois vastaan. (Es. 2: 8) 68. Mik� on ihminen, ett� h�nt� muistat! Ah, kuinka ihmeellisesti Jumala murheeni pit��! Mun mieleni ja kieleni Ain ylist�k��n sit�! Hyvyytt� Herran veisatkoot Pienetkin suurten kanssa, Ja H�nen t�it��n tutkikoot Jokainen kohdastansa! (Ps. 148: 12, 13) 69. Kiitos! Kiitos! Kiitos! Kiit�, sieluni, Herraa, ja kaikki mit� minussa on, H�nen pyh�� nime�ns�! Kiitos Herran, joka kuulee Kurjan huudon taivaasen! (Ps. 65: 3) Kiitos Herran, joka tulee Virvoittamaan vaivaisen! (Matt. 11: 28) Kiitos Herran, joka antaa Armostansa autuuden! (Es. 2: 8) Kiitos Herran, joka kantaa Sanassansa totuuden! (Ps. 33: 4) Kiitos Herran, joka osti Meit� Poikans verell�! Kiitos Herran, joka nosti V�kev�ll� k�dell�! Kiitos Herran, joka p��sti Sielun synnin siteist�! (Ps. 116: 8) Kiitos Herran, joka s��sti Tuomittua syntist�! Kiitos olkoon Jesukselle! H�n on kaikki t�ytt�nyt. (Joh. 19: 30) Kiitos olkoon Jesukselle H�n on sen my�s n�ytt�nyt. Kiitos olkoon Jesukselle, Joka tuli mailmahan! Kiitos olkoon Jesukselle, Joka voitti saatanan! (Kol 2: 15) Kiitos olkoon Jesukselle, Kun mun ruokkii isoovan! (Luukk. 1: 53) Kiitos olkoon Jesukselle, Kun mun juottaa janoovan! (Ilm. K. 21: 6. Jes. 55: 1. Joh. 4: 10) Kiitos olkoon Jesukselle, Kun H�n tuli avuksi! Kiitos olkoon Jesukselle, Kun H�n Hengen lahjoitti! (Ap. Tek. 2: 23) Pyh�n Hengen olkoon kiitos, Joka aina lohduttaa! Pyh�n Hengen olkoon kiitos, Joka oikein johdattaa! Pyh�n Hengen olkoon kiitos, Kun H�n sielun virvoittaa! Pyh�n Hengen olkoon kiitos, Kun mun t��lt� kirvoittaa! End of the Project Gutenberg EBook of Korven kaikuja, by Efraim Jaakkola *** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KORVEN KAIKUJA *** ***** This file should be named 36019-8.txt or 36019-8.zip ***** This and all associated files of various formats will be found in: http://www.gutenberg.org/3/6/0/1/36019/ Produced by Tapio Riikonen Updated editions will replace the previous one--the old editions will be renamed. Creating the works from public domain print editions means that no one owns a United States copyright in these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United States without permission and without paying copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you do not charge anything for copies of this eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, performances and research. They may be modified and printed and given away--you may do practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is subject to the trademark license, especially commercial redistribution. *** START: FULL LICENSE *** THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free distribution of electronic works, by using or distributing this work (or any other work associated in any way with the phrase "Project Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project Gutenberg-tm License (available with this file or online at http://gutenberg.org/license). Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm electronic works 1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to and accept all the terms of this license and intellectual property (trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. 1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be used on or associated in any way with an electronic work by people who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works even without complying with the full terms of this agreement. See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic works. See paragraph 1.E below. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the collection are in the public domain in the United States. If an individual work is in the public domain in the United States and you are located in the United States, we do not claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, displaying or creating derivative works based on the work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily comply with the terms of this agreement by keeping this work in the same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. 1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in a constant state of change. If you are outside the United States, check the laws of your country in addition to the terms of this agreement before downloading, copying, displaying, performing, distributing or creating derivative works based on this work or any other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning the copyright status of any work in any country outside the United States. 1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: 1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed: This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org 1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived from the public domain (does not contain a notice indicating that it is posted with permission of the copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in the United States without paying any fees or charges. If you are redistributing or providing access to a work with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted with the permission of the copyright holder, your use and distribution must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the permission of the copyright holder found at the beginning of this work. 1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm License terms from this work, or any files containing a part of this work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. 1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this electronic work, or any part of this electronic work, without prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with active links or immediate access to the full terms of the Project Gutenberg-tm License. 1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any word processing or hypertext form. However, if you provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. 1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. 1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided that - You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has agreed to donate royalties under this paragraph to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid within 60 days following each date on which you prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - You provide a full refund of any money paid by a user who notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm License. You must require such a user to return or destroy all copies of the works possessed in a physical medium and discontinue all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm works. - You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the electronic work is discovered and reported to you within 90 days of receipt of the work. - You comply with all other terms of this agreement for free distribution of Project Gutenberg-tm works. 1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. 1.F. 1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread public domain works in creating the Project Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic works, and the medium on which they may be stored, may contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by your equipment. 1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all liability to you for damages, costs and expenses, including legal fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE. 1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a written explanation to the person you received the work from. If you received the work on a physical medium, you must return the medium with your written explanation. The person or entity that provided you with the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work electronically, the person or entity providing it to you may choose to give you a second opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may demand a refund in writing without further opportunities to fix the problem. 1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. 1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any provision of this agreement shall not void the remaining provisions. 1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance with this agreement, and any volunteers associated with the production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of electronic works in formats readable by the widest variety of computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from people in all walks of life. Volunteers and financial support to provide volunteers with the assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will remain freely available for generations to come. In 2001, the Project Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit 501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by U.S. federal laws and your state's laws. The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered throughout numerous locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact information can be found at the Foundation's web site and official page at http://pglaf.org For additional contact information: Dr. Gregory B. Newby Chief Executive and Director gbnewby@pglaf.org Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide spread public support and donations to carry out its mission of increasing the number of public domain and licensed works that can be freely distributed in machine readable form accessible by the widest array of equipment including outdated equipment. Many small donations ($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt status with the IRS. The Foundation is committed to complying with the laws regulating charities and charitable donations in all 50 states of the United States. Compliance requirements are not uniform and it takes a considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up with these requirements. We do not solicit donations in locations where we have not received written confirmation of compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any particular state visit http://pglaf.org While we cannot and do not solicit contributions from states where we have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition against accepting unsolicited donations from donors in such states who approach us with offers to donate. International donations are gratefully accepted, but we cannot make any statements concerning tax treatment of donations received from outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation methods and addresses. Donations are accepted in a number of other ways including checks, online payments and credit card donations. To donate, please visit: http://pglaf.org/donate Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be freely shared with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper edition. Most people start at our Web site which has the main PG search facility: http://www.gutenberg.org This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, including how to make donations to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.